VL-FOORUMI

Mielenkiintoinen kuva etusivulla. Mitahan mahtaa esittaa ja mista?

Rebekka kirjoitti:Mielenkiintoinen kuva etusivulla. Mitahan mahtaa esittaa ja mista?

Pannaanpa arvauksia, tunnistaako kukaan? Kerron sitten aikanaan.

Vaikuttaa tukevalta rakennelmalta.

Tampereen ratinan silta

kuikuilija kirjoitti:Tampereen ratinan silta

Silta se on, mutta eri maakunnasta. Suunnilleen samalta korkeudelta tai hiukan etelämpää, mutta eri laidalta maatamme. Jos tarkkaan katsotte, voitte nähdä merkkejä sähkönsyöttöjärjestelmästä, siis tolppien tyviä.

En muista olenko nähnyt Ratinan siltaa, se voi olla saman näköinen, mutta kuvaa siitä ei minulla ole.

Oisiko Imatralta /Imatrankoskelta ? ':-I'

Vihjeenä oli mm. sähkölinja ( järeä ilmeisesti? )
Sillan alla näyttäis yhtäkkiseltään katsottuna virtaavan joki..

En ole kyllä luonnossa ko. paikkaa nähnyt, mutta tuli tämä mieleen.. ':?'

Ei se niin idästä ole kuin Imatra, vaikka suunta edellisiin verraten on oikea. Sähkölinja haluaa kertoa rautatiestä, nykyiset junathan kulkevat sähköllä suurimmilla rautateillä . Tuossa se on kaksiraiteinenkin, junat voivat kohdata toisensa millä kohtaa tahansa asemien välilläkin.

Tietoni mukaan on ainoa rautatie Suomessa, jossa voi samassa vaunussa istuen matkustaa ulkomaille tai takaisin sieltä. Tässä kuva yhdestä junasta kyseisellä sillalla.

Korian silta

Kyseessä on Markkulan silta Korpilahdella. 9-tie menee sillan alitse

anne kirjoitti:Korian silta

Klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä sen suurempana!

Kiitos, vastaus taisi jo loytya. Kaunis silta kaikkineen!

Anne voisi tehdä uuden kuva-arvoituksen

kuikuilija kirjoitti:Anne voisi tehdä uuden kuva-arvoituksen

Niin voisi, mutta onko joukossa metallimiestä, joka tietäisi selittää keittoraudan, millaista se on?

Mietin sitä lukiessani esitettä, kunnes sasin ja palaset loksahtivat kohdalleen.

tyhhmää jka tietämätön kysyy miossä sijaitsee sitte koria

hedelmä kirjoitti:tyhmää joka tietämätön kysyy missä sijaitsee sitte Koria

Taitaa olla nykyisin Kouvolaa, en ole varma, missä sijaitsi ennen Kymenlaakson kuntien ja kaupunkien yhdistämistä uudeksi suureksi Kouvolaksi. Esimerkiksi muutaman vuoden takainen suviseurakunta Valkeala, on nykyisin osa Kouvolaa. Muita liittyneitä kuntia ovat ainakin Kuusankoski, Jaala, muita en tähän hätään muistakaan, vaikka eivät ne näihin loppuneet.

Taavetti kirjoitti:Niin voisi, mutta onko joukossa metallimiestä, joka tietäisi selittää keittoraudan, millaista se on?

Google hoitaa homman kotiin:

... Yhtä omaisuutta, jonka raudan omaksi tunnemme, on walantorauta wailla; se ei ole notkea waan hauras, sitä ei taida takoa eikä kiehuttaa. Ennenkuin se sepälle kelpaa on rauta siis wielä uudestansa muokkaeltawa. Walantorauta on, niin kuin jo on mainittu, hiilensekaista; paitsi sitä on sen seassa hiukka muitakin aineita. Kaikki nämät seka-aineet ynnä enin osa hiiltä pitää poistaa, jos mieli on saada rauta notkeaksi. Tätä tehdään sillä keinoin että walantorauta omituisissa ahjoissa sulatetaan keittokuonan kanssa. Tämä keittokuona, jossa on hiekkaa ja happeunutta rautaa yhdessä, hämmennnetään sulanneen walantoraudan sekaan, ja waikuttaa sen että seka-aineet osaksi aihtuwat ilmaan, osaksi yhdistywät kuonaan. Rauta rupeaa ikään kuin kiehumaan siitä pakenewista kaasukuplista, jotka sen pinnalla palawat kirkkaalla leimulla. Mitä enemmän hiiltä siitä katoo, sitä sitkeämmäksi tulee rauta ja jähmettyy wiimein kuohkeaksi möhkäreeksi, jolla on nimenä keittorauta.

Semmoisenaan pannaan keittorauta ison, weden liikuttaman moukkarin alle, joka kalkuttamalla ajaa ulos raudan seassa wielä olewat kuonapalaset ja litistää myöskin raudan tiiwiimmäksi kappaleeksi. Sitä taotaan sitten samalla moukkarilla kangiksi ja myödään nimellä kanki- eli takorauta. Kankirauta ei sula niin helposti kuin walantorauta ja pehmenee ennen sulamistaan ensin niin kuin waksi, niin että sitä taitaa takoa aluiksi, litistää ohueksi pelliksi ja wenyttää hienoiksi langoiksi; myöskin saattaa kaksi kankiraudan palaa yhteen takoa l. kiehuttaa.

http://www.antskog.fi/ruukit.pdf , s. 14

Kirkon esikuvana oli Rooman Pantheon ja se rakennettiin yli 200 v sitten.

nuusku kirjoitti:myöskin saattaa kaksi kankiraudan palaa yhteen takoa l. kiehuttaa.

Nuusku lainasi tietoa vanhojen tietojen lähteestä, en vielä ole vakuuttunut, että monikaan metallurgiaan perehtymätön siitä pitkästä lainauksesta olisi päässyt perille siitä, mikä on keittorauta, ja mitä merkitsee kun kerrotaan, että silta on tehty keittoraudasta. Minullekin nuuskun lainaus antoi lisää tietoa, mutta minähän en olekaan metallimies. Lainasin tähän pienen otoksen nuuskun lainauksesta, palan joka kertoo ytimekkäästi, mistä on kysymys, kun puhutaan raudan keittämisestä.

Maatalousalan koulussa meille opetettiin teoriatasolla erilaisia hitsaustapoja, joista eräs ahjohitsaukseksi nimetty tunnetaan vanhojen seppien keskuudessa keittämisenä. Siinä liitettävät raudan palat kuumennetaan sulaan vaiheeseen, jonka jälkeen heti ne liitetään toisiinsa, niin ne liittyvät yhdeksi kappaleeksi. Toimessa tarvitaan vähintään kaksi seppää, varsinkin jos liitettävät kappaleet ovat naulaa suurempia. Esimerkiksi kolapyöräkärryjen rautavanteita on sulatettu yhtenäiseksi kiekoksi tällä menetelmällä. Niin niistä saadaan lujia, ehjiä ja pyörän kehällä pysyviä.

Raudan kiderakenteen muuntamista. Saadaan hyvät ominaisuudet esille. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä

- lämpötilan nostolla saadaan rakenne muuttumaan
- mekaaninen eli taonta muuttaa myös kiderakennetta

anne kirjoitti:


Kirkon esikuvana oli Rooman Pantheon ja se rakennettiin yli 200 v sitten.

Hämeenlinnan kirkko