VL-FOORUMI

Sysky... Johan se kesä vierähti nipeasti ohi ja taas olisi syksy ja kylmä talvi edessä... Taas olen huomannut että mieleni on ahdistunut ja masentunut.. Mitenkään ei jaksaisi taas käydä sitä samaa läpi jonka olen jo muutamia kertoja joutunut kokemaan. Tuntuu että kaikki voimat loppuvat, eikä mikään jaksa kiinnostaa.. Saa nähdä kauanko kestää ennenku olen taas vaan vietän päivät nukkumalla. En tiedä auttaisiko rukoilu. Auttaisiko raamatun lukeminen, sieltäkin pitäisi jaksaa etsiä oikea kohta...

Syksyn tulo ahdistaa varmaan, ainakin minua, tuntemiset,ettei jaksa mitään, eikä jaksa nukkuakkaan ahdistaa mieltä??? Taivaanisä tietää sinut ja murheesi, kuten meidän kaikkien. Rukous voi olla hiljaista huokaustakin Jumalan puoleen, ja Hän tietää jo ennen meitä mitä tarvitsemme.

Joskus Hän sallii koettelemuksia, sairauksia, mutta emme välttämättä ymmärrä miksi?

Uskovaiset, tai ystävä on silloin tukena, ja "saattomiehenä" kuten Raamatussa mainitaan

Sak. 3:7

Näin sanoo Herra Zebaot: jos sinä vaellat minun teilläni, ja jos sinä pidät minun vartioni, niin sinä saat minun huonettani hallita, ja minun kartanoitani varjella; ja minä annan sinulle näistä muutamia, jotka tässä seisovat, saattamaan sinua.

Jos ei ole mahdollisuutta päästä usein seuroihin niin viikottain tulee vähintään kolmena päivänä netistä seurat, tuossa vasemmalla olevassa listassa näkyy nettiseurat, Helsingissä ja Oulussa tulee kolmena päivänä viikossa seurat joita voi kuunnella. Jos asut sellaisella paikkakunnalla missä on Rauhanyhdistys, niin yritä käydä seuroissa, siellä selitetään Sanaa ja tapaa ihmisiä. Rohkeasti vain mukaan.

Raamatun lukeminen on myös tärkeää, ja seuroissa selitetään Raamattua.
Myös kirjoista saa uskolle vahvistusta, joka vuosi SRK julkaisee kirjallisuutta, on romaaneja, elämänkertoja ja hengellisiä Raamatun teksteihin perustuvia kirjoja. Voit SRK:n sivuilta käydä nettikirjakaupassa katsomassa mitä siellä on tarjolla.
Netistä voi kuunnella myös vanhempia ja tämän kesän Suviseurasaarnoja, niille sivuille pääsee myös SRK:n sivun kautta linkistä seurat/ Suviseurat.

Tässä näitä asioita joista minulle on ollut apua ja epäilysten tullessa saa lohdutusta, myös jos on joku tuttu uskovainen, niin voit varmaan ottaa yhteyttä ja kertoa murheesi. Evankeliumin saarnan uskomisesta saa voimaa elämän vaikeuksissa, kokemusta on

Emka kirjoitti:Syksyn tulo ahdistaa varmaan, ainakin minua, tuntemiset,ettei jaksa mitään, eikä jaksa nukkuakkaan ahdistaa mieltä??? Taivaanisä tietää sinut ja murheesi, kuten meidän kaikkien. Rukous voi olla hiljaista huokaustakin Jumalan puoleen, ja Hän tietää jo ennen meitä mitä tarvitsemme.

Joskus Hän sallii koettelemuksia, sairauksia, mutta emme välttämättä ymmärrä miksi?

Uskovaiset, tai ystävä on silloin tukena, ja "saattomiehenä" kuten Raamatussa mainitaan

Sak. 3:7

Näin sanoo Herra Zebaot: jos sinä vaellat minun teilläni, ja jos sinä pidät minun vartioni, niin sinä saat minun huonettani hallita, ja minun kartanoitani varjella; ja minä annan sinulle näistä muutamia, jotka tässä seisovat, saattamaan sinua.

Jos ei ole mahdollisuutta päästä usein seuroihin niin viikottain tulee vähintään kolmena päivänä netistä seurat, tuossa vasemmalla olevassa listassa näkyy nettiseurat, Helsingissä ja Oulussa tulee kolmena päivänä viikossa seurat joita voi kuunnella. Jos asut sellaisella paikkakunnalla missä on Rauhanyhdistys, niin yritä käydä seuroissa, siellä selitetään Sanaa ja tapaa ihmisiä. Rohkeasti vain mukaan.

Raamatun lukeminen on myös tärkeää, ja seuroissa selitetään Raamattua.
Myös kirjoista saa uskolle vahvistusta, joka vuosi SRK julkaisee kirjallisuutta, on romaaneja, elämänkertoja ja hengellisiä Raamatun teksteihin perustuvia kirjoja. Voit SRK:n sivuilta käydä nettikirjakaupassa katsomassa mitä siellä on tarjolla.
Netistä voi kuunnella myös vanhempia ja tämän kesän Suviseurasaarnoja, niille sivuille pääsee myös SRK:n sivun kautta linkistä seurat/ Suviseurat.

Tässä näitä asioita joista minulle on ollut apua ja epäilysten tullessa saa lohdutusta, myös jos on joku tuttu uskovainen, niin voit varmaan ottaa yhteyttä ja kertoa murheesi. Evankeliumin saarnan uskomisesta saa voimaa elämän vaikeuksissa, kokemusta on

Asun kyllä vantaalla ja olen muutaman kerran käynyt helsingin Ry:llä. Tällähetkellä tosin kolmi vuoro työni on ollut aika paljon työaikojen takia esteenä.. Toki olen netti seuroja kuunnellut.. kiitos kirja vinkistä.. Voisin jossain käänteessä kävästä sivustoilla katsomassa mitä kirjoja tarjolla

Olisi kyllä helpompaa jos olisi uskovaisia ystäviä, mutta... Onneksi ainakin tätä kautta pystyy keskustelemaan uskovaisten kanssa..

Kiitos paljon kannustavasta/neuvovasta/voimaa antavasta viestistä..

En tiennyt mihin laittaisin tämän.

Halusin vain sanoa hyvästit tälle foorumille ja foorumilaisille. Monta vuotta vierähti tämän foorumin jäsenenä, mutta nyt on aika pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa muualle. En ole enää vanhoillislestadiolainen, koska ajattelen joissakin asioissa toisin. Kuitenkin edelleen henkilökohtaisessa uskossa on turvani.

Kaikkea hyvää ja mukavaa syksyä kaikille.

t. Elena

Elena kirjoitti:En tiennyt mihin laittaisin tämän.

Halusin vain sanoa hyvästit tälle foorumille ja foorumilaisille. Monta vuotta vierähti tämän foorumin jäsenenä, mutta nyt on aika pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa muualle. En ole enää vanhoillislestadiolainen, koska ajattelen joissakin asioissa toisin. Kuitenkin edelleen henkilökohtaisessa uskossa on turvani.

Kaikkea hyvää ja mukavaa syksyä kaikille.

t. Elena

Kiitos kuitenkin niistä vuosista, jotka olet ollut ilonamme. Sangen murheellista, että olet vieraantunut elävästä uskosta. Jään toivomaan ja rukoilemaan, että tähän saviseen peltoon, Jumalan valtakuntaan kätketty iankaikkinen aarre sinulle kuitenkin pian kirkastuisi siksi kultaiseksi kynttilänjalaksi, mikä se todella on.

On suoraselkäistä sanoa suoraan mitä ajattelee ja mitä on. Kunpa kaikki tekisivät noin. Omien elämänmurheideni vuoksi en jaksa paljoa kommentoida. Kiitos elenalle menneistä vuosista foorumilla, annoit tänne paljon.

Rukoillaan jokainen me lukija sitä vanhaa kirkkorukousta että Herra, jos tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle. Siihen rukoukseen voi varmaan jokainen yhtyä, elämänkatsomuksesta riippumatta.

Elena kirjoitti:En tiennyt mihin laittaisin tämän.

Halusin vain sanoa hyvästit tälle foorumille ja foorumilaisille. Monta vuotta vierähti tämän foorumin jäsenenä, mutta nyt on aika pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa muualle. En ole enää vanhoillislestadiolainen, koska ajattelen joissakin asioissa toisin. Kuitenkin edelleen henkilökohtaisessa uskossa on turvani.

Kaikkea hyvää ja mukavaa syksyä kaikille.

t. Elena

Viestisi on yllättävä ja surullinen. Ei pitäisi panna uskoa pois, pitäisi panna uskon esteet eli synnit pois, "näytti, miltä näytti ja tuntui, miltä tuntui", kuten puhujat aiemmin usein saarnasivat. Olet kuitenkin rehellinen kertoessasi vakaumuksen muutoksesta. Rukoilen sinulle palaamisen armoa. Kuitenkaan ihmisarvo ei ole uskovaisena olemisessa, ihmisarvo on ihmisenä olemisessa.