Omatunto

Sana on vapaa.

Omatunto

ViestiKirjoittaja Ulpu » 06 Touko 2013, 19:06

Omatunto eli tietoisuus oikeasta ja väärästä, mitä arvelet voidaanko sitä muokata jopa muuttaa?
Minkälainen olisi omatunto jos kukaan toinen ihminen ei pääsisi sitä muokkaamaan.
Neuroottisella ihmisellä on hyvin herkkä ja sairas omatunto useinkin.

Entä armon kokeminen, silläkin taitaa olla vaikutus omaantuntoon.
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja kesis » 06 Touko 2013, 20:15

omatuntoa ei voi kukaan toinen ihminen muuttaa, mutta itsetuntoon voi vaikuttaa toisen ihmise kommentit
"menneisyyden muistamnen tuo voimaa nykyhetkeen"
Avatar
kesis
Valvoja
 
Viestit: 1071
Liittynyt: 28 Joulu 2005, 15:25
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Ulpu » 06 Touko 2013, 20:47

Olen taas sitä mieltä että omaatuntoa muokkaa ympäristö aika paljonkin.
nim. kokemusta on.
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja näre » 07 Touko 2013, 00:50

Omatunto on muuttuva ja mukautuva. Siksi puhutaan Raamattuun sidotusta omastatunnosta. Se ei ole kaiken rusentavan tiukka, eikä kaiken sallivan löysä, vaan ihan sopiva vain.
näre
 

ViestiKirjoittaja kesis » 07 Touko 2013, 06:30

näreen kanssa osittain samaa mieltä et raamattun sidottu omatunto. mutta en koe että muuttuis. ainakaan niin kauan ku saa olla uskomassa. sehän ois sama asia kuin snti tulis luvalliseksi. koen ettei omaatuntoni voi edelleenkää kukaan muokata.
"menneisyyden muistamnen tuo voimaa nykyhetkeen"
Avatar
kesis
Valvoja
 
Viestit: 1071
Liittynyt: 28 Joulu 2005, 15:25
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja hepa » 07 Touko 2013, 08:41

Omatunto voi paatua jos ei tee synnistä parannusta
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja Emka » 07 Touko 2013, 11:49

Jos omatunto ei ole sidottu Jumalan sanan mukaan, sitä voi venyttää omien mielitekojen mukaiseksi silloin se ei enään nuhtele synnistä ja jos ei omatunto herää Jumalan äänelle se paatuu eli tulee kaiken sallivaksi. Mutta Jumala voi vielä antaa etsikkoajan jolloin Hän kutsuu psrannukseen, silloin tulee olla kuuliainen sille kutsulle, sillä Juma ei kutsu iankaiken.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja O.M » 07 Touko 2013, 12:06

Vl-kristillisyydessä omatuntoa on verrattu kompassiin ja Jumalan sanaa karttaan. Suunnistettaessa tarvitaan kumpaakin. Kartan merkitys korostuu, jos kompassi menee epäkuntoon. Kun suunnistetaan yhdessä, on mahdollisuus vertailla, osoittavatko kaikkien kompassit samaan suuntaan. Jos jollain kompassi osoittaa eri suuntaan, kenties se saadaan korjattua. Toisaalta jos mennään ilman karttaa, yhdessäkin voidaan mennä helpommin vähän väärään suuntaan.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja kesis » 07 Touko 2013, 18:40

3 viimeisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.

omatunt o voi paatua jos ei tee synnistä parannusta mutta se osn silloin sielunvihollisen työtä eikä toisen ihmisen
"menneisyyden muistamnen tuo voimaa nykyhetkeen"
Avatar
kesis
Valvoja
 
Viestit: 1071
Liittynyt: 28 Joulu 2005, 15:25
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja näre » 07 Touko 2013, 21:55

Aattelen, että omatuntoon liittyy aika paljonkin opittua ja muilta ihmisiltä kopioitua. Läheiset vaikuttavat osaltaan siihen, miten omatunto kehittyy; mitä sanotaan synniksi ja mitä ei. En sanoisi omantunnon muutoksia aina sielunvihollisen työksi, koska joltain osin syntikäsitykset ovat aika- ja paikkasidonnaisia. Osaltaan taas omatunto on jokaisella omanlainen; saman perheen lapsillakin jonkun omatunto voi olla tiukempi kuin toisen. Liiallinen tiukkuus ei oo sen parempi asia kuin liiallinen sallivuuskaan. Toinen vaan tahtoo keskusteluissa aina korostua.
näre
 

ViestiKirjoittaja Ulpu » 07 Touko 2013, 22:35

Aika surullista on jos neuroottisen omantunnon omaava ihminen kasvattaa lasta.
Olen hieman sellaista saanut kokea jossain määrin lapsuudessa.
On hyvä opettaa lapselle Jumalan armo ja rakkaus jos on tehnyt väärin.
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50


Paluu Vapaata Keskustelua



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron