Kirjoittaja Taavetti » 03 Marras 2013, 22:02
Säännöt ja ohjeet ovat seurakuntakohtaisia, suosituksia, eivät tiukkoja määräyksiä. Seurakuntien ohjeet hiukan rajoittavat, mutta ovat sikäli väljiä, että omaiset sopivat paikan seurakunnan edustajan kanssa. Taitaa joissakin suurissa seurakunnissa olla käytäntö, että puolisot voidaan haudata samaan hautaan päällekkäin, ensin kuollut syvemmälle kuin myöhemmin kuollut. Täällä maaseudulla sekin on väljempää, uudelleen hautaus samaan hautaan ainakin täällä sallitaan 25 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta. Olen alustavasti sopinut suvun kanssa, että minut haudattaisiin samaan hautaan mihin isäni vuonna 1957. Vaimolleni jäisi viimeinen koskematon paikka viiden paikan perhepalstalla. Itsehän en ole omaa hautapaikkaani valvomassa, joten olen sanonut että haudatkoon minne haluavat.
Ennenhän ortodoksit haudattiin omille hautausmailleen, niin tietysti nykyisinkin siellä, missä sellainen on. Kylämme hautausmaalla oli yksi kulma sovittu ortodokseille, mutta nykyisin heidätkin haudataan samoille palstoille kuin luterilaiset. Niin näkee hautakiviä, joissa on kahdenlaisia ristitunnuksia. Muistan 1940- luvun lopulla naapurin ortodoksipapan hautaamisen sen uskonnon mukaiselle alueelle, mutta kymmeniä vuosia myöhemmin hänen puolisonsa haudattiin luterilaisten perhehautaan, vaikka hänkin oli ortodoksi. Myös pariskunnan tytär, luterilaisen miehen ortodoksivaimo, haudattiin suvun hautaan.
Rajan taakse jääneessä Karjalassa on puolisoita haudattu eri hautausmaihin sen mukaan, mikä oli heidän uskontunnustuksensa. Joku suntio tietäisi kertoa enemmän, ainakin nykykäytännöistä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4