VL-FOORUMI

Onko olemassa sääntöä tai ohjetta sellaiseen kysymykseen kun tulisiko puolisot haudata samaan hautaan? Jos toinen puoliso elää kaukana toisen hautapaikasta, onko tarpeen haudata tämä elävä puolisonsa kanssa samaan hautaan?

Raamatussa ei muistaakseni ole sanottu mitään asiasta. Eikä siinä vaiheessa paikalla ole merkitystä kun Kristus tulee toisen kerran maan päälle?

Tunnesyyt sanovat, että sama hauta molemmille olisi hyvä juttu.

Onko teillä esimerkkejä (tosielämästä), miten tuollaisessa tilanteessa on toimittu?

Säännöt ja ohjeet ovat seurakuntakohtaisia, suosituksia, eivät tiukkoja määräyksiä. Seurakuntien ohjeet hiukan rajoittavat, mutta ovat sikäli väljiä, että omaiset sopivat paikan seurakunnan edustajan kanssa. Taitaa joissakin suurissa seurakunnissa olla käytäntö, että puolisot voidaan haudata samaan hautaan päällekkäin, ensin kuollut syvemmälle kuin myöhemmin kuollut. Täällä maaseudulla sekin on väljempää, uudelleen hautaus samaan hautaan ainakin täällä sallitaan 25 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta. Olen alustavasti sopinut suvun kanssa, että minut haudattaisiin samaan hautaan mihin isäni vuonna 1957. Vaimolleni jäisi viimeinen koskematon paikka viiden paikan perhepalstalla. Itsehän en ole omaa hautapaikkaani valvomassa, joten olen sanonut että haudatkoon minne haluavat.

Ennenhän ortodoksit haudattiin omille hautausmailleen, niin tietysti nykyisinkin siellä, missä sellainen on. Kylämme hautausmaalla oli yksi kulma sovittu ortodokseille, mutta nykyisin heidätkin haudataan samoille palstoille kuin luterilaiset. Niin näkee hautakiviä, joissa on kahdenlaisia ristitunnuksia. Muistan 1940- luvun lopulla naapurin ortodoksipapan hautaamisen sen uskonnon mukaiselle alueelle, mutta kymmeniä vuosia myöhemmin hänen puolisonsa haudattiin luterilaisten perhehautaan, vaikka hänkin oli ortodoksi. Myös pariskunnan tytär, luterilaisen miehen ortodoksivaimo, haudattiin suvun hautaan.

Rajan taakse jääneessä Karjalassa on puolisoita haudattu eri hautausmaihin sen mukaan, mikä oli heidän uskontunnustuksensa. Joku suntio tietäisi kertoa enemmän, ainakin nykykäytännöistä.

Eihän sitä kukaan pakota samaan hautaan hautaamaan. Äitini tullaan hautaamaan tänne kotiseudulleen, miehensä toiselle puolen Suomea omalle kotiseudulleen. Mie taas olen omaisilleni tehnyt selväksi, että haluan puolisoni kanssa samaan hautaan, kun siinä kerran paikka on vielä toiselle. Käytännön kysymyksiä nämä ovat, ja ehkä on hyvä esittää toivomuksensa vielä eläessään, jos sillä jotain merkitystä on itselle. Jälkeen jääville on aina helpompaa, kun on jotain, jonka varassa toimia.