Vaatteet ilman omistajaa
Lähetetty: 03 Joulu 2013, 08:52Vaatteet ilman omistajaa
Eräänä päivänä kun menin töihin - tuolloin oli vielä pimeää, huomasin pääoven
läheisyydessä vaatteita: ainakin kengät, takin ja laukun. Pakkasta oli noin 10 astetta.
Ajattelin että ehkä joku työntekijä oli autoonsa unohtanut tavaraa ja jätti
kantamuksensa siksi aikaa siihen. Taisin kääntää hiukan päätä nähdäkseni oliko
omistaja lähettyvillä. Ketään ei näkynyt. Jatkoin siis matkaa.
Jonkun tunnin päästä - tuolloin oli vielä pimeää, havaitsin, että vaatteet
olivat edelleen samassa paikassa. Nyt päähäni tuli erilaisia ajatuksia kuin
ensimmäisellä kerralla. Kuitenkaan en niihin vaatteisiin tarttunut.
Kolmannella kerralla - nyt oli jo valoisaa, havaitsin, että vaatteita ei enää
paikallansa ollut. Ei niitä varmaankaan kukaan varastanut sillä nuo vaatteet
eivät olleet ollenkaan houkuttelevia. Toisella kerralla kun ne näin, edelläni
kulki mies joka ei ollut huomaavinaankaan niitä vaikka aivan vierestä kulki -
niitä aivan kuin välteltiin. Ne olivat tummat ja sen näköiset, etteivät ne
olleet aivan tavanomaisen ihmisen vaatteita - ei niihin mielellänsä olisi edes
koskenut.
Samana päivänä havaitsin erään mielenkiintoisen seikan. Nimittäin on olemassa
eräs henkilö, ja varmasti on useita, jotka lakia lukevat useita kertoja päivässä.
Mutta että vielä vuosikausia - ja samaa artikkelia. Ajattelin, vaikken tätä ihmistä
ole koskaan nähnytkään, että onkohan tuo juutalaismiehiä. Tuo henkilö kertoi avoimesti,
kuka hän on miehiään, ja että häntä on askattuttanut eräs seikka, ja että hänellä
on päähänpinttymä erääseen asiaan. Hyvin lyhyesti sanottuna, ei näillä sanoilla
mutta ehkä vertauskuvilla, hän kysyy oman uskonsa väeltä, erään sortin juutalaisilta,
että onko se nuin, että Jumala vielä antaa meille Henkensä niinkuin aikoinaan?
Kukaan ei osaa oikein vastata. Ajattelin, että ymmärsiköhän henkilö mistä hän puhui,
ja ymmärsiköhän edes hänen kaverinsa? Tuota se kuitenkin tarkoitti, vaikkeivat
he sitä ehkä itse niin nähneet. Näin tapahtui siis vallan eri mantereella kuin
missä työpaikkani on, nimittäin Teksasissa. Tämä henkilö jatkaa lain, eikä
vain lain, vaan myös profeettojen ja evankeliumin lukemista.
Nyt takaisin vaatteisiin. Mielessäni kävi ajatus, että saattoikohan vaatteiden omistaja
vaihtaa vaatteensa tummista lumivalkeisiin? Oliko se niin mahdollista? Lähipäivinä
alkoikin jo sataa lunta ja pimeä maa peittyi lumipeitteeseen. Vaikka valoa ei tähän
aikaan vuodesta ole sillä lailla kuin kesällä on täällä suomenmaassa, niin se lumipeite
ikään kuin valaisee koko luontokunnan. Se on kuin valo pimeydessä, se on kuin luontokunnan
valkea vaate joka puetaan kun on erityisen pimeää ja kylmää.
Laulussa kuuluu: "Onpa taivaassa tallella lapsillekin, jotka Jeesusta rakastavat,
kultakruunut ja valkeat vaattehetkin". Mutta onko se niin, että ennen kuin saamme
nuo valkoiset vaattehetkin, on tämä maailma käynyt kylmäksi ja pimeäksi. Ja onko
siellä vielä joku joka hiukan ennen lumentuloa saa pestä kaameat tummat vaatteensa
Kristuksen verellä.
Eräänä päivänä kun menin töihin - tuolloin oli vielä pimeää, huomasin pääoven
läheisyydessä vaatteita: ainakin kengät, takin ja laukun. Pakkasta oli noin 10 astetta.
Ajattelin että ehkä joku työntekijä oli autoonsa unohtanut tavaraa ja jätti
kantamuksensa siksi aikaa siihen. Taisin kääntää hiukan päätä nähdäkseni oliko
omistaja lähettyvillä. Ketään ei näkynyt. Jatkoin siis matkaa.
Jonkun tunnin päästä - tuolloin oli vielä pimeää, havaitsin, että vaatteet
olivat edelleen samassa paikassa. Nyt päähäni tuli erilaisia ajatuksia kuin
ensimmäisellä kerralla. Kuitenkaan en niihin vaatteisiin tarttunut.
Kolmannella kerralla - nyt oli jo valoisaa, havaitsin, että vaatteita ei enää
paikallansa ollut. Ei niitä varmaankaan kukaan varastanut sillä nuo vaatteet
eivät olleet ollenkaan houkuttelevia. Toisella kerralla kun ne näin, edelläni
kulki mies joka ei ollut huomaavinaankaan niitä vaikka aivan vierestä kulki -
niitä aivan kuin välteltiin. Ne olivat tummat ja sen näköiset, etteivät ne
olleet aivan tavanomaisen ihmisen vaatteita - ei niihin mielellänsä olisi edes
koskenut.
Samana päivänä havaitsin erään mielenkiintoisen seikan. Nimittäin on olemassa
eräs henkilö, ja varmasti on useita, jotka lakia lukevat useita kertoja päivässä.
Mutta että vielä vuosikausia - ja samaa artikkelia. Ajattelin, vaikken tätä ihmistä
ole koskaan nähnytkään, että onkohan tuo juutalaismiehiä. Tuo henkilö kertoi avoimesti,
kuka hän on miehiään, ja että häntä on askattuttanut eräs seikka, ja että hänellä
on päähänpinttymä erääseen asiaan. Hyvin lyhyesti sanottuna, ei näillä sanoilla
mutta ehkä vertauskuvilla, hän kysyy oman uskonsa väeltä, erään sortin juutalaisilta,
että onko se nuin, että Jumala vielä antaa meille Henkensä niinkuin aikoinaan?
Kukaan ei osaa oikein vastata. Ajattelin, että ymmärsiköhän henkilö mistä hän puhui,
ja ymmärsiköhän edes hänen kaverinsa? Tuota se kuitenkin tarkoitti, vaikkeivat
he sitä ehkä itse niin nähneet. Näin tapahtui siis vallan eri mantereella kuin
missä työpaikkani on, nimittäin Teksasissa. Tämä henkilö jatkaa lain, eikä
vain lain, vaan myös profeettojen ja evankeliumin lukemista.
Nyt takaisin vaatteisiin. Mielessäni kävi ajatus, että saattoikohan vaatteiden omistaja
vaihtaa vaatteensa tummista lumivalkeisiin? Oliko se niin mahdollista? Lähipäivinä
alkoikin jo sataa lunta ja pimeä maa peittyi lumipeitteeseen. Vaikka valoa ei tähän
aikaan vuodesta ole sillä lailla kuin kesällä on täällä suomenmaassa, niin se lumipeite
ikään kuin valaisee koko luontokunnan. Se on kuin valo pimeydessä, se on kuin luontokunnan
valkea vaate joka puetaan kun on erityisen pimeää ja kylmää.
Laulussa kuuluu: "Onpa taivaassa tallella lapsillekin, jotka Jeesusta rakastavat,
kultakruunut ja valkeat vaattehetkin". Mutta onko se niin, että ennen kuin saamme
nuo valkoiset vaattehetkin, on tämä maailma käynyt kylmäksi ja pimeäksi. Ja onko
siellä vielä joku joka hiukan ennen lumentuloa saa pestä kaameat tummat vaatteensa
Kristuksen verellä.