VL-FOORUMI

Jos minne perheeseen menit, kaikkialla luettiin Lutherin huonepostillaa,
raamattua ja muita hengellisiä kirjoja. Kukin tahtoi saada selville, »mikä on
oikea perustus». Onko ihme, joskin nykyään melkein
jokainen vanhempi ja puoli-ikäinen seurakuntalainen ihme-
teltävässä määrässä osaa sanasta puhella.

Vähitellen rupesi »pyhyys» ränstymään, oikeata kar-
vaansa näyttämään. Sopimattomia juonia ja petoksia
y. m. hedelmiä tuli ilmi, joten itse johtajakin alkoi huo-
mata millaiseen laumaan oli joutunut. Ankarasti alkoi
hän rikollisia soimata. Mutta Bärlundin varsinaisena luo-
pumisen hetkenä on pidettävä Lavian matka kesällä v.
1879. — Pohjanmaalta oli hihhuli-opettajia saapunut näil-
lekin tienohiUe. Heillä oli »pyhäin» kanssa yhteinen syn-
ninpäästö-oppi, mutta muuten ei olisi yhteyttä tunnustettu.
Itse puolestaan ei Bärlund enää olisi hyväksynyt tavaksi-
tullutta synninpäästöäkään; ja kun eräässä seurassa joku
vaimo lupasi ottaa synninpäästön sillä ehdolla, että »pappi»
ottaa itse ensin, päätettiin lähteä Laviaan kysymään, mikä
on Gestrinln mielipide synninpäästö-asiassa sekä suhteessa
lahkolaisiin. Suurissa joukoissa lähdettiin matkalle, sou-
dettiin yli Karhijärven, tultiin Lavian pappilaan. Olipa
hihhuleitakin saapunut jo toisen kerran samaa asiaa varten.
Eräs heistä oli kokouksen alussa pitänyt raamatunselityk-
sen. Tästä syntyi väittely kiivas ja ankara. Laestadiolaiset
synninpäästöineen käskettiin pois. Gestrin ja Bärlund
kehoittivat »pyhiä» lakkaamaan synninpäästöä harjoitta-
masta. Tästä oli seurauksena, että suurin osa Pomarkun
»pyhiä» meni hihhuli-oppiin, ja »pyhyyden» loistoaika alkoi
laskea. Bärlund luopui kokonaan heidän seuroistaan; vie-
läpä varoitti seurakuntalaisiakin heihin uskomasta. —
Lähtösaarnassaan tunnusti hän seurakunnalle että »oli
joutunut viekasten veljien ja sisarten käsiin, mutta Jumala
oli hänet ajoissa valaissut».