Raamatun viitteet ei-kanonisin kirjoihin ja muutakin
Lähetetty: 26 Touko 2015, 15:17Kun vertailin näitä:
Huomasin nuo Aikakirjassa olevat viitteet. Hiukan kun tutkiskelin, näyttäisi siltä, että juuri 2.Aikakirjassa on paljon viitteitä muualle:
Hebrew Bible references
http://en.wikipedia.org/wiki/Non-canoni ... _the_Bible
Viitteet ovat teoksiin, joita ei ole, tai siis ne kerrotaan kadonneen.
3 minaa on noin puolet (180 tai 150 sekeliä) 300 sekelistä. Pikkukilvet eivät voi olla samoja ellei sitten mittoja mene muuttamaan.
2.Kun.25:17 ja Jer.52:21 kertovat pylväiden olevan 18 kyynärää.
Äkkiseltään asian voisi ratkaista niin, että pylväitä oli 18 kyynärän mittaisia ja lisäksi 35 kyynärän korkuisia. Ja pikkukilpiä 300 sekelin painoisia ja sitten 3 minan painoisia. Tai sitten että temppelit olivatkin eri temppeleitä: samaan aikaan, tulevassa tai menneessä. Tai sitten jotain muuta. Vai oliko se toinen sittenkin vain hengellinen temppeli?
Salomo sai kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia kultaa vuodessa. "Se, jolla on ymmärrystä (Salomonilla oli!), laskekoon pedon nimen lukuarvon...". 1.Kun.11 kertoo siitä, kun Salomo palvelee vieraita jumalia. 2.Aikakirjassa tätä lankeemusta ei ole kirjattu! Jos vain lukee 2.Aikakirjaa, niin siitä jää kuva, että Salomo oli loppuun asti uskovainen.
2.Aikakirjan tapahtumat eivät edes lopu tähänkään; alunperin Ahasja oli 42 vuotta. 1992:ssa se on 22 vuotta. 42 vuotta ei kuitenkaan
voinut pitää paikkaansa, koska Joram oli itse 40 vuotta kun lopetti hallitsemasta ja kuoli, ja jos Ahasja tuli heti kuninkaaksi hänen perään,
niin pojan piti olla 2 vuotta vanhempi isäänsä:
120 tai 20 on oikea mitta (120 myös KJV:ssä), mutta tätä on sanottu käännösvirheeksi, ja että 20 olisi oikea luku:
Viittaukset ei-kanonisiin kirjoihin, 666 ja kuin kaksi eri temppeliä -> mielenkiintoista. Kuvasiko se Salomonin lankeemusta? Itse ajattelen kuitenkin, etteivät nuo 2.Aikakirjan kertomat ole virheitä, vaan yhtälailla ovat totta kuin koko Raamattu. Sellainen kutina ois, että jotain siihen olisi kätkettynä.
1992: 2.Aik.9 kirjoitti:29 Muut Salomon ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Natanin aikakirjoissa, silolaisen Ahian profetioissa ja näkijä Iddon ilmestyksissä, jotka koskivat Jerobeamia, Nebatin poikaa. 30 Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta. 31 Sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam.
1992: 1.Kun.11 kirjoitti:41 Kaikki muu, mitä Salomosta on kerrottavaa, hänen teoistaan ja viisaudestaan, on kirjoitettu Salomon historiaan. 42 Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta. 43 Sitten Salomo meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam.
Huomasin nuo Aikakirjassa olevat viitteet. Hiukan kun tutkiskelin, näyttäisi siltä, että juuri 2.Aikakirjassa on paljon viitteitä muualle:
Hebrew Bible references
http://en.wikipedia.org/wiki/Non-canoni ... _the_Bible
Viitteet ovat teoksiin, joita ei ole, tai siis ne kerrotaan kadonneen.
1992: 1.Kun.10 kirjoitti:14 Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia. 15 Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä sekä kaikilta Arabian kuninkailta ja paikallisilta käskynhaltijoilta.
16 Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa. 17 Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kultaa kolmen minan verran. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.
1992: 2.Aik.9 kirjoitti:13 Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia. 14 Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa.
15 Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa. 16 Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kolmesataa sekeliä kultaa. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.
3 minaa on noin puolet (180 tai 150 sekeliä) 300 sekelistä. Pikkukilvet eivät voi olla samoja ellei sitten mittoja mene muuttamaan.
1992: 2.Aik.3, 1.Kun.7 kirjoitti:15 Temppelin edustalle Salomo teetti kaksi kolmenkymmenenviiden kyynärän korkuista pylvästä. Pylväänpäät olivat viiden kyynärän korkuiset.
15 Hän teki pronssista kaksi pylvästä. Kumpikin pylväs oli kahdeksantoista kyynärän korkuinen, ja mittanuoran oli oltava kahdentoista kyynärän pituinen yltääkseen pylvään ympäri. 16 Niiden huippuun hän valoi pronssista kaksi pylväänpäätä, molemmat viiden kyynärän korkuisia.
2.Kun.25:17 ja Jer.52:21 kertovat pylväiden olevan 18 kyynärää.
Äkkiseltään asian voisi ratkaista niin, että pylväitä oli 18 kyynärän mittaisia ja lisäksi 35 kyynärän korkuisia. Ja pikkukilpiä 300 sekelin painoisia ja sitten 3 minan painoisia. Tai sitten että temppelit olivatkin eri temppeleitä: samaan aikaan, tulevassa tai menneessä. Tai sitten jotain muuta. Vai oliko se toinen sittenkin vain hengellinen temppeli?
1992: 1.Kun.7, 1992: 2.Aik.4:5 kirjoitti:26 Altaan seinämä oli kämmenenleveyden paksuinen, ja sen reuna kaartui ulospäin kuin liljankukan muotoisessa maljassa. Allas veti kaksituhatta bat-mittaa.
5 Altaan seinämä oli kämmenenleveyden paksuinen, ja sen reuna kaartui ulospäin kuin liljankukan muotoisessa maljassa. Allas veti kolmetuhatta bat-mittaa.
Salomo sai kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia kultaa vuodessa. "Se, jolla on ymmärrystä (Salomonilla oli!), laskekoon pedon nimen lukuarvon...". 1.Kun.11 kertoo siitä, kun Salomo palvelee vieraita jumalia. 2.Aikakirjassa tätä lankeemusta ei ole kirjattu! Jos vain lukee 2.Aikakirjaa, niin siitä jää kuva, että Salomo oli loppuun asti uskovainen.
2.Aikakirjan tapahtumat eivät edes lopu tähänkään; alunperin Ahasja oli 42 vuotta. 1992:ssa se on 22 vuotta. 42 vuotta ei kuitenkaan
voinut pitää paikkaansa, koska Joram oli itse 40 vuotta kun lopetti hallitsemasta ja kuoli, ja jos Ahasja tuli heti kuninkaaksi hänen perään,
niin pojan piti olla 2 vuotta vanhempi isäänsä:
1992: 2.Aik.21, 2.Aik.22 + KJV kirjoitti:5 Kuninkaaksi tullessaan Joram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
2 Forty and two years old was Ahaziah when he began to reign, and he reigned one year in Jerusalem.
2 Kuninkaaksi tullessaan Ahasja oli kahdenkymmenenkahden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa yhden vuoden ajan.
120 tai 20 on oikea mitta (120 myös KJV:ssä), mutta tätä on sanottu käännösvirheeksi, ja että 20 olisi oikea luku:
Biblia: 2.Aik.3, 1992: 2.Aik.3 kirjoitti:4 Mutta esihuoneen pituudelta huoneen leveyden jälkeen kaksikymmentä kyynärää, ja korkeus oli sata ja kaksikymmentä kyynärää;
4 Temppelin edessä olevan eteishallin leveys oli sama kuin itse temppelin, kaksikymmentä kyynärää, ja sen korkeus oli kaksikymmentä kyynärää.
Viittaukset ei-kanonisiin kirjoihin, 666 ja kuin kaksi eri temppeliä -> mielenkiintoista. Kuvasiko se Salomonin lankeemusta? Itse ajattelen kuitenkin, etteivät nuo 2.Aikakirjan kertomat ole virheitä, vaan yhtälailla ovat totta kuin koko Raamattu. Sellainen kutina ois, että jotain siihen olisi kätkettynä.