Kymmenen vitsausta ovat symboolisia merkkejä synnin vaikutuksesta sielussa. Jokainen epäuskoinen sielu on Egyptissä, tässä maailmassa.
Kymmenen vitsausta ovat sitä, kun ihmisellä on etsikon aika. (Ennen pääsiäistähän Jeesus esiintyi julkisesti, ja etsikon aika oli Jerusalemissa). ("If the Law of God begins to approach this soul" = pattiarallaa suomennettuna: etsikon aika)
Toisessa vitsauksessa laki ottaa tyhjät sammakot pois, eli tyhjänpäiväisen puheen Jumalasta.
Seitsemännessä vitsauksessa saatetaan jo evankeliumia kuulla, "Herra antoi ukkosen jylistä", mutta vielä sitä ei sydämeen vastaanoteta.
Yhdeksännessä vitsauksessa ihminen näkee oman pimeän tilansa. Kymmenennessä vitsauksessa ihminen havahtuu, että siinä tilassa koittaa iankaikkinen kuolema.
Jos ihminen raamatunmukaiseen opetukseen havahtuu, niin kymmenennen vitsauksen aikana tai heti sen jälkeen tapahuu "pääsiäinen". Liekö näillä vitsauksilla kuva siitäkin, että etsikon aika on jokaisella epäuskoisella. Samanlaisia vitsauksiahan ei israelilaisilla ollut.
Tämän maailman loitsijat kyllä pystyvät ensimmäiseen ja toiseen vitsaukseen vastata: he voivat luoda tyhjää sammakoiden puhetta ja vakuuttaa että synnit ovat anteeksi kertomalla ettei se tai tuo syntiä ole alkuunkaan. Mutta lain tarkoitus lienee juuri näitä sammakoita ottaa pois - osoittaa sammakot sammakoiksi, niinkuin tapahtui.
Lähde:
Origen: The Deans of the School of Alexandria, p.718 ->