Dan.11: Otteita

[mies]

Lainaus eng. yhdistelmäteoksesta, alkaen Dan.11:17:sta, jonka ajattelen olevan mahdollisesti lainauksen osalta oikein:

17 Hän aikoo ottaa haltuunsa koko Etelän valtakunnan ja solmii siksi sopimuksen Etelän kuninkaan kanssa. Hän antaa Etelän kuninkaalle tyttärensä vaimoksi, mutta vain tuottaakseen sille valtakunnalle turmion. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistu, eikä siitä ole hänelle hyötyä.

Pohjoisen kuningas = Julius Caesar

18 Pohjoisen kuningas kääntyy kohti rannikon maita ja valloittaa niistä monet, mutta muuan sotapäällikkö tekee lopun hänen röyhkeydestään ja kostaa sen hänelle tappioita kärsimättä.

Sotapäällillö = Brutus

19 Silloin Pohjoisen kuningas kääntyy oman maansa linnoituksia ja temppeliä vastaan, mutta hän sortuu, eikä häntä enää ole.

Julius Caesarin loppu

20 Ja hänen sijaansa nousee eräs, joka antaa veronvaatijan käydä läpi valtakunnan ihanimman maan. Mutta muutamien päivien kuluttua hänet tuhotaan, ei kuitenkaan vihan väellä eikä sodalla.

Veronvaatija (veronkerääjä!) = Keisari Augustus, Luuk.2:1, tuli Julius Caesarin jälkeen valtaan.

21 "Ja hänen sijaansa on nouseva halveksittu mies, jolle kuninkuus ei kuulu. Hän tulee odottamatta ja ottaa kavalasti haltuunsa kuninkuuden.

Keisari Tiberius, joka ei oikein edes itse halunnut olevan keisari. Keisarina Augustuksen jälkeen.

22 Sotavoimat lakoavat ja sortuvat hänen edessään kuin tulvan pyyhkäiseminä, ja niin sortuu myös Liiton ruhtinas.

Liiton ruhtinas = messias, ristiinnaulittiin keisari Tiberiuksen aikana.

Lainaamani osio yllä vaikuttaa äkkiseltään asianmukaiselta. Sitten lainaus hyppää rajusti ajassa taaksepäin. Nyt teenkin hiukan toisin:

Hypätään melkein 300v eteenpäin:

23 Pohjoisen kuningas solmii liittoja mutta toimii petollisesti, sotii ja tulee mahtavaksi huolimatta väkensä vähäisyydestä. 24 Äkkiarvaamatta hän tunkeutuu maan vauraimpiin osiin ja tekee sellaista mitä hänen isänsä ja isiensä isät eivät tehneet. Ryöstösaalista ja omaisuutta hän jakelee omilleen, ja hän laatii suunnitelmia linnoitusten tuhoamiseksi. Mutta kaikkea tätä kestää vain oman aikansa.

"Väkensä vähyys" = Kristityt

Kyseessä voi olla kompa: ryöstösaalis ei ole omaa vaan niiden kristittyjen, joilta se tätä ennen oli vainojen yms ainaka viety / takavarikoitu:

"Konstantinus oli jo vuonna 313 silloisen kanssahallitsijansa Liciniuksen kanssa säätänyt niin sanotun Milanon ediktin, joka poisti lopullisesti esteet kristinuskon ja muiden uskontojen harjoittamiselta. Edikti poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden."

Näin ei tiettävästi tehty ennen Konstantinea.

Jakeet 25-28 saattavat viitata ristiretkiin. Dan.11:28 "Maahansa palatessaan Pohjoisen kuningas tuo suuren omaisuuden mukanaan." voinee viitata 6. ristiretkeen: "Egyptin sulttaani Al-Kamil tarjosi nopeasti sopimusta, josta Fredrik ei voinut kieltäytyä. Vuoden 1229 Jaffan sopimuksella Fredrik sai Jerusalemin, Betlehemin, Nasaretin ja muutamia muita paikkakuntia sekä pyhiinvaeltajien tien Jaffaan."

[mies]

Jakeet 25-28 ajattelen liittyvän ristiretkiin seuraavan syyn takia (edit: kävin tämän kirjoittaman jälkeen googleemassa ja selvisi, että joku muukin on ajatellut 25-28:n erityisesti viittaavan ristiretkiin). Samalla huomioithan, etten pyri ajattelemaan, että asia on oikeasti juuri niin kuin itse ajattelen; näitäkin on mm. Luther yms selittäneet, ja nykypäivän netistä löytynee varmaan tuhansia variaatioita miten asia "on", tähän Dan.11 liittyen.
Jakeissa 29-30 esiintyy sana "Kittim":

29 Määrätyllä ajalla menee hän jälleen etelään päin, mutta ei hänelle menesty toisella erällä, niinkuin ensimäisellä.
30 Sillä Kittimistä tulevat haahdet häntä vastaan, niin että hän epäilee ja palajaa ja vihastuu sitä pyhää liittoa vastaan. Ja menestyy ja kääntää itsensä ja suostuu niihin, jotka pyhän liiton hylkäävät.

Kittim on aika yksiäänisesti Kypros. Huomioi, että 9. ristiretkeen päättyivät ristiretket; Sulttaani Baibars hallitsi tuolloin Egyptiä ("etelän kuningas", vrt. Dan.11:8)

Baibars alkoi epäillä, että mereltä oli tulossa hyökkäys Egyptiin, ja koska hän piti tilannetta vaarallisena, hän rakennutti laivaston vastaamaan aavistelemaansa hyökkäykseen. Kun laivasto oli valmis, Baibars ei hyökännyt suoraan ristiretkeläisiä vastaan vaan yritti vuonna 1271 rantautua ensin Kyprokselle toivoen houkuttelevansa esiin Jerusalemin nimellisen kuninkaan, Kyproksen Hugo III:n ja hänen Akkon laivastonsa. Sulttaani tahtoi valloittaa saaren jättääkseen siten Edvardin ja muut ristiretkeläiset saarroksiin Pyhään maahan. Hyökkäys ei kuitenkaan onnistunut, ja Baibarsin laivasto tuhottiin.

Huomattavaa on, että Ristiretkien taustalla myös tapahtui: ristiretkiä tehtiin "vääräuskoisia" vastaan; mm. , albigensejä vastaan (Albigensian Crusade 1209–1229) ja valdolaisia vastaan tehdyt ristiretket. Valtion ja kirkon joukot siis tehtailivat ristiretkiä, jonka takia seuraava kuvaa joukkoja, muttei ilmeisesti tarkoita, että se tapahtuisi välittömästi, vaan se on kuvaus heistä, joka tuleva on:

31 Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen.

On huomattavaa, että arabimaihin on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana jos minkämoista ristiretkeä: tasa-arvoa, demokratiaa, yms vientituotteita on tarjottu heille: väellä ja voimalla. Huom! George Bush käytti sanaa Ristiretki kun Afganistaniin meni, ja sitä on pidetty kymmenentenä ristiretkenä. Samaan aikaan on mm. media nostanut omia ristiretkiään elävästi uskovia kohden.

32 Liiton rikkojat hän houkuttelee luopioiksi juonillaan, mutta ne, jotka tuntevat Jumalan, pysyvät lujina ja täyttävät tehtävänsä. 33 Kansan oikeat opettajat neuvovat monia, mutta kauan heitä sorretaan miekalla ja tulella, vankeudella ja ryöstöllä. 34 Keskellä sortoa he saavat apua, mutta vain vähän, ja monet liittyvät heihin petollisesti. 35 Oikeista opettajista jotkut lankeavat, ja niin heidät kaikki seulotaan, sulatetaan ja puhdistetaan lopun ajaksi, sillä vielä on aikaa määrähetkeen.

Tämä selitys yllä sama kuin Lutherilla: katolinen kirkko vainoaa elävästi uskovia; oikeina opettajina valdolaiset, Wycliffe, Jan Huss, Luther. (Ei toki Luther iseään selittänyt mukaan :)

36 "Ja kuningas tekee mitä tahtoo, pyrkii korkealle ja ylvästelee jokaista jumalaa vastaan, puhuu ennenkuulumattomia jumalien Jumalaa vastaan ja menestyy, kunnes vihan aika päättyy, sillä se tapahtuu, mikä on päätetty. 37 Hän ei välitä isiensä jumalista, ei naisten lempijumalasta eikä muistakaan jumalista, vaan ylvästelee kaikkia vastaan. 38 Sen sijaan hän kunnioittaa vuorilinnojen jumalaa; tuota jumalaa, jota hänen isänsä eivät ole tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja ihanilla lahjoilla. 39 Hän miehittää lujat linnat väellä, joka palvelee outoa jumalaa. Niille, jotka suostuvat tähän, hän jakaa kunnianosoituksia; hän panee heidät hallitsemaan monia ja antaa heille maata palkaksi.

Aina luvun loppuun: Kuvaus antikristuksesta kuin myös 2.Tess.2:ssa on.

Asiaan (luvun 11 loppuun) ei littyne Ranskan vallankumous (paavin vallan selkeä katoaminen) yms. koska silloin luvut 11&12 olisivat yleisiä historianteoksia, lähestulkoon kaikkien ymmärrettävissä. Juuri sen takia onkin kerrottu:

10 Monet seulotaan, sulatetaan ja puhdistetaan, mutta jumalattomat elävät jumalattomina, eikä kukaan jumalattomista ole tätä ymmärtävä. Mutta viisaat ymmärtävät.

Jotka ymmärtävät, ovat elävästi uskovia. Koska kaiken maailman lahkoja on kymmeniätuhansia, ei muu kuin yksi joukko voi asiaa ymmärtää sitten kun se kohdalla on, ja silloin kun se on. Näinollen teos ei ole historiallinen tuotos joka päättyy Ranskan vallankumoukseen, vaan se varsinainen 2.Tess.2 Antikristus on vielä tuleva.