Augustinus: uskoon tulo

Sana on vapaa.

Augustinus: uskoon tulo

ViestiKirjoittaja mies » 04 Loka 2017, 18:57

Tunnustukset kirjoitti:Silloin Sinä herätit minussa halun – ja se miellytti minua – pyrkiä kosketuksiin Simplicianuksen kanssa, jota pidin Sinun uskollisena palvelijanasi ja jossa Sinun armosi oli ilmeinen. Olin kuullut, että hän jo nuoruudessaan oli kokonaisesti antautunut Sinulle. Nyt oli hän jo vanha mies ja minulla oli se käsitys, että hän pitkän, hurskaan vaelluksensa aikana Sinun tielläsi oli paljon kokenut ja paljon oppinut. Ja niin todella olikin. Siksipä minä toivoinkin, että hän, sitten kun minä olin uskonut hänelle kaikki sydämeni ahdistukset, rikkaasta kokemuksestaan minulle osoittaisi, miten minun kaltaiseni mies parhaiten pääsisi Sinun tiellesi.

Niin tulin Simplicianuksen luo, joka niin kuin isä oli piispa Ambrosiusta johdattanut Sinun armosi omistamiseen ja jota tämä sen vuoksi rakasti, niin kuin isää rakastetaan. Kerroin hänelle kaikki harhailuni ja eksymykseni.

Vihdoin tuli se hetki, jolloin hänen (Victorinuksen) piti tunnustaa uskonsa. Tämän ne, jotka Roomassa pyrkivät osallisiksi Sinun armostasi, tavallisesti tekevät lausumalla ulkomuistista määrätyt, kaavanmukaiset sanat erityiseltä korokkeelta koko seurakunnan läsnä ollessa. Simplicianus kertoi seurakunnan vanhinten tarjonneen Victorinukselle tilaisuuden tehdä tunnustuksensa salaisemmin, niin kuin tavallisesti oli lupa tehdä niiden, jotka tuntuivat vielä olevan arkoja, mutta Victorinus oli mieluummin tahtonut tunnustaa pelastuksensa julkisesti koko pyhän seurakunnan edessä.

Niin pian kuin Sinun palvelijasi Simplicianus oli tämän minulle Victorinuksesta kertonut, minussa syttyi halu jäljitellä tätä. Se oli ollut hänen kertomuksensa tarkoituskin.


Uusi tahtoni taas, joka minussa oli alkanut ilmetä
palvelemaan halulla Sinua ja nauttimaan Sinusta, Jumala, joka olet ainoa pettämätön ilo, ei ollut vielä kylliksi voimakas voittamaan vanhaa tottumuksen vahvistamaa tahtoani, Siten kaksi tahtoani, toinen vanha, toinen uusi, toinen lihallinen, toinen hengellinen, taistelivat keskenään, ja tämä taistelu raastoi sieluani.


Näitä seuraa aihe, jota jotkut ovat erheellisesti luulleet parannuksen teoksi, vaikka yllä oli jo uusi osa esitelty.
Ja kuinka Sinä minut vapautit lihallisten himojen siteistä, jotka niin lujasti olivat minut kietoneet, ja tämän maailman menon orjuudesta, sen tahdon nyt kertoa Sinun nimesi kiitokseksi ja kunniaksi, Herra, minun auttajani ja lunastajani.

Sitä kun lukee huomaa kuinka hankalaa pinttyneet tavat yms voivat olla.
mies
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1276
Liittynyt: 30 Huhti 2012, 10:00

Paluu Vapaata Keskustelua



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa