Kiitos Nuuskulle kommentista.
Historia on hyvin mielenkiintoinen ja meille myös hyvin opettavainen aihealue.
Olen samaa mieltä, että NL:n nootti oli Kekkoselle avuksi p-vaalien voittamiseksi.
NL :lla oli oma motiivinsa tähän asiaan, mutta yhtä lailla on aina katsottava tarkasti ajan kuvaa, ja kokonaistilannetta laajuudessaan.
Tuolloin elettiin pahinta syvää kylmän sodan aikaa, jolloin maailma oli lähempänä ydinsotaa kuin koskaan----- myöhemminkään...
Todennäköisesti ei Kekkosen auttaminen Nootin avulla ollut keskeisin asia NL:lla Nootin antamisessa, vaan taustalla olivat myös isommat seikat ajan kuvaan liittyen.
Miksi tartuin aiempaan kantaasi, että kekkonen olisi itse vehkeillyt Nootin saamiseksi, sitä todistusta/ kuvaa ei lukuisat historiatiedot anna.
Pidän Kekkosen elämäntyön kannalta hyvin raskaana syytöksenä tämän väitteen esittämistä "totuutena" ja pitäisin Kekkoselta sitä hyvin epäisänmaallisena tekona, jos se olisi totta.
En itsekään pidä Kekkosta toki minään pyäkoulupoikana, vaikka hänellä olikin ainakin uskovainen äiti ja monia läheisiä uskovaisia ystäviä.
Paljon myös kritiikin ansaitsevaa tapahtui hänen toimesta.
Myönnän, että itseäni häiritsee valtamedian ( YLE, HS, IL , IS) esittämä ja luoma kuva Kekkosesta ja yhtenä esimerkkinä nyt hiljattain esillä ollut ja Areenassa nähtävissä oleva ohjelma-sarja :
Kylmän sodan Suomi
Suomettumisen aika maailmansodan lopusta 1990-luvulle - Jari Tervo
Jos ja kun on seurannut Jari Tervon haastetteluja ja ulostuloja noin 20 vuoden ajalta,( niinkuin itse olen...) niin tuskin toista henkilöä lienee joka on niin avoimesti ilmaissut suoraan medialle aivan vihamielisen suhtautumisensa Keskustaan.
Mieleeni jäi 2000-luvun alkupuolella hänen haastattelunsa eräässä aikakauslehdessä, jossa Tervo mainitsi virnuillen suoraan lähes elämäntehtäväkseen aiheuttaa keskustalle mahdollisimman paljon vahinkoa. Tähän liittyen myös hänen suhtautumisensa maaseutuun maassamme on todella kielteinen.
Tämän voimakkaan ulostulonsa jälkeen myöhemmin pidettiin Seinäjoella valtakunnallinen maatalousnäyttely, johon järjestäjät kutsuivat "suojelijaksi" Jari Tervon, motiivilla että Tervolle olisi tullut hieman toisenlaistakin, todellista kuvaa maaseudusta ja sen ihmisistä.Itse pidin tätä virheliikkeenä, vaikka motiivi tähän järjestäjillä olikin hyvä.
Kaiken tämän taustan tietäen pidän absurdnina, että tällainen henkilö tekee esim. dokumenttiohjelmaa näistä 1945- 1999 ajasta maassamme.
Hänellä ei ole mitään alan tutkijan koulutusta,ym. tarvittavaa, vaan oma vahva tarve vaikuttamiseen.
Viihdeohjemissaan Tervo lienee parhaiten vahvuusaluellaan, niikuin joku Spede Pasanen oli aikanaan. En kuitenkaan olisi laittanut Spedeäkään tekemään historia-dokumenttia.
Asian kruunaa käänteisesti kekkoseen nähden sitten Tervon myönteisesti ja silkkihansikkain käsittelemä toinen ohjelmasarja Mauno Koivistosta,
tämän M. Koiviston riippumaton historiankirjoitus tulee aikanaan vielä pudottamaan alas siltä jalustalta, mille hänet on monien toimesta tällä hetkellä nostettu.
Vaikka tiedostankin Juhani Suomen katsovan toki määrätyn väristen silmälasien kautta maailmaa Kekkosen elämänkerran kirjoittajana, innostan Nuuskua ja muitakin historiasta kiinnostuneita lukemaan ajatuksella nämä kirjasarjat, kaikkiaan 8 Kekkosen elämää kartoittavaa kirjaa, mutta ainakin tämän kirjan :
--Kriisien aika. Urho Kekkonen 1956–1962 --
Lienee hyvin vaikeaa haastaa J.Suomen kirjojen todellisuuspohjaa/näkemystä, niin hyvin ne on argumentoitu monin lähdetiedoin.
Kokeneen historiantutkijan ja historiasta tohtoriksi väitelleen pätevyydellä hänen kirjoissa on tarkat lähdeviittaukset ja lainaukset dokumenteista eri tapahtumia kuvattaessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Suomi Lisävinkkinä suositan näiden Kekkoskirja-sarjan lisäksi historiasta kiinnostuneita lukemaan J. Suomen teokset Presidetti Koivistosta vastapainona Jari Tervon värittämään kuvaan YLE:n ohjemassa,josta edellä mainitsin.
-Pysähtyneisyyden vuodet. Mauno Koiviston aika 1981–1984
-Epävarmuuden vuodet. Mauno Koiviston aika 1984–1986
-Kohti sinipunaa. Mauno Koiviston aika 1986–1987.