Sivu 1/1

Valta ei kuulu lapsille

ViestiLähetetty: 20 Touko 2023, 14:11
Kirjoittaja apila
En ole enkä ole koskaan ollut vanhoillislestadiolainen, mutta kommentoisin Päivämiehessä 18.1. 2023 ollutta pääkirjoitusta. Toivon, että kirjoitustani ei poisteta, motiivini kirjoittaa tämä teksti on puhdas ja rakentava, ja kunnioitan vanhoillislestadiolaisia. Minua muutenkin huolestuttaa kaksi mielestäni huonoa asiaa, nimittäin lapsen oikeuksien korostaminen ja lapsikeskeisempi suunta.

Mielestäni ei toki ole väärin kysyä lapsilta heidän mielipidettään heitä koskevan leiritoiminnan suunnittelussa, mutta mielestäni EI pidä antaa liikaa painoarvoa lasten mielipiteille, mielestäni lasten ei todellakaan pidä olla tasa-arvoisia aikuisten kanssa esim. toimintaa suunnitellessa, eikä muutenkaan. Ja se, että jos aikuiset päättävät lasten leirien ja kurssien ohjelman, ei mielestäni ole syrjimistä, sillä saavathan lapset osallistua lasten leireille ja -kursseille. Ja mielestäni Raamattu EI opeta, että aikuinen ja lapsi olisivat tasa-arvoisia. Ja mielestäni lapsen oikeuksia ei pidä korostaa, ei vanhoillislestadiolaisuudessa eikä muualla.

Ulvilalainen opettaja Seppo Vihelä sanoo Aamulehden haastattelussa 27.11.2022 seuraavasti: ’Nuorten käyttäytyminen on muuttunut itsekeskeiseksi, minä itse tyyppiseksi. Oppilaat tietävät kyllä oikeudet, mutta eivät velvollisuuksia. Vihelä kertoo. ’ Vihelä toi myös esiin, että oppilaat myös venyttävät rajoja. Vihelä kertoo myös että: ’Entisiä oppilaita on aikuisena käynyt kiittämässä minua siitä, että puutuin. Viimeksi kesällä festareilla Porissa 10-15 jätkää kiitteli, kun olin ollut jämäkkä.’

Mielestäni mm. edellämainitusta opettaja Seppo Vihelän haastattelusta voi hieman päätellä, että lapsen oikeuksien painottamisella on huono ja turmiollinen vaikutus.

Katkelmia HS:sssa 31.7.2011 olleesta Michael Winterhoffin haastattelusta : "Valta perheissä on siirtynyt vanhemmilta lapsille, sanoo saksalainen lastenpsykiatri Michael Winterhoff." Ja jatkaa "Nykylapset ovat kurittomia, vastuuttomia ja narsistisia …’ [Tuohon huomauttaisin, että eivät sentään kaikki, mutta jotkut varmaankin ovat.] Michael Winterhoff sanoo: ’Vanhemmat … samastuvat lapseensa niin, etteivät voi uskoa tämän tekevän mitään väärin.’

Pia Penttala toimii toimitusjohtajana lastensuojeluyksikössä. Hän on myös auttanut perheitä, joissa on ongelmia kurittomien lasten kanssa. Katkelma Aamulehden haastattelussa 16.1.2020. ’Yhtenä ongelmana Penttala mainitsee sen, että lapsille puhutaan kuin aikuisille ja perheisiin on muodostunut neuvottelupöytiä. Vanhemmat eivät uskalla enää komentaa ja käskyttää lapsiaan, vaikka se kuuluu vanhemmuuteen.

Kun joka … aamu taistellaan tunti toppahaalarin laittamisesta ja kiukutteleva lapsi määrää perheen arjesta, silloin pitää kysyä itseltään, kuka tämän asian ihan oikeasti päättää. Ei viisivuotiaalta tarvitse joka päivä kysyä, mitä tämä haluaa juoda ja syödä, vaan hänelle katetaan, mitä hän tarvitsee. Neuvottelupöydissä saamme niitä lapsia, jotka hakevat kuuta taivaalta.’

[Väärinymmärrysten välttämiseksi kirjoitan muutaman oma ajatuksen: olen samaa mieltä kuin mitä Pia Penttala tuossa sanoi, mutta lisäksi arvelen, että kyllä joissakin tilanteissa voi kysyä lastenkin mielipidettä, mutta ajattelen, että pieniltä lapsilta ei todellakaan kannata kysyä usein mielipidettä esim. jostain mikä liittyy siihen mitä tehdään, sillä he voivat alkaa sen kautta ottamaan valtaa itselleen, luulla, että heillä on valta ja painoarvo päättää. Ajattelen, että isommilta lapsilta voi jonkin verran enemmän kysyä mielipiteitä kuin pieniltä lapsilta. Ajattelen, että on hyvä, että lapsi oppii myös tekemään valintoja ja päätöksiä, esim., että mitä valinnaisaineita hän tahtoo yläkoulussa valita, ja että hän valitsee mihin ammattiin hän tahtoo [ellei kyseessä ole jotenkin sopimaton ammatti, toki vanhemman kuuluu sellaisessa tapauksessa neuvoa ja varottaa vakavasti.]]

Toinen katkelma samasta Penttalan haastattelusta: ’Esimerkiksi tamperelaisessa Viitasen perheessä äiti dominoi perheen konfliktien ratkaisuja. Penttala huomasi pian, että isä jäi tilanteissa hiljaa sivuun. Perheessä tehtiin sääntö, jotta isä ottaa nämä tilanteet haltuunsa. Kun äiti joutui seuraamaan sivusta miehensä tapaa toimia, hän oli ällistynyt. Isän logiikka tilanteiden ratkomiseen toimi valtavan hyvin.

Penttala on saanut paljon positiivista palautetta nimenomaan isiltä. Miehet ovat olleet kiitollisia, että joku sanoo ääneen, että heillä on lupa komentaa lapsiaan.’

[Oma huomatukseni, Penttala on ammatiltaan psykoterapetti, ja itse suhtaudun suurelta osin kielteisesti psykologiaan sekä osittain kielteisesti myös psykiatriaan, sillä psykologiassa ja psykiatriassa on mielestäni paljon huonoa sisältöä ja väärää opetusta, Jumalan sanan vastaista, mutta NUO siteeraamani Penttalan kommentit ovat mielestäni hyviä. Ehkä saatan myöhemmin kirjoittaa perusteluja sille, miksi suhtaudun kielteisesti psykologiaan. Freud, jolla on ollut suuri vaikutus psykologiaan, kapinoi Jumalan moraalisääntöjä vastaan, ja se näkyy Freudin opetuksissa.]

Siinä kyseisessä Päivämiehen pääkirjoituksessa mainittiin Jeesuksen esimerkki ja opetukset, sekä käytettiin ilmaisua 'entistä lapsiystävällisempään ja tasa-arvoisempaan suuntaan'. Mielestäni Jeesuksen esimerkkiä ja opetuksia ei pidä tulkita väärin, ei myöskään jakeita Matt. 18:1-4 ja Luuk. 9:48, niistä jakeista enemmän seuraavassa viestissäni. En tiedä mitä kaikkea ilmaisulla ’lapsiystävällisempään suuntaan’ tarkoitetaan, se voi pitää sisällään myös hyviä asioita, mutta jos sillä tarkoitetaan lapsikeskeisempää suuntaa, niin mielestäni kristillisyyttä ja perhe-elämää ei pidä viedä ainakaan lapsikeskeiseen suuntaan.

Mielestäni Raamattu ei opeta, että aikuinen ja lapsi olisivat tasa-arvoisia. Sekin, että laskettiin miehet, ja lukuun ei otettu naisia eikä lapsia, kertoo mielestäni siitä, että Uusi testamentti ei opeta tasa-arvoa.

Mat. 14:21 Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

Lisäksi mielestäni Uudesta testamentista käy ilmi, että mies ja nainen eivät ole tasa-arvoisia. Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle, sillä mies on vaimon pää, sanotaan kirjeessä efesolaisille. Kirjeessä Timoteukselle sanotaan: [1.Tim. 2:12] Ja naisen en salli opettaa enkä miestä vallita, vaan olla hiljaisuudessa. Ja kirjeessä korinttolaisille seuraavasti: [1.Kor. 14:34] Olkoot vaimonne vaiti seurakuntakokouksissa, sillä ei ole ollut sallittua heidän puhua, vaan olla alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. [1. Kor. 11:7-10] Sillä mies ei tosiaan ole velvollinen peittämään päätä, Jumalan kuva ja paiste ollen, mutta nainen on miehen paiste. 8 Sillä mies ei ole naisesta, vaan nainen miehestä. 9 Sillä ja ei luotu miestä naisen kautta, vaan nainen miehen kautta. 10 Sentähden /[tätä kautta] nainen on velvollinen /[velkaa] yllä pään valta olla, sanansaattajien /[enkelien] takia. [Eräässä kirjassa opetetaan koskien tuota jaetta 1.Kor. 11:10: 'Asiayhteydestä ilmenee, että valta on tässä yhteydessä ymmärrettävä passiivisessa mielessä.' Itsekin uskon, että siinä tarkoitetaan naiseen kohdistuvaa valtaa, ei naisen valtaa.]

Entä mitä tarkoitetaan tasa-arvolla? JOS sanassa tasa-arvo sanalla arvo tarkoitetaan vähän samaa kuin esim. kreikan sanalla axios ja sen sanan eräitä suomennoksia arvoinen ja painava, niin mielestäni lapsi ei ole tasa-arvoinen aikuisen kanssa, eikä sitä asiaa pidä yrittää keinotekoisesti muuttaa, ja mielestäni lapsen mielipide ei ole yhtä painava kuin aikuisen miehen mielipide, eikä siis tasa-arvoinen aikuisen miehen mielipiteen kanssa.

Uskon myös, että eivät kaikki ne [tarkoitan lähinnä ei-uskovia], jotka väittävät kannattavansa tasa-arvoa, aidosti kannata sitä, osa toki kannattaa. Jos joku vähäinen erehtyy luulemaan, että Suomessa vallitsee tasa-arvo ja käyttäytyy sen käsityksensä mukaisesti, niin on riski, että hänelle saattaa tulla surullisia ja harmillisia pettymyksiä.

Mielestäni jakeesta Luuk 14:8 voi havaita, että Jeesus tiedosti sen, että ei ole tasa-arvoa. Mielestäni vaikuttaa siltä, että Jeesus EI katsonut maailmaa ’vaaleanpunaisten humanistis-vasemmistolais-unelmahöttö-silmälasien’ läpi, vaan realistisesti.

Luuk. 14:8, vuoden 1938 käännös, Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,

Luuk. 14:8-9, 1776 Biblia, Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu. Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.

[Jakeessa Luuk 14:8 kreikan sana entimos, englanniksi held in honour, prized, precious, on vuoden 1776 Bibliassa käännetty kunniallisempi, ja vuoden 1938 käännöksessä käännetty arvollisempi.]

Jakeessa Jes. 3:12 mainitut asiat ’Minun kansani käskijät ovat lapsia, ja naiset sitä hallitsevat’, on käsittääkseni ilmaistu kielteisessä mielessä, ei suinkaan ihanteena.

Jes. 3:12 Minun kansani käskijät ovat lapsia, ja naiset sitä hallitsevat. Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä, he ovat hämmentäneet sinun polkujesi suunnan.

Vaikka aikuinen ja lapsi eivät ole tasa-arvoisia eivätkä mies ja nainen ole tasa-arvoisia, niin mielestäni se ei toki oikeuta kohtelemaan naisia ja lapsia huonosti eikä olemaan ilkeä heille. Kannattaa huomioida mitä mm. jakeessa Room. 14:12 sanotaan: Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme. Mutta mielestäni esim. se, että naisten ja tyttöjen ei sallita puhua seuroissa, ei ole huonosti kohtelemista eikä ilkeyttä, vaan kuuliaisuutta Jumalan Sanalle.

Siinä Päivämiehen pääkirjoituksessa kerrottiin: ’ Lapsiasiavaltuutettu antoi hiljattain oman arvionsa Suomen lapsen oikeuksien tilanteesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Arvion pääviestinä on, että Suomi ei ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa.’ Arvelen, että monet ei-uskovat ja uskovat eivät tahdokaan tehdä Suomesta ’lapsen oikeuksien mallimaata’, ja että ilmaisu ’lapsen oikeuksien mallimaa’ saattaa herättää kielteisiä ajatuksia ja kielteisiä tunteita monissa suomalaisia. Ja jos jotkut kieroutuneet ihmiset käyttävät kaksoisstandardeja vanhoillislestadiolaisia kohtaan, vaatien yhä suurempia lasten oikeuksia teikäläisten piireihin, vaikka eivät niitä muilta vaadikaan, niin älkää häkeltykö älkääkä astuko heidän ansoihinsa, älkää päästäkö liiallisuuksiin asti vietyjä lasten oikeuksia teidän piireihinne.

Mielestäni lapsen oikeuksien korostaminen kuulostaa sekä humanistiselta että kulttuurimarxistiselta. Olen lukenut, että kulttuurimarxismi pyrkii ”puolustamaan” ”heikkoja vähemmistöjä”, ja että kulttuurimarxismi vastustaa mm. miehiä [erityisesti valkoisia miehiä], heteroja ja kristittyjä, ja pyrkii nujertamaan perheitä. Mielestäni lapsen oikeuksien korostaminen ja lapsikeskeisyys voivat myös nujertaa perheitä, sillä ne voivat saada perheet voimaan huonosti, ne voivat saada varsinkin isät ja äidit ja avioliitot voimaan huonosti, ja saada aikaan itsekeskeisiä ja huonosti käyttäytyviä lapsia, jotka eivät kunnioita tarpeeksi isäänsä ja äitiään. Kannattaa varoa, etteivät Raamatun vastaiset ajattelumallit pääse pesiytymään teikäläisten piiriin. ”Valtavirtaluterilaisuuteen” mm. humanismi onkin jo pesiytynyt. Minulla on vähän sellainen käsitys, että ainakin ei-vanhoillislestadiolaisissa hengellisyyksissä jotkut naiset ovat miehiä herkemmin omaksuneet eksyttäviä humanistisia, kulttuurimarxistisia ja psykologisia ajatuksia, en tiedä onko samoin teidän keskuudessanne. Toki jotkut miehetkin ovat eksyneet omaksumaan sellaisia ajatuksia. Niitä ajatuksiahan on runsaasti tarjolla, jo pelkkä lukiokoulutus voi viedä humanistisempaan ja kulttuurimarxistisempaan suuntaan, ja esim. sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ilmeisesti opetetaan humanistista ihmiskäsitystä. Mielestäni vaikuttaa siltä, että jotkut kristityiksi itsensä lukevat, mutta osittain humanistisen ihmiskäsityksen omaavat ovat osoittaneet hyväksyntää joillekin sellaisille ihmisten teoille, jotka ovat Jumalan Sanan vastaisia. Myös media tarjoaa runsaasti humanistista ja kulttuurimarxistista sisältöä, ja siksi itse olen varsin valikoiva median suhteen. Vaikka tässä tekstissä siteerasin Helsingin sanomia, niin avaan sen lehden vain poikkeustapauksessa, ja Aamulehteäkin luen vain vähän ja valikoiden. Ja mielestäni vaikuttaa siltä, että jotkut suomalaiset kaupalliset mediat ovat YLE:äkin uskonnonvastaisempia, vaikka osa niistä kaupallisista medioista saattaa joitain muita kulttuurimarxistienkin ajamia asioita syöttää seuraajilleen vähemmän kuin YLE.

Mutta vaikka ympäröivä yhteiskunta muuttuisi kuinka eksyneeseen suuntaan, niin kannattaa muistaa mitä Raamattu sanoo: [jakeesta Room. 12:2] Älkää mukautuko tälle aikakaudelle.

Eräs kirkkoherra Kari Kanala [joka siis ei ole lestadiolainen] on sanonut, että kirkon tehtävä on olla heikomman puolella. Mielestäni Kanala on väärässä. Mielestäni Raamattu ei opeta olemaan heikomman puolella, vaikka mm. jotkut vasemmistolaishumanistiset kirkonmiehet saattavat sellaista väärää kieroutunutta oppia opettaa. Vaikka emme ole Mooseksen lain alla ja Mooseksen lakia ei aseteta vanhurskaalle, niin jakeessa 1.Kor. 14:34 koskien erästä asiaa on seuraava lause: niinkuin lakikin sanoo eli niinkuin Mooseksen lakikin sanoo, niin samaten ajattelen tässä yhteydessä erästä lain kohtaa, jossa sanotaan älä ole puolueellinen köyhän hyväksi, ja mielestäni myöskään Uudessa testamentissa ei opeteta olemaan puolueellinen köyhän tai heikomman hyväksi.

3.Moos. 19:15, Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne; älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein.

1.Kor. 14:34, Olkoot vaimonne vaiti seurakuntakokouksissa, sillä ei ole ollut sallittua heidän puhua, vaan olla alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.

Mielestäni on sellainen ikävä riski, että kun jotkut lukevat ja kuulevat sellaista opetusta, jossa on sekoitettu keskenään humanismia, kristinuskoa ja kulttuurimarxismia /vasemmistolaisuutta, niin saattaa käydä niin, että jotkut saattavat mielessään väärinlokeroida laupeuden, säälin ja lähimmäisenrakkauden samaan lokeroon, johon he ovat lokeroineet mm. hempeät humanistiset opetukset. Mielestäni jotkut humanistiset opetukset saattavat tuntua övereiltä, epärealistisilta, ärsyttäviltä ja vastenmielisiltä, ja saada joissain aikaan negatiivisia vastareaktioita. Senkin takia olisi tärkeää julistaa ja pitää esillä tervettä oppia, Jeesus Kristuksen oppia, johon ei ole sekoitettu esim. humanismia, eikä kulttuurimarxismia /vasemmistolaisuutta. Mutta sellainen eksyttävä sekoitus, jossa kristillisyyden sekaan on sekoitettu hempeitä humanistisia ajatuksia sekä kulttuurimarxismia /vasemmistolaisuutta, saattaa karkottaa joitain ihmisiä, varsinkin miehiä. Raamatussa varoitetaan mm. eksytyksistä, petoksesta ja paholaisen juonista.

Kuulin kerran, että jotkut vesilinnut erehtyvät syömään muoviroskaa vedestä, kun ne luulevat joitain roskia ruuaksi. Mieleeni tuli siitä sellainen vertauskuvallinen ajatus, että myös jotkut uskovat ovat erehtyneet omaksumaan joitain Jumalan Sanan vastaisia opetuksia, koska eivät erota niiden oleva vääriä opetuksia, kuten lintuparatkaan eivät aina erota ruokaa muovista.

Ef. 4:14, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;

Kol 2:8-9, Katsokaa, ettei kukaan teitä vie saaliiksi filosofian ja tyhjän petoksen kautta mukaan ihmisten perinnäissääntöjen, mukaan maailman alkeisten, ja ei mukaan Kristuksen.

Ef 6:1,1 Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää paholaisen kavalat juonet.

2.Kor. 11:13, Sillä semmoiset ovat valeapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen lähettiläiksi.
11:14 Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.
11:15 Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.

Re: Valta ei kuulu lapsille

ViestiLähetetty: 20 Touko 2023, 14:20
Kirjoittaja apila
Myös Lapuan silloisen piispa Simo Peuran puheessa, josta julkaistiin katkelmia Päivämies-verkkolehdessä 13.12.2019, mainittiin lapsen oikeudet, mutta käsittelen tässä vain erästä kohtaa Peuran puheesta. Ohessa lyhyt katkelma siitä piispa Simo Peuran puheesta:
Peura sanoi: ’Oppilaiden kinastellessa siitä, kuka heistä on suurin, Jeesus nimesi suurimmaksi toisten palvelijan ja lapsen.’

Mielestäni tuo Simo Peuran opetus ei ollut kaikilta osin oikea, eikä kaikki muukaan mitä hän siinä puheessa sanoi. Mielestäni jakeissa Matt. 18:1-4 ja Luuk 9:48 EI tarkoiteta, että lapsi olisi suurin. Mielestäni jakeessa Matt. 18:4 viitataan sellaiseen henkilöön, joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, eikä lapseen, ja mielestäni jae Luuk. 22:26 vahvistaa em. käsityksiäni. Lisäksi uskon, että jakeessa Matt. 18:4 ilmaisussa se on suurempi taivaiden kuningaskunnassa tosiaan tarkoitetaan taivaiden kuningaskuntaa eikä tätä maailmaa, EI siis sellaista, että olisi suuri tässä maailmassa, ja jakeessa Luuk 9:48 ilmaisussa on oleva suuri tarkoitetaan tulevaa aikaa eikä nykyhetkeä. Jakeessa Luuk. 9:48 on kreikankielisissä Textus Receptus tekstissä ja bysanttilaisessa tekstissä futuurimuoto olla verbistä eli tuleva aikamuoto ’on oleva suuri’, valitettavasti se aikamuoto ei käy ilmi suomalaisista käännöksistä, mutta mm. vanhassa englanninkielisessä King James käännöksessä, [joka on Englannin kirkon käännös] on tuossa kohtaa futuurimuoto shall be great.

Gill's Exposition of the Entire Bible kommentaarissa koskien jaetta Luuk 9:48 opetetaan, että juutalaisilla on kaksikin sellaista sanontaa, jossa puhutaan siitä, että joka tekee itsensä vähäiseksi tässä maailmassa, se tulee olemaan suuri tulevassa maailmassa. [Sivuhuomatus, pohdin, että mahdetaankohan sillä maailma sanalla [englanniksi world] viitata heprean sanaan olam, joka tarkottaa aikakausi / iäisyys, vaikka sen kreikankielinen vastine aion onkin joissain kohdissa Raamatunkäännöksissä käännetty sanalla maailma, ja siten on vaikea tietää milloin käännöksen takana on kreikan sana kosmos, milloin taas kreikan sana aion.]

Luuk. 22:26, Young's Literal Translation,
but ye are not so, but he who is greater among you -- let him be as the younger; and he who is leading, as he who is ministering;

Luuk. 22:26, Mutta ette te niin; vaan [se joka] suurempi keskuudessanne olkoon niinkuin nuorempi; ja johtava niinkuin palveleva.

Matt. 23:11 Ja se [joka] suurempi teidän [keskuudessanne] on oleva teidän palvelijanne.
23:12 Ja joka itsensä ylentää, [se] alennetaan; ja joka itsensä alentaa, [se] ylennetään.

Matt. 23:11, Young's Literal Translation,
And the greater of you shall be your ministrant,

Matt. 18 :1 Sillä hetkellä tulivat oppilaat Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurempi taivaiden kuningaskunnassa? 2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti hänet heidän keskellensä, 3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette tule sisälle taivaiden kuningaskuntaan. 4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurempi taivaiden kuningaskunnassa.

Luuk 9:48, King James Bible,
And said unto them, Whosoever shall receive this child in my name receiveth me: and whosoever shall receive me receiveth him that sent me: for he that is least among you all, the same shall be great.

Luuk. 9:48, ja sanoi heille: Joka jos ottaisi tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka jos ottaisi tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka lähetti minut. Sillä joka on vähäinen keskuudessa[nne] kaikille teille, se on oleva suuri.

Re: Valta ei kuulu lapsille

ViestiLähetetty: 21 Touko 2023, 03:13
Kirjoittaja nuusku
Aika pitkä oli avaus, ehkä vähemmälläkin voisi keskustella.

Pääkirjoituksessa oli kristillisyyteen liittyvää osaa seuraava teksti:

"Perhe- ja lapsimyönteisiä tavoitteita kannattaa peilata myös rauhanyhdistysten ja keskusyhdistyksen toimintaan. Lapset ovat monessa toimintamuodossa mukana, mutta kuinka usein lapset itse osallistuvat esimerkiksi heitä koskevan toiminnan suunnitteluun? Tällaisia mahdollisuuksia voisi olla sekä paikallisilla rauhanyhdistyksillä että vaikkapa kurssi- ja leirityössä. Lapsen huomioiminen, kuuleminen ja tasa-arvoinen suhtautuminen lapseen istuvat syvällä kristillisissä arvoissa. Jeesuksen esimerkki ja opetukset tukevat kaiken kristillisyyden piirissä tapahtuvan toiminnan kehittämistä entistä lapsiystävällisempään ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Silloin heikoimmassa asemassa olevatkin pääsevät mukaan, eivätkä tule syrjityiksi. Toiminnan vaikutuksia on hyvä arvioida myös lasten näkökulmasta."

Siinähän puhutaan vain lasten mielipiteiden kuuntelemisesta päätösten tekemiseen liittyen, eikä päätösten tekemisten antamisesta lapsille.

Ehkä olet ymmärtänyt käsitteen "tasa-arvo" eri tavalla kuin päätoimittaja tai esimerkiksi minä. Kaikki ihmisethän ovat keskenään tasa-arvoisia. Esimies on tasa-arvoinen työntekijänsä kanssa, ja vanginvartijakin on tasa-arvoinen vankinsa kanssa. Vanhempi on tasa-arvoinen lapsensa kanssa. Siinähän on kysymys ihmisarvosta.

Voin vakuuttaa, että vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä päätöstentekovaltaa ei ole tapana siirtää aikuisilta lapsille, eikä pääkirjoitus myöskään sitä suosita.

On eri asia ottaa lapsi mukaan päätösten tekoon ja kuulla tämän mielipiteitä kuin antaa hänelle päätösten tekemisen valta. Esimiehenkin on suotavaa ottaa työntekijänsä mukaan päätösten tekoon ja kuulla tämän mielipiteitä päätöksiä tehdessään. Vanginvartijankin on hyvä ottaa vankeja mukaan päätösten tekoon ja kuulla heitä.

Ei toisten kuunteleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen muuta ajallisia valtasuhteita. Mutta kuuntelu ja huomioon otto on aitoa lähimmäisenrakkautta.

Esimerkiksi toivomuslaatikot, joihin voi pudottaa mielipiteitä lasten ja nuorten toiminnasta tai muu kysely asiaan liittyen, avaa usein aikuisillekin uusia ideoita toiminnan kehittämiseen.

Rauhanyhdistyksen jäsenyys vaatii rippikoulun käymistä eli vähintään 15 vuoden ikää, ja suunnittelutoimikuntiin ei valita yhdistykseen kuulumattomia. Avaajan ei ole syytä ajatella, että imeväiset lyövät meillä päätöksen pamppua pöytään.

Suomessa aikuisuus alkaa 18 vuoden iässä. Tosin ainahan ei ole ollut näin. Esimerkiksi Joosef ja Maria olivat Jeesuksen syntyessä arvioiden mukaan noin 14-vuotiaita.

Re: Valta ei kuulu lapsille

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2023, 18:42
Kirjoittaja Ilpo
Avaus on ajankohtainen. Jotkin asiat lasten kasvatuksessa ja kohtelussa ovat menneet pieleen ja seuraukset näkyvät ....
Monesti kuulee sanottavan, että vanhempien tehtävä ei ole olla lapsensa kaveri, vaan vanhempi ja kasvattaja.