VL-FOORUMI

Minäkuva/itsetunto on ihmisillä erilainen. Mieluiten se saisi olla terve, eikä liian huono eikä liian hyvä.

Tästä ei ole syntynyt keskustelua. Pitääkö poistaa?

Eikös anneta olla, vaikka ei keskustelua syntyisikään, ajattelemisen aihetta antaa pelkkä totoamuksesi. Kukaties keskustelua syntyy joskus, kunhan on ensin mietitty noita syntyjä syviä.

Minäkuva ja itsetunto- hyvä ja klassinen aihe

Miten syntyy terve itsetunto?
Vamaan sitä, etä on rakastavat vanhemmat ja koti, vois ajatella,,,,
mutta ei sekään ehkä riitä...
Luomme omaa kuvaa eri ihmisten kautta ja erilaisissa ympäristöissä, toiset ovat itsemme peilejä...
kasvatustyössä mietti usein tätä asia, miten osais tukea lapsen persoonaa ja antaa rohkaisevia viestejä hänelle,,,jotta hän saisi rohkaisua omalle personalleen...
Onko teillä ollut joskus huono itsetunto epäuskoisten keskellä esim.
kun koette olevanne erilaisia...maailma ei todella pidä vl. ihmisiä juuri ihmisenä, minään, paitsi ehkä salaa arvostavatkin...) ja haukkuvat yllättäen paljon meitä ja ajatelevat sen olevan kansallisoikeus,,,kuten me ajattelemme ehkä mustalaissta jne..
eri ihmisryhmittymillä on eri arvo tavallaan ja sen arvon määrää joku ulkoinen tekijä... eri valosa olemme eri arvoisia, mutta Jumalan edessä tasavertaisia....

Me jokainen voimme kasvattaa/parantaa omaa ja toisten itsetuntoa ja minäkuvaa esim. antamalla kehuja. Suomalaisten sanalaskut eivät tosin siihen kannusta, mutta kyllä se silti kannattaa. Kun toiset kertovat, missä toimimme hyvin ja oikein, se antaa meille juuri sitä tervettä itsetuntoa. Huomaamme, missä olemme hyviä.

Itsetuntemuksesta tulee mieleen itsensä kehittäminen... Helposti ajatellaan, että kotikasvatus määrittää ihmisen perustan omasta itsestään ja minäkuvastaan - aivan kuin se olisi pysyvä tilanne. Kotikasvatus antaa perustan, mutta jokainen voi lukemalla, keskustelemalla, huomioimalla ja kokeilemalla muuttaa itseään huomattavasti.

Ei kaikkien eronneiden perheiden lapset ole tunne-elämältään vajaita tai alkoholistien lapset laitapuolen kulkijoita. Ehei... Jokainen itse valitsee joka hetki. Elämähän on valintoja täynnä. Meidän on vain muistettava valita oikein. Mieti Sinäkin ensin vaikka yhden päivän ajan - joka hetki - millaisia valintoja teet. Mieti, mikä on OIKEA ja PARAS vaihtoehto, uskon ja itseni sekä ympäristön kannalta.

Esim. Kun lapsi tuo "punaisen lapun" kotiin, on minulla kaksi vaihtoehtoa, joko hermostun tai en hermostu, jos hermostun, on minulla kaksi vaihtoehtoa, joko huudan tai nakkaan lähimmän esineen seinään, jos nakkaan lähimmän esineen seinään, on minulla kaksi vaihtoehtoa, joko vilkaista äkkiä, mkä se esine on, tai vain nakata se seinään ilman vilkaisematta... jne...