VL-FOORUMI

Mitäpäs arvon palstalaiset harrastavat? Itse Pelaan kerran viikossa jääkiekkoa uskovaisten kanssa. Se on muuten nuorille miehille erittäin arvokas juttu, kun saa yhdessä meidän vähän vanhempienkin kanssa pelata yhdessä. Kyllä siinä keskinäinen kanssakäyminen (rakkauskin) vain vahvistuu, kun saa yhdessä harastaa...Jälkipelit on myös ihan mukava juttu, se on paikallisella abc-asemalla. Siellä lähinnä täydennämme pelin aikana tullutta nestevajausta, uskovaisille sopivalla juomalla Itse pysyn vielä ihan mukavasti nuorempien matkassa, ei ole vielä tullut keski-iän kriisiä tuossa suhteessa. Hyvinhän se Teemu Selennekin vielä pärjää, ja hän on minua jonkin verran vanhempi. Meillä ukkomiehillä on vielä perheen junioreita kannustamassa, myös heille se on tosi tärkee juttu, kun saavat olla yhdessä usk. kavereiden kanssa. Sanottakoon vielä, että olen pelaillut eri paikkakunnilla uskovaisten kanssa, ja täällä on ylivoimaisesti siisteintä peliä. Ei ole ollut mitään ikäviä yhteenottoja parin vuoden aikana. Peleissä tahtoo usein paljastua se todellinen luonto

Minä käyn kerran tai pari viikossa kuntosalilla siskoni kanssa. Lisäksi yritän nyt talvella luistella ja kesällä pyöräillä ja uida. En ole ollut koskaan mikään urheilijatyyppi, joten näistäkin olen jo suorastaan ylpeä, siis että harrastan salilla käymistä säännöllisesti ja noita muita hieman epäsäännöllisemmin.

Pidän vain harvoista liikuntamuodoista, kuten esimerkiksi uinnista, pyöräilystä, laskettelusta, rullaluistelusta, sählystä ja jääkiekosta. Sekä kuntosalilla käymisestä.

Liikunta on kivaa, kun löytää oman lajinsa, vaikka olisi tällainen huonokuntoinenkin kuten minä.

Voi sitä ylpeyden ja riemun tunnetta, kun siskon kanssa huomasimme muutama viikko sitten, että meillä on HAUISLIHAKSIA! 8) Ikinä ennen ei ole ollut sillä lailla, että ne olisi selvästi tuntenut, kertoo kai jotain. Tuntuu hienolta, että kuntosaliharjoittelu näkyy siis ainakin vähän.

Liikuntaan yritän nyt alkaa liittämään elämäntapojen parantamista: enemmän kasviksia, vähemmän rasvaa ja sokeria.. Toivottavasti onnistun.

Varsinaisesti en liikuntaa harrasta, kaikki liikuntani tulee hyötyliikunnasta. Pyöräilen koulumatkat (~8km). Olisi kivaa harrastaa muutakin, mutta aikaa on sellaiselle aika rajoitetusti.

Likuntaa on hyötliikuntakin, se on varsin tehokasta liikuntaa.
Minunkin liikkumiseni on enimmäkseen hyötyliikuntaa tätä nykyä. Olen karsinut mäntyjä pystyyn ja tänään alotin rankojen ajon. Yhden kuorman tein traktorin rekeen, ajoin pihaan ja purin kuorman. Siin ätuli hyötyliikuntaa, kun välissä kasin muutaman pystymännyn.

Just tein viiden kilometrin hölkkäys lenkin, ku En muutenkaan saanut nukutuksi, joten jouti hyvin mennä, vaikka tosin oli kylmäkin n.16 astetta. Tapaan silloin tällöin hieman hölkkäillä tai pyöräillä. Tosin on liikkuva työkin

Moottoriurheilua.

Tuntuu hyvältä, kun moottorin saa käyntiin.

Ruohonleikkuri ja moottorisaha on haastavimpia, kun niissä ei ole omaa starttimoottoria.

Ihan tosi!

Rupes olkapäätä vihoittelemaan, kun ajatteleekin

Kaikkia niit olen repinyt käyntiin, moottorisahaa eniten, mutta lisäksi viime vuosina raivaussahaa. Jos lähtee käyntiin, seuraa hetkin kiivas hyötyliikunta ja hikoilu, mutta ent jos ei lähde? ssilloin alkaa helposti vihoilu!!

Minua ei huvita liikkua yksin. Ja nytkin on yli 20 astetta pakkasta, niin ei huvita paljon pyöräilläkään, kun kasvot jne. alkavat jäätymään jo lyhyessä ajassa. Joskus kuitenkin tulee hyvä olo, kun on kävellyt pitkän matkan ja veri aivan kohisee jaloissa.
Itselläni liikunnallisuuden inho juontaa varmasti siitä, ettei perheeni ole koskaan ollut mikään kummemmin urheilua harrastava. Ja enemmän inho juontaa peruskouluajoilta, jolloin minua kiusattiin paljon juuri liikuntatunneilla.

parasta hyötyliikuntaa on pöllien pilkkominen. Siinä vetristyy hartiat eikä niskoja jomota eivätkä ne mene niin herkästi sitten jumiin kun napottaa kirjoituspöydän tai tietokoneen ääressä.

Kyllä tuo raivaussahankin käyttö on ihan mukavaa, mutta kun tuommoisella vanhalla reppanalla mikä minullakin on saa enemmän vaatteisiin bensankäryä kuin pajukkoa maahan.

33333333333

mvv:n kanssa olen samaa rotua. puunhakkuuta ei voita mikään!

Minä yritän joka päivä,jos suinkin vain saan koipeni liikkeelle, kävellä tai kelkkailla koiran kanssa. Kun on suuri vaara ,että jos en liiku, niin menee se vähäkin kyky liikkumiseen nähden.
Se on kuulkaas nii, että vanahuus ei tuu yksin,se tulee kansaneläkkeen kanssa

Ei pysty ulos, ei sitten millään. Tänä talvena on mennyt selkä niin että ei juuri ulos pysty. Koiran ulkoilutuskin on miehen harteilla, sekin. Sisällä liikkuminenkin on ajoittain työn ja tuskan takana. Jotain kun teen, siitä saa muutaman yön ja päivän maksaa kipuina.

Hölkkääminen ja kävelylenkit :)