Kirjoittaja O.M » 30 Tammi 2008, 10:14
Raamatun perusteella seksuaalisuuden toteuttaminen kuuluu avioliittoon. Seksuaalisuuden tärkeimmät tehtävät ovat:
1. Liittää aviopuolisot yhteen yhdeksi lihaksi.
"Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät" (1. Moos. 1:27).
"4 Hän vastasi heille: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?"
5 Ja hän jatkoi: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
6 He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."" (Matt. 19.)
2. Aviopuolisoiden sukupuolielämän kautta mahdollistaa yhä jatkuva Jumalan luomistyö.
"Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."" (1. Moos. 1:28.)
"Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani. Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, minä lyön ja minä parannan, minun vallassani on kaikki." (5. Moos. 32:39.)
"Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen" (1. Sam. 2:6).
Itsetyydytys on avioliiton ulkopuolista seksuaalisuuden toteuttamista riippumatta siitä, tekeekö sitä naimaton vai naimisissa oleva. Avioliiton ulkopuolista seksiä on aina myös mm. esiaviollinen seksi, puolison pettäminen, homoseksi, eläimiin sekaantuminen, insesti, pedofilia jne.
Kaikessa opetuksessa, mitä olen itsetyydytyksestä kuullut opetettavan kristillisyydessä, on itsetyydytys raamatunmukaisesti tuomittu syntinä. Sille löytyy muitakin perusteita kuin Onanin kohta. Esim. täällä:
3. Moos. 15:
"16 Koska miehestä siemen vuotaa unessa, hänen pitää pesemän koko ruumiinsa vedellä, ja oleman saastaisen ehtoosen asti.
- -
32 Tämä on sääty vuotamisesta, ja siitä, jolta (unessa) siemen vuotaa, niin että hän siitä tulee saastaiseksi,"
Nuo kohdat osoittavat, että vanhan liiton aikanakaan uskovaiset miehet eivät tyydyttäneet itseään, vaan taistelivat evankeliumin voimalla perisynnin turmeleman luontonsa himoja vastaan. Jos he olisivat tyydyttäneet itseään, ei unessa olisi tapahtunut siemensyöksyjä. (Nuo saastaisuussäädökset eivät sinällään ole enää voimassa ja ovat varmaan liittyneet hygieniaan.)
Myös himo ja ajatushuoruus ovat keskeisiä itsetyydytykseen liittyviä syntejä.
"Vaan pukekaat päällenne Herra Jesus Kristus ja älkäät holhoko ruumistanne haureuteen" (Room. 13:14).
Matt. 5:
"27 Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän.
28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle himoitaksensa häntä, hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämessänsä.
29 Jos oikia silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis heitettämän helvettiin.
30 Ja jos oikia kätes pahentaa sinun, niin hakkaa se poikki, ja heitä pois tyköäs! sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis helvettiin heitettämän."
Se, että tuhansia munasoluja ja miljardeja siittiöitä jää joka tapauksessa "hyödyntämättä", ei liity tähän asiaan, vaikka maailman ihmiset hakevat itsetyydytyksen ja ehkäisyn synnillisyyden logiikkaa nimenomaan sitä kautta. Ihminen ei hyödynnä mitään eikä nainen (tai pariskunta) "tee" lapsia, vaan Jumala luo uutta elämää hyväksi katsomanaan aikana avioliitossa, antaen puolisoille lapsia lahjoiksi, jos niin hyväksi näkee. Luomisjärjestystään varten Jumala on säätänyt avioliiton ja sukupuolielämän aviopuolisoiden välille. Jumala ei ole säätänyt siittiöiden ja munasolujen maksimaalista hyödyntämistä, vaan Jumala on säätänyt luomistavakseen luoda uutta avioliitossa hyväksi katsomanaan aikana. Tämä on Jumalan tahtomiseen liittyvä kysymys ja Lutherin mukaan meidän ei ihmisinä kannata edes yrittää ymmärtää Jumalan tahdon perusteita, koska meidän järkemme on niin vajavainen.
Itsetyydytys voidaan saarnata ja saarnataan aina katuvalle anteeksi vakuutuksena Kristuksen sovitustyöstä, ei vain seitsemän kertaa tai 70 kertaa seitsemän kertaa, vaan niin usein kuin syntiä tehnyt katuu ja haluaa synnin anteeksi. Syntiä ei kuitenkaan tule Raamatun perusteella luvallistaa, vaan synti tulee saarnata synniksi ja katuvalle vapahdus synnistä evankeliumin sanassa. Armoa ei tarvita siellä, missä ei ole syntiä, ts. missä ihmiset elävät synnin luvallisuudessa eivätkä tunne syntejään. "Missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi" (Room. 5:20).