Siionin lähetyslehti, syyskuu 1926
Kirjoitus "Nuorten osastossa"
Minä kirjoitin teille, nuorukaiset; sillä te olette väkevät ja Jumalan sana pysyy teissä ja te olette pahan voittaneet! Älkää maailmaa rakastako eli mitään mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus. Sillä kaikki, mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta. Ja maailma katoo ja hänen himonsa, mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy ijankaikkisesti. (1. Joh. 2:14-17)
Nämä tarpeelliset neuvot antaa meille nuorille elämäntien matkustajille rakkauden apostoli Johannes tässä edellämainitussa raamatun paikassa. Hänellä on ollut erityinen rakkaus nuoriin, mikä ilmenee hänen kirjoittamistaan lähetyskirjoista. Hän oli itse nuoruudessaan lähtenyt elämän Herraa Jeesusta seuraamaan, hyljäten kaiken katoovan mestarinsa tähden. Hän oli päässyt erikoisemmin lähelle Vapahtajan sydäntä, sillä nuoruuden koko innolla ammensi hän elämän lähteestä ja oli vilpittömällä rakkaudella yhdistettynä Mestariinsa ja Vapahtajaansa. Ehtoollispöydässä hän sai nojata Vapahtajan rintaa vasten ja hänen kysyessänsä Jeesukselta: ”Herra kuka se on”? Ilmoitti Jeesus opetuslapsilleen pettäjänsä.
Ahkeroikaamme mekin, rakkaat nuoret ystävät, pahan voittajina vaeltaa ijäistä kotimaata kohden, sillä silloin olemme väkevät Herrassa ja Jumalan sana pysyy meissä. Olkaamme valona pimeässä maailmassa, hyljäten kaiken Jeesuksen tähden. Olemme Herralle ylen kallis omaisuus, Hänen pyhän ja kalliin verensä hinta ja vaivainsa palkka. Kun sielun vihollinen näyttää meille maailman iloja ja huveja, niin kulkekaamme yrttitarhan kautta Golgatalle. Siellä Jeesus maksaa meidän keveämielisyytemme, kantaen pyhässä päässään orjantappuraista kruunua, että me kerran saisimme kantaa kunnian kruunua iäisissä Karitsan häissä.
Älkäämme, rakkaat nuoret, maailmaa rakastako ja maailman ystävät olko. Kun olemme Herran Jeesuksen tähden maailman jättäneet, niin ei meidän sovi selkämme taa kurkistella. Älkää, rakkaat solmitko liittoja epäuskoisten kanssa, sillä niistä liitoista tulee poispanematon risti, joka niin monen on painanut kohti onnettomuutta, ja kuolematon sielu on joutunut kahleisiin ja sielun rauha ja uskon elämä on sammunut. Joka maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus. Maailma katoo ja hänen himonsa. Mutta Jumalan tahdon tekijälle on lupaus: hän pysyy ijankaikkisesti. Muistakaamme että maailma on katoava, ettemme ole kuin vähän aikaa täällä vaeltamassa. Ahkeroimme ynnä vanhain kanssa totuuden tekijöinä vaeltaa, pysyen veljellisessä rakkaudessa keskenämme, anteeksi antaen ja anoen toinen toisiltamme vikamme ja puutoksemme. Te vanhemmat kristityt ahkeroikaa meitä nuoria tukea. Kertokaa meille, kiusauksistanne ja kokemuksistanne, että tulemme rohkaistuiksi aina uudelleen ja että mekin saamme uskallusta avata sydämemme kertomaan kiusauksemme ja niin tulemme päästetyiksi sielun siteistä. Voimakas on vihollinen, jota vastaan meidän on joka päivä sodittava puettuina vanhurskauden sota-aseilla. Olkaamme turvassa hyvän paimenen helmassa. Pian saamme nähdä Hänet, jota sielumme rakastaa.
Tervehdän Herran omia kaikkialla.
P. Peltokangas.