VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 24 Huhti 2018, 07:32

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 5 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 23 Helmi 2010, 19:33 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6862
Paikkakunta: Suomenselkä
Nuoriso ja seurakuntapäivät
hiljaisella viikolla Rovaniemellä


Taas kerran oli hiljaisen viikon nuorten päiville Rovaniemen seurakuntakotiin ja kirkkoon, kokoontunut runsaasti ympäri Suomea, niin nuorta kuin vanhempaakin väkeä.
Mitä varten he olivat tulleet? Tähän varmaan yhden vastauksen antoi pitkänäperjantaina pidetty iltakirkko, ja sen yhteydessä vietetty Herran Pyhä Ehtoollinen. Yli 600 seuravieraan tarvitsi silloin polvistua Herran pöytään, saamaan heikolle uskolleen vahvistusta. He olivat tulleet etsimään myös virvoitusta arjen kiusauksissa kuivuneille sydämille. He olivat tahtoneet tulla tapaamaan toisiansa, näin vahvistuakseen, ettei heidän yksin tarvitse taistella kiusauksia ja sielunvihollisen houkutuksia vastaan.

Ennen kaikkea he olivat tulleet kuuntelemaan, mitä Jumalalla on minulle tänä päivänä sanottavana. Vieläkö hän lupaa syntisen uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Eikä yhdenkään tarvinnut lähteä tässä mielessä tyhjänä pois. Rovaniemen omien puhujaveljien lisäksi tilaisuuksissa palvelivat alustajina veljet Aarno Haho ja Juhani Pitkälä. – Virkistävänä hiljaisen viikon nuorten päivillä oli retki Sallatunturille ja retkeilyn yhteydessä pidetyt seurat Sallan kirkossa.

Nuoriso ja nuortenpäivät alkoivat jo varsinaisesti keskiviikkona, kello 19.00 pidetyissä seuroissa, joissa palvelivat veljet Palomaa ja Koukkari. Jo aamuvarhaisella, kiirastorstaina, alkoivat kuulua nuo jumalanlasten tutut tervehdykset, kun matkaystävät eri puolilta Suomea tapasi toisiaan. Aamupäivällä kello 10.00 pidettiin seuroja seurakuntakodissa, veljet Koskela ja Korteniemi palvelivat. Saman päivän alustuksen aiheena oli: Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Alustajana oli Juhani Pitkälä. Alustus on toisaalla lehdessä. Alustusta seurannutta paneelia johti Aarno Haho, Keskusteluaiheista käytiin runsaasti puheenvuoroja:

1. Miten jumalanlapsen sopii pitää itsestään? Arvioidako itseään?
2. Onko muodinmukainen nuorten pukeutuminen ylpeyttä?
3. Väärämielinen nöyryys – mitä se on ja miten se ilmenee?
4. Miten jumalanlapsi suhtautuu maailman vihapuheisiin ja valheisiin? Onko hän hiljaa, vai seisooko vastaan vahvana uskossa?


Ensimmäisen kysymyksen kohdalla tuli ennen kaikkea kouluelämässä esiintyvä kilpailu. Todettiin, että vaikka kilvoitellaankin leiviskän hoitamisessa koulutehtävien suhteen, ei kunnialle käyvä kilpailu tovereiden kesken, ole läheskään aina siunauksellista. Raamatussakin sanotaan: Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Itsensä aliarvioiminen on myös sopimatonta, koska olemme Jumalan armosta se, mikä olemme. Lopputulos tässä kysymyksessä (Room. 12:3): "Sillä minä sanon siitä armosta, joka minulle annettu on, jokaiselle, joka teidän seassanne on, ettei yksikään itsestänsä enempää pitäisi, kuin hänen tulee pitää, vaan pitäköön kohtuullisesti. itsestänsä sen jälkeen, kuin Jumala on kullekin uskon mitan jakanut."

TOISEN kysymyksen. Yhteydessä käsiteltiin lyhyet hameet ja pukeutumisen eri asteet." Lopputulos oli: Niin uskovaisen tytön niin kuin pojankin pukeutumisen tulee olla säädyllistä, eikä viimeisimpien muotivirtauksien matkassa pysyttelemistä katsottu alkuunkaan tarpeelliseksi jumalanlapselle. Toisaalta todettiin, ettei meidän uskomme ole vaatteiden varassa. Ei ole koskaan taivaan valtakunnassa haluttu ketään ahdistaa tietynlaiseen pukuun. (vrt. körttipuku). Samalla käsiteltiin myös pitkän tukan (pojilla) ongelmaa. Pitkätukkaisuus on levinnyt valtakunnan sisällekin.

Keskusteltaessa tunnuttiin ymmärtävän, että luokkayhteisön tai muun sosiaalisen ryhmittymän taholta tuleva painostus on niin suuri, että monet joutuvat tässä kohden heikoksi. Raamatun totuus tulisi muistaa (1. Kor. 11: 14–15). ”Eikö luontokin sitä teille opeta, että se on miehelle häpeäksi, jos hänellä on pitkät hiukset? Mutta vaimoille se on kunniaksi, että hänellä on pitkät hiukset, sillä hiukset ovat hänelle peitteeksi annetut."

KOLMAS kysymys: Väärämielistä nöyryyttäkin todetaan olevan, sellaista jolla pyritään näyttämään nöyrempää, kuin ollaankaan — hurskastelua. Kaikenlaisiin "humauksiin," näkyihin ja uniin toivonsa paneminen nähtiin vaarallisena. Tässä pohjauduttiin Kol. 2:18 antamaan neuvoon. Sama asia oikeasta vaelluksesta ja nöyryydestä tuli esiin Kol. 12: 13.

Suhtautuminen maailman vihapuheisiin: Maailma vihasi ennen meitä, profeetoita ja Jeesusta. Olemme oikealla tiellä, kun joudumme painostuksen kohteiksi. Ei kannata torjua edes naurettavia vääristelyjä lihan käsivarrella, vaan rakkaiden ja sävyisyyden hengessä.

RUOKAILUN jälkeen kello 17.00 jatkui kiirastorstain ohjelma seuroilla, joissa palvelivat Heikkilä, Haho ja Pitkälä. Tällöin oli jo seurakuntakodin sali ja eteinen täynnä väkeä, ja alakerrassakin oli huomattavasti kuulijoita. Tuntui, kuin aurinko olisi tänäkin pitkänäperjantaina ujoillut, kun kävimme kello 10.00 pitkänperjantain jumalanpalvelukseen kirkkoon. Jumalanpalveluksessa piti päiväsaarnan veljemme Juntunen, ja alttaripalveluksen suoritti Kari Palomaa. Siinä pitkänperjantain virsiä ja saarnaa kuunnellessaan, sai häveten tuntea omaa huonouttaan. Mieleen tulivat nuo sanat: Minun tähteni... Yksin hän, ei kukaan muu. Samalla ilo täytti sydämen, kun virressä veisasimme: Armo kuuluu sulle juuri, sulle raukka kurjinkin, vaikka rintaas tuska suuri, kalvaa liekein polttavin. Kaikkein synnit Jeesus kantoi, kaikkein tähden itsens' antoi ristiin kärsimyksihin.

PITKÄNPERJANTAIN jumalanpalveluksessa kirkko oli niin täynnä väkeä, että osa joutui seisomaan jumalanpalveluksen ajan. Väkeä lienee ollut yli tuhannen henkeä. Jumalanpalveluksen jälkeen, kello 13.00 alkoivat seurat kirkossa, veljemme Erkki Tölli palveli. Sen jälkeen, kun päiväkahvi oli juotu, siirryttiin seurakuntakotiin takaisin, kuuntelemaan Aarno Hahon alustusta: Maailmasta, mutta ei maailmasta. Tämäkin alustus oli kiusausten keskellä taistelevalle nuorelle mielenkiintoinen. Nuoret seurasivat tunnista toiseen alustuksen johdosta käytyä keskustelua. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Juhani Pitkälä. Alustus on lehdessämme ensi viikon numerossa.

Alustuksen johdosta käydyssä keskustelussa tuotiin esille se, että kannattaa olla kuuliainen ja tottelevainen äidille, Jumalan seurakunnalle, josta Jumala jakaa neuvojansa niin nuorille kuin vanhoillekin. Synti tulee panna pois syntinä, jos tahtoo kerran päästä taivaan kunniaan. Me olemme todella maailmassa, mutta meidän tulee kristittyinä olla maailmassa suolana ja valona. Jumala antaa voimaa. Myös todettiin, että on parempi välttää kaikkia niitä tilaisuuksia ja yhdistyksiä, jatka ovat maailman ihmisten tekemiä, ja joita maailman ihmiset hallitsevat ja johtavat. Aktiivinen toimiminen maailman yhdistyksissä voi kuluttaa uskon, ja silloin sielulle tulee korvaamaton vahinko.

Kello 18.00 alkoi iltakirkko ja Herran Pyhä ehtoollinen Rovaniemen kauniissa kirkossa. Puheen siellä piti Juhani Pitkälä, ja rippisanat Risto Saulio. Katsellessaan ehtoolliselle menevää nuorten ja vanhempien joukkoa, ei voinut päätyä, kuin tuohon yhteen ajatukseen: nuorillakin on halu päästä taivaaseen yhdessä vanhempien kanssa. Oli niin kaunista katseltavaa, kun Jeesuksen verellä hoidettiin asioita, tahdottiin panna pois se, mikä on uskon esteenä, ja puhtain vapain omintunnoin käydä nauttimaan Herran ruumista ja verta. Hetkeksi kiusauksista vapaan armolapsen sydän virittyi kiitokseen — vihollistenkin keskelle Jumala kattaa pöydän, ja ennen kaikkea — minäkin näin huono saan käydä siihen.

Paljon oli myös Sallatunturille menijöitä. Varmaan matka oli meille elämys.
Pääsiäinen on ohi, mutta pääsiäisen Herra elää. Hän on yhä edelleen omainsa kanssa. Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi maailman loppuun asti.

Jk. Monien kiitokset palvelushenkilökunnalle, jotka jaksoitte uurastaa aamusta iltaan väsymättä. Joko ensi vuonna ovat isommat tilat?

Päivämies huhtikuun 5 päivä 1972

Kuvatekstejä: Lisäjakkaroita oli haettava, eikä ne sittenkään riittäneet.
Kukapa tiennee emäntien kiireet, kun on ruokittava satoihin nouseva seuraväki.

_________________
Siunattuja sydäntalven päiviä kaikille foorumimme lukijoille


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 24 Helmi 2010, 01:33 
Poissa
ahertaja
Avatar

Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Viestit: 571
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
Rovaniemellä vietetään edelleen vuosittain nuoriso- ja seurakuntapäivät hiljaisella viikolla. Tuo pitkänperjantain ehtoolliskirkkokin on yhä ohjelmassa. :cool: Väkimäärästä ja ohjelmasta muuten en osaa sanoa mitään vielä, kun en ole aiemmin osallistunut.

_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 24 Helmi 2010, 05:40 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6862
Paikkakunta: Suomenselkä
metsätähti kirjoitti:
Rovaniemellä vietetään edelleen vuosittain nuoriso- ja seurakuntapäivät hiljaisella viikolla. Tuo pitkänperjantain ehtoolliskirkkokin on yhä ohjelmassa. :cool: Väkimäärästä ja ohjelmasta muuten en osaa sanoa mitään vielä, kun en ole aiemmin osallistunut.

Kohtapa sinulla on mahdollisuus osallistua?

_________________
Siunattuja sydäntalven päiviä kaikille foorumimme lukijoille


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 24 Helmi 2010, 17:19 
Poissa
ahertaja
Avatar

Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Viestit: 571
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
Taavetti kirjoitti:
metsätähti kirjoitti:
Rovaniemellä vietetään edelleen vuosittain nuoriso- ja seurakuntapäivät hiljaisella viikolla. Tuo pitkänperjantain ehtoolliskirkkokin on yhä ohjelmassa. :cool: Väkimäärästä ja ohjelmasta muuten en osaa sanoa mitään vielä, kun en ole aiemmin osallistunut.

Kohtapa sinulla on mahdollisuus osallistua?


Näin on tarkoitus :cool:

_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 27 Helmi 2010, 13:46 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6862
Paikkakunta: Suomenselkä
Jumala on ylpeitä vastaan,
mutta nöyrille hän antaa armon



(1. Piet. 5: 5).

Ajallemme on ominaista kaikilla aloilla tapahtuva voimakas kehitys. Tekniikka on kehittynyt niin pitkälle, että yhä useammat tuntuvat uskovan väitteen: Ihmiselle ei ole mikään mahdotonta: Avaruudentutkimuksen alueella mm. luultiin vastikään, ettei eteenpäin menolla ole loppua. Mutta kuten tuo väittämäkin, myös
em. ajatus on vain ylpeän ihmisen luuloja. Avaruudentutkimukseen tuli pysähdys, – tietty raja oli saavutettu. Vieläkin pitää paikkansa Raamatun sana: Tutkimattomat ovat Herran tiet, käsittämättömät Hänen tekonsa.

Sekularismi, maallistuminen, (jumalattomuuden esiinmarssi) on aiheuttanut, että aikaisemmin Jumalalle kuulunut, ja annettu kunnia, annetaan maailmassa nykyisin aikamme palvomalle, ylpeälle ihmiselle. Väittäisinkin heti alkuun, että
vaikka tämäkin lopun ajan ilmiö - ylpeys - on tunkeutumassa myös Jumalan valtakuntaan, on elävä usko kuitenkin suurin tae siitä, että Jumalalle annetaan Hänelle kuuluva kunnia. Nöyrät ja puhtaat sydämestä saavat nähdäkin kunnioituksensa kohteen, Jumalan, ja saavat Häntä ylistää, kuten Ilm. 4:11 sanotaan: "Herra, sinä olet mahdollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet kaikki luonut, ja sinun tahdostasi he ovat ja luodut ovat.„ Tästä jumalanlasten terveestä nöyryydestä Jumalan suuruuden edessä johtuukin paljolti se, että olemme uskovina vieraita, outoja ja muukalaisia tämän maailman ihmisten keskellä.

Ylpeys

"Ylpeyttä pidetään tässä maailmassa kohtuullisesti esiintyneenä, jopa terveenä. Mitä enemmän ihmisellä on saavutuksia, tietoa, taitoa voimaa, kauneutta jne., sen enemmän ylpeyttä. (E. Reinikainen: Lisää meille uskoa.) — Sopiiko jumalanlapsenkin olla kohtuullisesti ylpeä silloin, kun hoitaa leiviskänsä tunnollisesti? Sanotaanhan Jumalan Sanassa: Pitäköön jokainen kohtuullisesti itsestään.

Jumalan sanan mukaan ylpeys on kauhistava synti: Sananl. 8: 13: "Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä."

— Sananl. 16: 5: "Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät."
— Luuk.: 16: 15. jakeessa Jeesus sanoo fariseukselle: ”Jumala tuntee sydämenne, sillä se, mikä ihmisille on korkia, se on Jumalan edessä kauhistus.”
— 1 Joh. 2:16: ”Sillä kaikki mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyptö, elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta.

Siirakin mukaan ylpeys ajaa muihin synteihin. Siirak 10: 14--15: "Ylpeys yllyttää kaikkiin synteihin; jolla se on, se monta kauhistusta matkaan saattaa. Sen tähden on Herra antanut aina ylpeyden tulla häpiään, ja on sen viimeiseltä kukistanut."

Miten ylpeys esiintyy ihmisessä?


Puheesta sanotaan sanassa:
"Katkokoon Herra kaikki ulkokullaiset huulet ja ylpiästi puhuvaiset kielet." 2. Piet. 2.18 sanoo samasta asiasta: "Sillä he puhuivat pöyhkeitä sanoja, jotka turhat ovat, ja yllyttävät tavattomuuden kautta lihallisiin himoihin niitä, jotka tosin ovat niitä välttäneet, kuin eksyksissä vaeltavat."

Silmistä sanotaan Jes. 2:11: „Sillä kaikki korkiat silmä alennetaan, ja jotka jaloimmat kansoissa ovat, täytyy itsensä notkistaa, sillä Herra on yksinänsä sinä aikana korkein.


Käyttäytymisestä puhutaan mm. Jes. 3: 16 jakeessa: "Ja Herra sanoo, että Siionin tyttäret ovat ylpiät, ja käyvät kenossa kaulain, kiilusilminä kävelevät, ja koriasti astelevat, niin kuin jalat sidotut olisivat."

VAATETUKSESSA Pietari neuvoo vaimoja yksinkertaisuuteen — ei ylpeään koreiluun. 1. Piet. 3:3–4: „Joidenka kaunistus ei pidä oleman ulkonaisessa hiusten palmikoissa ja kullan ympäri ripustamisessa, eli vaatteen puvussa, vaan salainen ihminen ilman vikaa sydämessä, lakialla ja hiljaisella hengellä, se on kallis Jumalan edessä.”


Onko muodinmukainen nuorten pukeutuminen ylpeyttä?

– Sanotaan, että historia toistaa itseään. On aina ollut ylpeitä ihmisiä, kokonaisia ylpeitä kansakuntiakin. Raamatussa on niistä esimerkkejä kosolti. Muistamme ylpeän Egyptin faaraon, joka luotti itseensä, ja omaan mahtavuutensa. Hän (ja) egyptiläiset sai rangaistuksensa, kun ei jumalanlasten valitusta, ja Jumalan neuvoja ottanut todesta. Goljat luotti voimaansa, ja sortui nöyrän Jumalan palvelijan Daavidin edessä. Jumalattomat filistealaiset saivat ja saavat rangaistuksensa lopulta, seuratessaan ylpeällä mielellä isäntäänsä, — sielunvihollista. Koran, Dadanin ja Abiramin tapaus osoittaa, että ne jotka ylpeydessään ovat jumalanlapsia houkuttelemassa väärään, saavat suuren rangaistuksen: "Parempi olisi, että myllyn kivi ripustettaisiin...

Onko asia niin, että ylpeyden pohjalta aina eriseurat lähtevät?
Ylpeys käy lankeemuksen edellä. — Näin kävi Daavidille, ja monelle muulle on käynyt hänen jälkeensä. Ei meillä ole silloin aika nousta »ylpeytemme katolle," kun on sota omaa lihaa, maailmaa ja sielunvihollista vastaan. "Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.”

Nöyryys

Kun Daavid oli kuuliainen Jumalan valtakunnasta tulevalle äänelle, ja nöyryytti itsensä Jumalan väkevän käden alle, tehden parannuksen, hän sai rikoksensa armosta anteeksi, eikä hänelle syntiä enää luettu. Jumala kehottaakin sanassaan sydämen nöyryyteen, mutta kieltää ylpeyden. (1 Piet. 5:5). Suurimpana nöyryyden esikuvana on meillä Herra Jeesus Kristus, joka antoi henkensä, maailman, synnin alle, myyden ihmiskunnan edestä. Kun opetuslapset kyselivät, kuka olisi suurin taivasten valtakunnassa, Jeesus sanoi: "Totisesti, ellette käänny, ja tule, niin kuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan. (Matt. 18:3).
Raamatussa on nöyristä jumalanlapsista paljon esimerkkejä. Aabraham sanoo (1 Moos 18: 27): "Katso minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa; ehkä minä tomu ja tuhka olen." Hänen nöyryytensä on järjellä ajattelevalle ihmiselle käsittämätön. Hänhän uhrasi jo ajatuksissaan ja sydämen uskossa Iisakin luottaen, että Herra voi hänet uudelleen herättää henkiin — vaikka tuhkasta. Paavali, joka täytyi nöyryyttää Jumalan väkevän käden alle, kertoo omasta kristityn vaelluksestaan: ”...palvellen Herraa kaikella sydämen nöyryydellä ja monilla kyynelillä ja kiusauksilla, jotka minulle Juudalaisten väijymisestä tapahtuivat."

Tänäänkin meidän jumalanlasten on siis tärkeää muistaa, että "Autuas on se ihminen, joka panee uskalluksensa Herraan, ja ei käänny ylpeiden tykö, ja niiden, jotka valheella vaeltavat." (Ps. 40:5). Pietari kirkastaa oikeaa nöyryyttä: "Niin myös te nuoret, olkaa vanhoille alamaiset, ja olkaa kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkää teitänne kiinteästi nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
Nöyryyttäkää siis teitänne Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallaan teitä korottais." Kaikki teidän murheenne pankaa hänen päällensä, sillä hän pitää murheen teistä. Olkaa raittiit, valvokaa; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, ja etsii kenen hän nielisi. Sitä seisokaa vastaan, vahvat uskossa, tietäen, että ne tapahtuvat teidän veljillennekin maailmassa. Mutta Jumala, jolta kaikki armo tulee, joka meitä on kutsunut iankaikkiseen kunniaansa Kristuksessa Jeesuksessa, teitä jotka, jos vähän aikaa kärsitte, vahvistaa, tukee, perustaa.” (1. Piet. 5: 5 – 10)

Päivämies 5.4 1972

_________________
Siunattuja sydäntalven päiviä kaikille foorumimme lukijoille


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 5 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö