VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 17 Heinä 2018, 16:33

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 13 Touko 2012, 11:22 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6876
Paikkakunta: Suomenselkä
Kristityn nuoren vaellus

16. 1. oli nuorten ja kasvattajien ilta Oulun rauhanyhdistyksellä. Veisatun virren jälkeen veljemme Lauri Perälä piti alkuhartauden. Kristityn nuoren vaellus oli pääteema Erkki Reinikaisen puheessa, jonka loppuosan julkaisemme ohessa. Alkuosa puheesta julkaistiin edellisessä numerossa.

NIIN kuin muistatte 2. Timoteuksen; kirjeen 3. luvusta, niin on tottelemattomuus vanhemmille eräs viimeisen ajan merkki. Paavali kirjoittaa efesolaisille kuudennessa luvussa jakeessa 1 – 4 näin: "Lapset, olkaa kuuliaiset teidän vanhemmillenne Herrassa sillä se on oikein. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, (joka on, ensimmäinen käsky, jolla lupaus on.) Että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä. Ja te isät, älkää yllyttäkö lapsianne vihaan vaan kasvattakaa heitä kurituksessa ja Herran nuhteessa." Ja edelleen Paavali kirjoitti kolossalaisille kolmannen luvun jakeissa 20 ja 21: ”Lapset, olkaat kuuliaiset vanhemmillenne kaikissa, sillä se on Herralle hyvin otollinen, Isät, älkäät kehoittako teidän lapsianne vihaan, ettei he aroiksi tulisi.” Ja sitten vielä Pietari kirjoittaa ensimmäisen kirjeen viidennessä luvussa jakeissa 5 – 10 näin: "Niin myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiinteästi nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Nöyryyttäkää siis teitänne Jumalan väkevän käden alla, että hän teitä ajallansa korottaisi. Kaikki teidän murheenne pankaat hänen päällensä, sillä hän pitää murheen teistä. Olkaat raittiit, valvokaat, sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis. Sitä te seisokaat vastaan, vahvat uskossa, tietäen, että ne vaivat tapahtuvat teidän veljillennekin maailmassa. Mutta Jumala, jolta kaikki armo tulee, joka meitä on kutsunut ijankaikkiseen kunniaan Kristuksessa Jeesuksessa, teitä, jotka vähän aikaa kärsitte, valmistaa, vahvistaa, tukea, perustaa." Noissa muutamissakin Jumalan sanan kohdissa sama asia on tyhjentävästi ja selvästi Pyhässä Hengessä kirkastettu. Se kysymys ei ole yksistään lasten ja nuorten asia, vaan se on mitä suurimmassa määrin myöskin vanhinten asia, isien ja äitien asia. Jumalan sana tämän tasapuolisesti tuokin esille. Tälle ajalle on niin kuin sanoin ominaista nuoruuden valta, se on ajan merkki, ja se tietenkin yrittämässä tunkeutua myöskin, niin kuin kaikki muukin, eläväänkin kristillisyyteen. Me tiedämme, ettei se tänne kuitenkaan pääse pesiytymään eikä asumaan, sillä Jumala pitää huolen valtakunnastaan, mutta se on vaara yksityiselle vaeltajalle, meille kaikille. Nuorelle vaara, tottelemattomuuden syntiin joutumisessa ja isälle ja äidille vaara lihan kiivauden syntiin joutumisessa. Kumpikaan ei ole pois vaarasta, samankaltaisina ne kohtaavat kumpiakin. Mutta Jumalan tahto on, että te, rakkaat nuoret, veljet ja sisaret, myöskin saisitte voimaa uskon kautta vaeltaa niin kuin kristitylle nuorelle sopii tämänkin kysymyksen kohdalla. Ja teille kasvattajat, Jumalan armovoiman kautta saatte voimaa kasvattaa lapsia Pyhän Hengen viisaudessa eikä lihan käsivarrella.

NUOREN Jumalan lapsen niin kuin nuoren ihmisen yleensä kaunistus on hyvät tavat. Ne kaunistaa myöskin
vanhempia ihmisiä. Jumalan sana on meitä aina opettamassa ja neuvomassa juuri tällaiseen vaellukseen, jossa nuori niin kuin vanhakin löydetään siltä kohdalta, että hän noudattaa elämässään myöskin hyviä kristillisiä tapoja. Se on Jumalan pyhä tahto. Sanoisin nyt jo keski-ikään tulleena, että monta kertaa on saanut ihastella nykyisenä aikana teidän kristittyjen nuorten hyviä tapoja. Kun on joutunut näkemään sellaista, mistä on oikein sydän tullut murheelliseksi ja kiivauskin on täyttänyt, niin on aivan kuin levännyt, kun on nähnyt nuorten kristittyjen iloisen elämän, iloiset kasvot ja iloisen sydämen laadun ja myöskin hyvät kristilliset tavat. Se on teidän kaunistuksenne. Sen takia älkää lähtekö tämän maailman tapojen mukaan kulkemaan. Ne eivät ole kaunistus. Sanoisin teille juuri nuoruuteen nouseville, ettei se ole miehekkyyden merkki, että oikein rehvakkaasti käyttäytyy, ei se ole miehekkyyden merkki, että kolmetoistavuotinen tai sitä nuorempi poika vanhalle ihmiselle näyttää tasavertaisuuttaan voimakkaasti. Me olemme tasavertaiset Kristuksen edessä Jumalan lapsina, mutta täällä ajassa on kasvattajat ja on kasvatettavat.

ON paljon sellaista musiikkia Siionin laulujen ja virsien lisäksi, joista ihminen rakentuu hyvää, syvällistä musiikkia. Sitä on hyvä kuunnella. Se ei nosta lihallisia himoja eikä lihan mieltä. Mutta rakkaat Jumalan lapset, on äärettömän paljon, tämä maailma aivan täynnänsä huonoa lihallista musiikkia. Kun radion avaa, sieltä lähtee semmoinen jankutus ja junksutus, joka kyllä käy aivan kohta lihaan ja vereen. Ja kun on vielä nuori elävä ihminen, niin mielellään tätä kuuntelee. Ja kun sitä jonkin aikaa on kuunnellut, niin siitä löytää vielä hyviä piirteitä. Ja tarpeeksi kauan on kuunnellut, siinä ei ole enää mitään pahaa. Mutta sen huomaa eräästä seikasta, kun musiikki on oikein hyvin lihaan ja vereen menevää, niin tuollaisen kuuntelijan, kristitynkin jalka alkaa nykiä ja käsi tai mikä milloinkin. Sen vaikutus on väkevä, se on lihallinen. Tällainen musiikki ei sovi kristitylle. Ja meidän kodeissamme olevissa radioissa nappula, jolla saa radion suljettua. Se on meidän tahdon vallan alla. Ja sen takia me emme lähde tähän mukaan, vaikka se tuntuisi kuinka hyvälle, vaan olemme evankeliumin alla tässäkin asiassa, että me kerran perille saakka kostuisimme, emmekä joutuisi sen tuomion alle mitä tuo synti mukanaan.

Me elämme myöskin aikaa, jolloin kirjoitetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Luettavaa kyllä riittää. Siitä ei ole ollenkaan puutetta. Ja mainos pitää vielä huolen, että kiihotetaan tuota lukemista. Erityisen voimakkaasti ovat levinneet maailmalliset kirjat ja lehdet. Näiden lukemiseen helposti lähtee mukaan ja siihen tottuu. Alkaa viattomasta ja päätyy pahimpaan pornografiseen kirjallisuuteen. Tottuu sen tähden, että tämä maailma sitä toitottaa ja sanoo, että siinä ei ole mitään pahaa. Jumalaakin saa pilkata, vaikka kuinka paljon, ei siinä ole mitään pahaa. Ja huoruutta saa kirjoittaa ja kuvata vaikka kuinka paljon, eikä siinä ole mitään pahaa. Ja päivästä päivään, viikosta viikkoon ja vuodesta vuoteen toitotetaan tätä ja tätä saarnataan. Rakkaat Jumalan lapset, tämä ei ole hyväksi kristitylle. Me tietysti sanomme, että, me emme voi aina korviamme ja silmiämme panna minnekään. Me elämme täällä maailman keskellä, mutta emme ehdoin tahdoin lähde tähän. Senhän me tahdomme luvata. On sellaistakin, mikä on hyvää lukea. On sellaista, joka on meille Jumalan lapsille hyvää tutkistella. Paras on tietenkin Pyhä Raamattu. Ei niin ymmärtäen, että nuori kristitty jaksaisi aina siihen syventyä ja pysähtyä, mutta niin, että siinäkin saa ahkeroida, myös vanhemmat. Ja monesti saa huomata, kuinka ihmeellinen kirja todella tämä on, kun siihen saa hetkeksi silloin tällöin pysähtyä. Se on todella kirjojen kirja ja kaikkein paras kirja. Mutta on tietysti paljon muutakin hyvää luettavaa.

_________________
On uskon kautta taivas määränpäämme,
ja perintömme siellä odottaa.
Kun uskoon, toivoon matkalla me jäämme,
niin kodin portti meille aukeaa.
SL 282: 5


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 13 Touko 2012, 19:08 
Poissa
pirteä

Liittynyt: 15 Maalis 2009, 23:21
Viestit: 289
Kiitos Taavetti. Sanottakoon Reinikaisesta mita tahansa, minulle han on jaanyt rakkaana veljena muistoon. Oli meilla majoituksessa ja seuroja pitamassa. Hanella oli myos sukua paikkakunnallamme, joita kavi tapaamassa. Ei uskovia.

Ja tuohon hanen mainintaansa Raamatun lukemisesta yhdyn taydesta sydamestani. Sen parempaa oopusta ei olekaan kuin Jumalan aito Sana! Toivoisin niin jokaisen uskovaisen palavasti kaipaavan sen lukemista ja tutkimista.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: – Avioliitto –
ViestiLähetetty: 14 Touko 2012, 17:47 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6876
Paikkakunta: Suomenselkä
– Avioliitto –

Avioliitto on Jumalalta säädetty. Siinä Markuksen evankeliumin kymmenennessä luvussa, jakeissa 6 – 9 Herra Jeesus sanoo näin: "Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi. Sen tähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä ja pitää vaimoonsa yhdistymän. Ja niin kaksi tulevat yhdeksi lihaksi, niin ettei he ole silleen kaksi, mutta yksi liha. Minkä Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä erottaman." Sen tähden, Jumalan lapset, me näemme avioliiton kauniiksi Jumalalta säädetyksi ja ihmisille tarkoitetuksi. Ja me näemme sen Jumalan valtakunnassa niin pyhäksi, että sitä ei kukaan voi erottaa. Se on myöskin niin kuin Paavali korinttolaisille kirjoittaa, annettu huoruuden synnin välttämiseksi. Mutta siinä on myös sellainen näköala, kuin Paavali kirjoittaa ensimmäisen Korinttolaiskirjeen seitsemännessä luvussa, että tästä on myös nähtävissä evankeliumin valossa viimeisellä ajalla sellaisetkin merkit, joissa saattaa myöskin jäädä, ettei tule paulaa, avioliiton ulkopuolellekin. Eihän tosin kaikki voi avioliittoon päästäkään, muutenkaan. Mutta luen kuitenkin tämän kohdan, koska Paavali puhuu siitä erityisesti. "Nämä ovat erotetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitä, jotka Herran ovat, että hän pyhä olis sekä ruumiilla että hengellä, mutta se, joka naitu on, murehtii maailmallisia, kuinka hänen pitää miehellensä kelpaaman. Mutta sen kaltaista sanon minä teidän tarpeeksenne: ei, että minä paulan teidän päällenne heittäisin, vaan että te soveliaasti ja hyvin Herrassa riippuisitte, ilman erottamista. Mutta jos joku luulee, ettei se sovi hänen neitseellensä, sitte kuin hän naitavissa on, eikä saa toisin olla, niin tehkään, mitä hän tahtoo, ei hän syntiä tee, sallikaan hänen huolia. Mutta joka seisoo vahvana sydämessänsä ja ei ole vaadittu, vaan hänellä on oma ehtonsa ja päättää sen sydämessänsä, että hän tahtoo neitseensä pitää, se tekee hyvin." Näin Paavali tuo tämänkin asian evankeliumin valossa näkösälle.

MUTTA se sanottakoon vielä tänä iltana, että Jumala on tämän avioliiton säätänyt sen tähden, että mies ja nainen toinen toisensa siinä löytäisivät ja avioliiton perustaisivat. "Vaimot olkaa omille miehillenne alamaiset niin kuin Herralle," kirjoittaa Paavali efesolaiskirjeen viidennessä luvussa, "sillä mies on vaimon pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää, ja hän on ruumiin vapahtaja. Mutta niin kuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin myös vaimot pitää miehillensä kaikissa alamaiset oleman. Miehet rakastakaa teidän vaimojanne, niin kuin myös Kristus seurakuntaa rakasti ja antoi ulos itsensä hänen edestänsä. Miehet pitää vaimojansa rakastaman niin kuin ruumiitansa, joka vaimoansa rakastaa, se rakastaa itsiänsä. " Näin rakkaasti näkee Jumalan sana avioliiton keskinäisen yhteyden ja rakkauden, ja se on tänä päivänäkin Jumalan lasten, nuortenkin ohje ja ojennusnuora ja pyhä kirjoitus,avioliitossakin elettäessä. Kristitylle nuorelle kuuluu myöskin se, että aviovuode tulee pitää saastuttamattomana.

_________________
On uskon kautta taivas määränpäämme,
ja perintömme siellä odottaa.
Kun uskoon, toivoon matkalla me jäämme,
niin kodin portti meille aukeaa.
SL 282: 5


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15 Touko 2012, 21:43 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6876
Paikkakunta: Suomenselkä
Seuroissa käyminen, siellä olo ja keskinäinen kanssakäyminen

SEUROJEN merkitys on siinä Jumalan lapset rakkaat, nuoretkin, että saa kuulla, mitä henki seurakunnalle puhuu, tulla rakennetuksi Jumalan sanan kuulossa, tulla ravituksi ja uskonelämässä vahvistetuksi, että pääsisi perille. Se on pääasia. Seuroissa uskovaiset nuoret tosin tapaavat myöskin toisiansa. Ja se ei ole pasta, se on hyvä.

Mutta tuo tapaaminen ei saa muodostua sellaiseksi seurustelemiseksi, että tuo tärkein, Jumalan sanan kuuleminen tuossa yhteydessä jäisi syrjään ja kokonaan unohtuisi. Sen takia me vältämme noita vieraita ilmiöitä, mitä silloin tällöin tunkeutuu Jumalan lasten seuroihinkin, joita ovat ne, mitkä ovat lihallisia, eivät Pyhästä Hengestä. Tuollaisia ovat keimailu ja lähentely ja vilkuilu, lihalliset kiitokset, kylmät hypyt ja pelkkä maailmallinen seurustelu. Myös vältämme sitä, että me autoa käytämme vain seuroista seuroihin ajamiseen emmekä seuroihin jäämiseen.

Sellainenkin vieras ilmiökuin ”kylmät hypyt” silloin tällöin tunkeutuu seurakuntaan. Se on arka kysymys. Niissä kiitokset lähtevät lihallisesta mielestä. Sinä tiedät Jumalan lapsi itse, että se on Jumalan armolahja, että täällä vielä Herraa Jeesusta kiitetään. Me iloitsemme ja riemuitsemme, että nämä lahjat vielä Jumalan valtakunnassa löydetään, koska ne ovat Jumalan valtakunnan merkkejä. Mutta silloin, kun on saastaisella sydämellä, likaisella tunnolla ja tulee kiitokseen, niin se ei ole Jumalasta ja Pyhästä Hengestä, vaan se on muualta. Mutta merkit ovat myös silloin ilmeiset, sillä myös merkit ulospäin ovat lihalliset. Siellä nähdään silloin, että pyrkimys ei ole suinkaan kiittää Herraa Jeesusta, vaan pyrkimyksenä on kiittää lihaa. Pyrkimyksenä on usein myös saada lihallista tyydytystä. Syntyy yhteyttä, joka ei ole Pyhästä Hengestä, vaan se on kaikkea muuta. Tämänkin otin esille, koska tuo ilmiö silloin tällöin on näkyvillä, ja se on kristillisyydessä koettua. Raittiit ovat Pyhän Hengen ilmoitukset. Se on aina merkkinä oikeasta kiitoksestakin. Se on raitis, se on pyhä, se on ilon lähde katselijallekin, mutta kun se ei ole raitis, niin merkit ovat toiset. Ja sen takia kaikki se, mikä on Pyhästä Hengestä, niin se on Jumalasta. Ja se sanoo aamenen meidän sydämillemme.

ON myönteistä nuorten kokoontumien. Ja vielä on sanottava, että tälläkin ajalla pitäisi pyrkiä olemaan nuoret vanhojen kanssa mahdollisuuksien mukaan. On hyvä, kun on lauluseuroja. On hyvä, kun on keskustelua tiestä ja matkasta. Sillä tiedämme hyvin, että siellä nuortenkin keskinäisessä seurustelussa on tärkeänä monesti omantunnon taloudenhoito. Sen tähden iloitsemme siitä, että näin on. Mutta kielteiseksi voi muodostua joskus tässä seurustelussa ja keskinäisessä kanssakäymisessä myös sellainen, että syntyy karsinoitumista. Jo aikaisemmin sanoin, että me olemme yhtä Kristuksessa Jeesuksessa, olemme tasapäinen joukko. Mutta joskus saattaa syntyä nuorten joukossa sellaista, että muodostuu omia ryhmäkuntia. Silloin ne, jotka ovat taidolliset, olkoot opettajat taidolla ja rakkaudella. Sillä tällä saattaa olla monta sellaista nuorta, joka on jäänyt aivan kuin yksin ja syrjään. Joku on ruvennut sydämessään ajattelemaan; minä olen huonompi kuin nuo toiset, enhän minä ole mikään ihmisten edessä. Minun työpaikkanikin on näin ala-arvoinen tai jotain muuta. Rakkaat nuoret, holhotkaa ja hoivatkaa toinen toistanne, niin kuin Kristus holhoo ja hoivaa seurakuntaansa.

Tämä on tärkeä kysymys sielun hoidon asiassa. Kun näette jonkun heikon ja huonon, menkää hänen luoksensa ja hoivatkaa häntä. Kun näette lankeevaisen, menkää ja ottakaa mukaanne. Älkää karsinoituko. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, etteikö aina kristillisyydessä ole niitä muutamia, jotka ovat hyvin läheisiä ystäviä, se on luonnollista. Mutta kokonaisuudessa me olemme yksi Kristuksessa, tämän ruumiin jäsenet ja sen tähden rakkauden tehtävänä ja rakkaus sen tekee, on hoitaa niin, että tässäkin yksimielisyys ja oikea kristil1imen meno löydettäisiin. Ehkä joku kysyy että oliko tämäkin tarpeellinen kysymys. Sanon että se on. Mitä suurempi Jumalan lasten joukko, mitä suurempikin nuorten joukko, sen tärkeämpi kysymys se on. Ja se on Oulussa suurempi tällä hetkellä kuin missään muualla. Sen tähden se on täällä tärkeämpi kuin missään muualla. Ja tämä, nuoret Jumalan lapset laittakaa aivan kuin sydämen asiaksenne. Kun te näin kokoonnutte ja näin tosianne holhoatte, siellä on Herra Jeesus mukana teitä ravitsemassa, ruokkimassa ja rakkauden siteet ovat lujat ja kestävät.

_________________
On uskon kautta taivas määränpäämme,
ja perintömme siellä odottaa.
Kun uskoon, toivoon matkalla me jäämme,
niin kodin portti meille aukeaa.
SL 282: 5


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 17 Touko 2012, 11:52 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6876
Paikkakunta: Suomenselkä
Omantunnon taloudenhoito eli sielunhoito

Psalmin kirjoittaja kysyy näin: "Kuinka nuorukainen tiensä puhdistaisi kun hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen. (Ps. 119: 9). Psalmin kirjoittaja myöskin Jumalan sanalla siihen vastaa näin:[i] "Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs! Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan. Kiitetty ole sinä Herra; opeta minulle sinun säätyjäs! Minä luettelen huulillani kaikki sinun oikeudet. Minä iloitsen sinun todistukses tiellä, niin kuin kaikkinaisesta rikkaudesta. Minä tutkistelen sinun käskyjäs ja katselen sinun teitäs. Minä halajan snun oikeuttas ja en unohda sinun sanojas. Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin. Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas. Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs. Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen. Sinä rankaiset ylpeät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeavat. Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse, sillä minä pidän sinun todistukses. Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan, mutta sinun palvelijas tutkistelee sinun säätyjäs. Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani." (Ps. 118: 10 – 24). Tässä on vastaus siihen, ”kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? Kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.

Ja onkin tärkeä muistaa, että Jumalan valtakunnassa on suljettuja astioita tarkoitettu sitä varten, että nuorikin ihminen saisi sydämensä astian purkaa kaikkinensa. Kääntää koko sydämen astian nurin, tarkoitan rippiä. Rippi ei ole autuuden ehto, mutta se on äärettömän kallis armolahja Jumalalta. Kuulkaa rakkaat nuoret, jos teidän sydämeenne on jotain tulenarkaa tavaraa tullut, valitkaa itsenne rippi-isä tai rippiäiti, menkää hänen eteensä ja tuokaa sydämenne salaisimmatkin murheet, niin kuin taivaalliselle Isälle, joka ne kuulee. Ja kun te saatte kuulla ihanan evankeliumin kohdallenne, niin te tiedätte, että se on Isän sydämeltä totisesti anteeksi annettu. Jalka nousee jälleen keveästi ja jaksatte tehdä matkaa. Täällä Jumalan valtakunnassa, kun on ollut ripistä kysymys, niin on aina etulahjana saarnattu syntejä anteeksi. Vaikka nytkin on kysymys tällaisesta aivan kuin virallisesta alustuksesta, niin kuin Jumalan valtakunnan palvelijana tälläkin kohdalla, jos sydämessäsi tunnet murhetta, niin sinulle saarnaan kalleimman evankeliumin; synnit ja viat ja virheet ovat Jeesuksen nimessä ja veressä anteeksi ja sinä saat ne vielä panna pois. Sen tähden on nuortenkin sielunhoidon ja omantunnon taloudenhoidon kohdalla, aivan äärettömän tärkeää, että muistetaan tämä armoetu, joka Jumalan valtakuntaan on annettu ja sitä myös käytetään.

Paavali kirjoittaa Tiitukselle hyvästä omastatunnosta toisen luvun jakeet 11 – 13: ”Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään. Ja odottamaan autuaallista toivoa ja suuren Jumalan ja meidän Lunastajamme Jeesuksen Kristuksen ilmestystä."

Loppusanat

Rakas nuori veljeni ja sisareni, vaikka meillä on mennyt ilta pitkälle tässä, mutta tarkoitus on, että me vielä käytämme puheenvuorojakin, keskustelemme, niin uskoisin kuitenkin, että me olemme sellaisten asioitten parissa olleet, mitkä ovat olleet meille tärkeitä, ajankohtaisia ja polttavia, niin kuin aina ne ovat Jumalan lapsille, kun Jumalan sanan kohdista puhutaan. Älköön kenkään sinun nuoruuttas katsoko ylön, vaan ole sinä uskovaisille esikuvana sanassa, kanssakäymisessä, rakkaudessa, hengessä, uskossa ja puhtaudessa. Alusta saakka on sinun turvasi saanut olla Jumala. Voit sanoa kuningas Daavidin tavoin; "Sinä olet minun turvani Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani. Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta aina on minun kerskaukseni. (Ps. .71: 5, 6). "Ajattele Luojaas nuoruudessas, ennen kuin pahat päivät tulevat, ja vuodet lähestyvät, koska olet sanova: ei ne minulle kelpaa. (Srn. 12:1) "Niin iloitse nyt, nuorukainen lapsuudessas, ja anna sydämes iloinen olla nuoruudessas: tee, mitä sydämes käskee ja silmilles on kelvollinen, ja tiedä, että Jumala kaikkein näiden tähden sinun tuomion eteen asettaa." (Srn. 11: 9). Ja kun vaellat hyvän ja puhtaan omantunnon kilvoituksen, niin nuori kuin te vanhemmat kasvattajatkin, niin me tiedämme, että tuomion päivänä kaikuu armollinen sana: tulkaa minun isäni siunatut omistamaan sitä valtakuntaa, joka jo aikojen alussa on teille valmistettu. Tätä kohdenhan me olemme matkalla. Ajalliset ovat sittenkin vain hetkellisiä, iankaikkinen on kestävää. Sen takia, kun meillä on iankaikkinen päämäärä, me myös vaellamme Jumalan sanan opetuksen ja neuvon mukaan armon varassa perille saakka.

Erkki Reinikainen
Päivämies 29.1.1969

_________________
On uskon kautta taivas määränpäämme,
ja perintömme siellä odottaa.
Kun uskoon, toivoon matkalla me jäämme,
niin kodin portti meille aukeaa.
SL 282: 5


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 17 Touko 2012, 14:26 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6876
Paikkakunta: Suomenselkä
Loppiaispäivä Jämsässä 1968

Loppiaispäivä alkoi seuroilla ja raamattutunnilla, jonka piti Jaakko Suomala. Aiheena oli lain kolmas käyttö", ja hän lausui siitä muun ohessa. Raamattu sanoo, että on tehtävä niin ja niin, että tekisi oikein. Uudestisyntynyt ihminen janoaa tätä valkeutta ja hän haluaa tehdä niin kuin Jumala käskee. Se ei ole hänelle lakia vaan Jumalan rakkautta, että tällaisia neuvoja annetaan. Vanhurskautemme on hankittu Golgatan keskimmäisellä ristillä, ja siitä ei jäänyt mitään puuttumaan.

Muutamia puheenvuoroja edellisen johdosta

LAURI TASKILA: – Mitä maallisen lain noudattamiseen tulee, niin kuka olisikaan lainkuuliaisempi kuin kristitty. Ei voi sanoa silloin, että laki ei kuulu kristitylle. Tämä lain kolmas käyttö, että laki kuuluu kristitylle, on Jumalan valtakunnasta pois poikenneiden vaatimus. Esim. uudestiheränneet sanovat, että pitää saada laki armon ja Kristuksen lisäksi. Se olisi yhtä kuin joku kirkkaana päivänä sanoisi: aurinko ei oikein tarpeeksi valaise, pitäisi saada kuu rinnalle.

LAIN valo himmenee evankeliumin valkeudessa. Lailla on tehtävänä herättää jumalattomia synnin unesta. Lain kolmas käyttö yritettiin herättää viime eriseurankin eritessä. Epäusko kirkastuu vasta evankeliumin valkeudessa. Mooseksen lakia ei tuoda Jumalan valtakuntaan. Se vie toivon ja peljättää Jumalan vihalla ja tuomiolla, mutta ei anna voimaa hyvän tekemiseen. Kun Herra Jeesus Pyhän Hengen kautta on opettajana, on ihminen sellaisen hengen hallittavana, jota parempaa ei voi olla.

Toivo Leppänen: – Laki on niin hengellinen, että sen alla ei ole pienintäkään toivoa. Lain tehtävä on herättää synnistä. Mooses hyvillään hakee uutta uhria, kun joku saa parannuksen armon. Morsiuskammioon ei palvelijaa, lakia, tuoda. Syntien anteeksiantamuksen ihanassa armossa on vapauden henki, – huokaava lain henki, vaan armon henki, joka on kirkkaampi kotiopettaja kuin laki. Se antaa voiman taistelemaan pahaa vastaan. Ellei näin olisi, emme säilyisi uskossa. Lapsi ruokitaan armolla ja laupeudella, koska Kristus on kaiken kärsinyt. Tämä Pyhä Henki opettaa myös yhteiskunnallista lakia noudattamaan. Syvää murhetta tuntevat nyt kristityt, kun lakeja murretaan. Niiden rikkominen tulee muodossa tai toisessa vastaan.

Tänäkin aamuna saa sellaisena kuin on, uskoa kaikki synnit anteeksi. Tulee Kristuksen mieli, ettei Hänen tahtoaan rikkoisi ja kallista armoa kadottaisi. Tämän armon tien toisessa päässä ovat avoimet Isän kodin ovet. Armon sinne päästään – ei lain kautta.

Päivämies 29.1.1963
Jatkuu seuraavassa numerossa.

_________________
On uskon kautta taivas määränpäämme,
ja perintömme siellä odottaa.
Kun uskoon, toivoon matkalla me jäämme,
niin kodin portti meille aukeaa.
SL 282: 5


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia