Antti Paananen: Jumalan valtakunnan työ Jeremian aikana ja

Kirjoista ja lehdistä huomattua tekstiä.
Lainauksia ja Laulujen sanoja.

Antti Paananen: Jumalan valtakunnan työ Jeremian aikana ja

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Tammi 2013, 11:53

Jumalan valtakunnan työ Jeremian aikana ja tänään


Jer.l:4-10
Kun Jeremia kuusi ja puoli vuosisataa ennen Kristuksen syntymää syntyi Juudan kansan keskuuteen, vallitsi siellä kauhea epäjumalain palvelus. Lisäksi väärät profeetat julistivat Jumalan nimissä, kuitenkin tarkoituksenaan vain kerätä itselleen kansan suosiota. Jeremia joutuikin sanomaan: "Sillä he kaikki ahnehtivat, sekä pienet että suuret, profeetat ja papit opettavat väärin. Ja lohduttavat kansaani hänen viheliäisyydessänsä, sitä halpana pitämään ja sanovat: rauha, rauha, ja ei rauha olekaan." (Jer. 6: 13 – 14). Juudan kansa oli nimittäin tällöin voimakkaiden viholliskansojen ympäröimänä, jotka uhkasivat hävittää sen kokonaan. Kansa eli myöskin julkisynnissä, josta myös Jeremia joutui nuhtelemaan:
"Mutta te luotatte valheeseen, joka ei mitään auta. Ja olette vielä sittenkin varkaat, murhamiehet, huorintekijät, valanpattoiset ja suitsutatte Baalille, ja noudatatte vieraita jumalia, joita ette tunne. Te tulette myös ja seisotte minun edessäni tässä huoneessa, joka minun nimelläni kutsutaan ja sanotte: ei meidän mitään hätää ole, vaikka me teemme nämä kauhistukset. Pidättekö te siis tämän huoneen, joka minun nimelläni nimitetty on, ryövärien luolana? Katso, kyllä minä sen näen, sanoo Herra." (Jer. 7: 8 – 11) Siis kansa luotti siihen, että vaikka eli synnissä, kunhan vain kokoontui Herran temppeliin jumalanpalvelukseen, niin kaikki oli hyvin.

Tällaiselle kansalle tällaisissa oloissa joutui Jeremia ilmoittamaan Jumalan tahtoa. Hän ei kyllä pyrkinyt tähän työhön, vaan valitteli nuoruuttaan ja sanoi, ettei kykenisi puhumaan. Hän varmasti näki sen suuren vastuun, mikä on aina Jumalan Sanan julistajalla, ettei väärin saarnaisi ja niin vielä toisiakin eksyttäisi. Hän tunsi myös ehkä arkuutta siksi, että oli vielä nuori ja kokematon: Mutta Jumala vastasi hänelle kuitenkin: "Älä sano: 'Minä olen nuori, vaan mene kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua." Tällaisilla ohjeilla Jumala lähetti Jeremian valtakuntansa työhön. Siis ei suinkaan puhumaan sitä, minkä ajatteli kuulijoita miellyttävän, vaan nuhtelemaan synnistä ja kehottamaan ihmisiä parannukseen. Jeremia kyllä varmasti tunsi tällaisen tehtävän edessä inhimillistä pelkoa, mutta Jumala lohdutti häntä sanoen olevansa Jeremian kanssa. Jumala lupasi vielä panna sanansa hänen suuhunsa. Hyvä oli sittenkin nuoren miehen lähteä työhön, kun ei tarvinnut pelätä ja miettiä, mitä sanoisi, vaan Jumala itse lupasi puhua hänen kauttansa ja ilmoittaa tahtoaan onnettomalle kansalle. Niin joutui Jeremia Jumalan suuna Hänen Sanaansa julistaessaan sanomaan vääristä profeetoista Jumalan sanoina:

"En minä lähettänyt profeettoja, kuitenkin he juoksivat, en minä puhunut heille, kuitenkin he ennustivat. Sillä jos he olisivat pysyneet minun neuvoissani ja olisivat saarnanneet kansalleni minun sanaani, niin he olisivat heidät kääntäneet pahasta menostansa ja töidensä pahuudesta. (Jer. 23: 21 – 22). Mutta Jeremian piti repiä ja hajottaa, hävittää ja kukistaa, rakentaa ja istuttaa. Kaikki se työ, mikä oli tehty väärälle perustukselle väärien piirustusten jälkeen, piti purkaa pois, hajottaa maahan ja vasta sen jälkeen voitiin ruveta rakentamaan uutta Jumalan sanan neuvojen mukaan. Mutta vaikka Jeremia saarnasi voimallisesti, ei kansa tehnyt parannusta, vaan jumalaton elämänmeno jatkui. Niin toteutui Jumalan uhkaus seitsemänkymmentä
vuotta kestävästä Baabelin vankeudesta. Osa kansasta kuoli taisteluissa ja osa joutui onnettomaan vankeuteen. Jeremiakin joutui Egyptiin, jossa oletetaan juutalaisten kivittäneen hänet kuoliaaksi.

Se, että kansa ei tehnyt parannusta, ei ollut Jeremian syy. Hän saarnasi Jumalan Sanaa. Hän ei yrittänyt mielistellä ihmisiä, sillä niin tehdessään hän olisi itse langennut pois totuudesta. Ja vaikka sana ei saanut parantaa, se ainakin pahensi ja silloinkin se oli tehnyt tehtävänsä. Vastuu oli nyt sanan kuulijoiden, ei enää Jeremian. Hän ei ollut tahtonut totuutta salata, vaan rakastaa kuulijoitaan oikein totuudessa.

Herran profeetta Jeremia on saanut levätä jo yli kaksi ja puolituhatta vuotta, odottaen ylösnousemuksen aamua, saatuaan nukahtaa tästä elämästä uskossa Jumalan antamaan lupaukseen. Mutta Jumalan valtakunnan työ jatkuu yhä synnin hämärtämässä ihmiskunnan ajan illassa. Jumala tekee työtään uuden liitonkin puolella palvelijoittensa kautta. Kun Jeesus lähetti opetuslapsensa evankeliumin julistustehtävään ylösnousemuksensa jälkeen, Hän sanoi: "Niinkuin Isä lähetti minut, niin minä lähetän teidät. Ottakaa Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (Joh. 20: 21 – 23). Syntien anteeksi antamisen virka ei siis ole sanan virka, vaan Pyhän Hengen virka. Luther sanoo kolmannen uskonkappaleen selityksessä, että Pyhä Henki kutsuu, kokoaa, valaisee ja pyhittää ja ainoassa oikeassa uskossa varjelee. Pyhä Henki on siis koonnut seurakunnan ja yksin täältä Jumalan valtakunnasta Pyhä Henki myöskin valaisee kirjoitettua Jumalan sanaa. Jumala ei siis Henkensä kautta asu muualla kuin omissa lapsissaan. Näin toteutuvat Jeesuksen sanat, että ette ole te, jotka puhutte, vaan minun isäni Henki. Myöskin näin toteutuu sama, minkä Jumala sanoi Jeremialle, että minä panen sanani sinun suuhusi. Mutta väärät opettajat tänäkin aikana tahtovat tehdä tyhjäksi Jumalan säätämän armojärjestyksen. Siksi joutuvat Jumalan lapset, kuten Jeremiakin aikanaan, taistelemaan vääriä opettajia vastaan Jumalan Sanan miekalla. Jos vääriä oppeja ei olisi, Jumalan valtakunnan työ olisi paljon helpompaa. Silloin riittäisi oikean oikeaksi julistaminen, mutta nyt täytyy lisäksi osoittaa myös väärä oppi vääräksi. Tästä seuraa usein, että ne, jotka eivät nöyrry parannukseen, pahenevat Jumalan lapsiin ja vielä valhetellen puhuvat kaikkinaista pahaa aivan kuten Jeremiasta aikanaan.

Jeremia sai elää koko elämänsä Jumalan lapsena. Jumala sanoi pyhittäneensä hänet jo ennen kuin hän äidistään syntyikään. Pienenä lapsena hänet todennäköisesti saatettiin Jumalan säätämään ympärileikkauksen liittoon, sillä syntyihän hän kansan keskelle, jolle Jumala oli antanut liiton ja lupaukset. Samoin tänäänkin kaikki lapset syntyvät maailmaan Jumalan pyhittäminä, Jumalan lapsina. Tosin he kyllä ovat perisynnistäkin osallisia. Mutta Jeesus on jo kuitenkin senkin synnin sovittanut. Monet saatetaan sitten kasteen kalliiseen armoliittoon, mikä: velvoittaa säilyttämään hyvää omaatuntoa.

Useat eivät ole kuitenkaan saaneet säilyä halki elämänsä Jumalan lapsina, kuten Jeremia, vaan tekosyntien tähden joutuneet pois tästä kalliista liitosta. He eivät siis ole vaeltaneet anteeksiantamuksen evankeliumin hoidossa. Jumala kutsuu kuitenkin vielä tällaisiakin ihmisiä parannukseen takaisin sisälle Jumalan valtakuntaan.

Veljeni ja sisareni vaivassa ja valtakunnassa. On turvallista todeta, että olemme uskomassa, kuten entisetkin Jumalan omat. Jumalan valtakunnan työtavat ovat myös pysyneet muuttumattomina. Tehtävä on samanlainen kuin Jeremian . Aikana – repiä, särkeä, hukuttaa ja kukistaa, rakentaa ja istuttaa.
Kerran Herran työmiehet, Jumalan lapset, kutsutaan iankaikkiseen lepoon. Siihen saakka ahkeroimme kilvoitella uskossa. Synnit ovat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Antti Paananen
Päivämies keskiviikkona, tammikuun 7. päivänä 1977
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Paluu Leikekansio



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron