"Jouluvalot taivaan akkunoista
maahan virtailevat pimeään.
Soivat enkelien äänet,
joista toivo syttyy sieluun, ikävään.
Siispä vaivojesi yössä malta
jospa vielä armon Jumalalta
saisit voimaa hengen elämään.
Jeesus, seimelles en taida kantaa
lahjaa sielun köyhän, särkyneen.
Sydän kova mulla vain on antaa,
jähmettynyt jäähän, kylmyyteen.
Mutta, Herra, tartu kylmään käteen,
anna rakkautes joulusäteen
paistaa tähän rintaan routaiseen.
Teethän tämän, Herra vaikken
kyllä ansainnut mä sitä oisikaan.
Vaikken armotavaroihis yllä,
tuothan nekin talliin matalaan.
Kiitos, että kiusauksen hetkin
uneliaat, heikot paimenetkin
siellä valvoviksi autetaan."