VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 15 Joulu 2018, 13:53

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 1 viesti ] 
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 22 Marras 2009, 00:52 
Iltahartaus Laestadius-seminaarin juhlaillallisilla Rovaniemellä 17.1.2000

Mielenkiintoinen ja rikas seminaaripäivä on kallistunut iltaan. Olemme näinä päivinä koolla muistelemassa Pohjolan suurta herättäjää Lars Leevi Laestadiusta. Hän saarnasi itse armon armoksi. Lestadiuksen saarnan alla paljastuivat karkeammat ja hienommat synnit, varkaus, huoruus, juoppous, kuollut usko ja kaikkien näiden takana oleva epäusko.

Tarvitaanko tänä aikana vielä samanlaista saarnaa? Onko synti hävinnyt tai edes vähentynyt näiden puolentoista vuosisadan aikana, jonka lestadiolainen kristillisyys on vaikuttanut ensin täällä Pohjolassa ja sitten laajemmin? Epäuskoinen maailma elää tänään synnissä niin kuin ennenkin.

Meistä tuntuu, että muutosta on tapahtunut pikemminkin huonompaan suuntaan. Jumalan sanan ja Jumalan pyhyyden kunnioitus on vähentynyt. Pyhien arvojen pilkkaaminen on tullut julkiseksi. Karkeat synnit, kuten kaikenlainen siveettömyys, juopottelu ja piittaamattomuus esivallasta, ovat nousseet monilla julkisen kerskauksen aiheiksi. Julkisuutta on tehostanut tiedonvälityksen kehittyminen.

Kulttuuri ja taide eri muodoissaan ovat alunperin tähdänneet ihmisen henkiseen jalostamiseen. Ne tarjoavat edelleen paljon sellaista, mistä voi iloita ja nauttia hyvällä omallatunnolla. Kuitenkin niistä on tullut entistä laajemmin myös siveettömän ja ihmistä turmelevan elämäntavan lähettiläitä.

Asioilla liikkuessamme ja seuratessamme tiedotusvälineitä korviimme tulvii musiikki, jossa kehuskellaan syrjähypyillä, tilapäisillä seksisuhteilla ja juovuksissa tehdyillä toilauksilla. Monien kirjailijoitten taidekeinoina ovat kiroilu, rivoudet ja edellä mainittujen ilmiöiden kuvaukset.

Olimme aloittamassa läänissämme uutta vuosituhatta arvokkaassa tilaisuudessa, jossa luonnehdittiin menneitä vuosikymmeniä kuluneena viihteenä. Uuden vuosituhannen henkiseksi voimavaraksi Lapissa manattiin noituutta ja shamanismia. Ehkä se oli osaksi leikkiä, mutta on todella niitä ihmisiä, joiden ihanteena on vanhan pakanuuden elvyttäminen.

Edellä kuvatun syntielämän hyväksyvät ihmiset saattavat ihmetellä ja kauhistella sitä, että alaikäiset hoippuvat juovuksissa kaduilla iltaisin ja öisin. Eikö se ole merkki siitä, että lapset ja nuoret ovat sisäistäneet heille tarjotun kulttuurin ja sen asennemuokkauksen? Eikö sama syntielämä turmele myös koteja? Pääkaupungin lehti uutisoi, että joka viides lapsi joutuu kodissaan väkivallan kohteeksi.

Entä sitten, jos uskaltaa avata suunsa ja puhua näissä yhteyksissä synnistä? Kysyjä voi saada vastauksen: "Ei se ole syntiä, koska se on taidetta. Elävä elämä on sellaista. Ei Jumala ole niin ahdasmielinen kuin ennen." Pahin ongelma näyttää olevan synnintunnon katoaminen. Parannussaarnaa tarvitaan. On liian vähän niitä, jotka varoittavat synnistä ja sen iankaikkisista seurauksista. Synnistä puhumista kartetaan, koska sitä pidetään vanhanaikaisena ja synkkänä kristillisyytenä.


Ylös
  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 1 viesti ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia