Meneekö hermot?

Työssä, opiskelussa ja muussa arkisessa toiminnassa koettua, opittua ja muistettua.

Meneekö hermot?

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 25 Syys 2006, 01:57

Millaisissa tilanteissa menetät hermosi? Voit valita syitä, joista tohdit kertoa. :oops:
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

ViestiKirjoittaja kesis » 25 Syys 2006, 09:24

no mä harvemmin menetän mut sit ku menny täyteen voi ihan pikku syystäki menettää hermot
Avatar
kesis
Valvoja
 
Viestit: 1071
Liittynyt: 28 Joulu 2005, 15:25
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Sinisielu » 22 Loka 2006, 17:58

Minulla menee hermot, jos joku keljuilee minulle tai asiat ei mene niin kuin haluaisi... Sehän on luonnollista. :?
Avatar
Sinisielu
puurtaja
 
Viestit: 657
Liittynyt: 19 Loka 2004, 08:24

ViestiKirjoittaja Pottu » 22 Loka 2006, 18:46

Riippuu siitä, millä tuulella oon. Hyvällä tuulella ollessa huumorintaju venyy hankalissakin tilanteissa ja pitkää pinnaa riittää.. Huonona päivänä taas menettää hermonsa pienimmästäkin!
...peruna on ruoka ihan oikea
Avatar
Pottu
tosi pirteä
 
Viestit: 347
Liittynyt: 25 Helmi 2005, 20:51

ViestiKirjoittaja ToBe » 24 Loka 2006, 14:22

Turhan helposti menee. Itse asiassa, hermot menee todella pienistä asioista(ei kyllä kovinkaan usein). Esim kun pyydän joltain ihan pientä asiaa, kuten "laittaisitko kahvin tippumaan" - ja toinen ei vastaa pyyntöön, saatan menettää hermot. Toisaalta- jos vaikkapa joku törmää autoni kylkeen parkkipaikalla, en luultavasti hermostu vaan pystyn käsittelemään asian asiana. Ristiriitaista, eikö totta.
Avatar
ToBe
vakiintunut
 
Viestit: 100
Liittynyt: 27 Helmi 2006, 11:56

ViestiKirjoittaja christian » 01 Marras 2006, 22:29

Yleensä olen pitkäpinnainen, enkä halua suuttua muille. Ajattelen, että ei se muiden syy ole, jos omat hermot pettää. Vastapainona on sitten herkkyyttä ja masennusta välillä. Elämän kovuus on kasvattanut siinä asiassa!

Fiksua on oppia itselleenkin nauramaan, se voi helpottaa toistenkin oloa.
Kun menee hyvin, ei Jeesus hylkää, kun menee huonosti, Jeesus ei hylkää. Kun olen elämäni huipulla Jeesus pitää minusta kiinni ja mullan allakin Hän elää kanssani.
Avatar
christian
tutustunut
 
Viestit: 45
Liittynyt: 04 Syys 2004, 14:49

ViestiKirjoittaja Emka » 01 Marras 2006, 23:08

Itse olen hitaasti kiihtyvää lajia, mutta kun tarpeeksi tiukaksi menee, niin sitten voi tulla "akanilma"
Yleensä se ei kestä kauaa, mutta sekin vähän riippuu siitä,millainen on fyysinen kunto sillä hetkellä, sillä jos selkä on oikein kiukkunen,se tahtoo helposti "näkyä ja kuulua" sitten pinnan palamisena :? :oops: :(
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja siAn » 03 Joulu 2006, 01:57

ToBe - just samalla tavalla!
Pikku asiat ottaa päähän - grrrr - koira hajottanut roskapussin...
Auto ajaa jouluruuhkassa perään... No, sattuuhan sitä... :)
siAn
 

ViestiKirjoittaja Sinikettu » 11 Tammi 2010, 22:48

Minulla menee hermot aina kun näen talomme pyörätelineellä pyörän, jota ei ole jaksettu nostaa telineeseen vaan se on jätetty siihen telineitten väliin. Se on sitten kumma, että se jaksaa raivostuttaa. Kerran tulin kotiin ja yksi pyörä oli jätetty tällä tavalla ja muuten telineessä ei ollut tilaa. Jos se pyörä olisi laitettu asianmukaisesti telineeseen, olisi minunkin pyöräni siihen mahtunut, mutta nyt ei mahtunut. Silloin varmaan ihan ymmärrettävää ärsyyntyminen, mutta kun sitä tapahtuu myös silloin, kun telineessä on paljon tilaa.

Nykyään tuntuu, että olen koko ajan kiukkuinen. Se ei ole kivaa. Minulla on vähän lääkitystä muutettu, en tiedä johtuuko siitä.
Avatar
Sinikettu
puuhakas
 
Viestit: 237
Liittynyt: 05 Kesä 2006, 15:11

ViestiKirjoittaja metsätähti » 11 Tammi 2010, 23:04

Liikenteessä tonttuilijat saavat minulla pinnan kiristymään ja hermot menemään herkänlaisesti.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja Emka » 12 Tammi 2010, 00:04

Epäoikeudenmukaisuus saa minun "sappeni kiehumaan"
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja nuusku » 12 Tammi 2010, 01:14

Voi kun niitä hermoon käyviä asioita on paljon. Ainakin tupakointikiellot ja intohimolla tupakointia vastustavat 'tupakkapoliisit' käyvät hermoon. Olen myös kärsimätön ja en pidä, jos jokin instanssi on tekemässä jonkin itseäni koskevan tärkeän päätöksen tai tuloksen, ja joudun odottamaan päätöksen valmistumista ja saapumista, siis tuollaisten tärkeiden päätösten tai tulosten odottelussa meinaa mennä hermot.

Metsätähden autoiluviestistä tuli mieleen, että itseäni hermostuttaa että aina kun ajan vieraassa paikassa tai yritän etsiä siellä määränpäätäni tahi osoitetta hitaampaa vauhtia ajaen, niin aina jostain ilmestyy yksi yksittäinen auto taakseni juuri silloin. Vaikka olisi oikein hiljainen pikkutie, josta etsin jotakin taloa ja hidastelen katsoakseni teitten nimiä, niin jostain ilmestyy aina jokin kiireinen autoilija tarrautuen peräpuskuriini kiinni.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja metsätähti » 12 Tammi 2010, 01:38

Mie siedän sen, että ajaa hiljaa, mutta jos ei osaa käyttää vilkkua, saa minut murisemaan. Joskus kyllä epävarman oloiset ajajat saavat ärsyyntymään, että "voisitko päättää jo!!!". Tosin silloin on yleensä kyse siitä, että itsellä on kiire ts. on lähtenyt liian myöhään liikkeelle ts. täysin oma vika. Mutta nuo vilkunkäytön unohtaneet tekisi mieli uudelleenkouluttaa.

Samoin olen aika kypsä tekemään lihapullia kävelijöistä ja pyöräilijöistä, jotka singahtavat mahdollisimman pimeästä paikasta ilman valoja ja heijastimia tien poikki. Ärsyynnyn, koska säikähdän itse niin totaalisesti, ja sen jälkeen tekisi mieli käydä pitämässä luento henkikullan kalleudesta. Autoilija kun ei pysty mahdottomiin väistöliikkuihin arvaamattomien kevyen liikenteen kulkijoiden vuoksi. Murrrr.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja Sinikettu » 12 Tammi 2010, 09:54

Tuo vilkun käyttämättömyys saa minutkin ärsyyntymään. Kaupungissani on uusi hieno liikenneympyrä ja ihan paikallislehdessä on uutisoitu siitä, kun ihmiset eivät osaa käyttää vilkkua siinä oikein. Myös lehden tekstari-palstalla on usein ollut viesti siitä, että autoilijat eivät osaa käyttää siinä vilkkua.

Myös heijastittomuus on ärsyttävää. Kerran pimeällä ajoin maalaistietä ja auto tuli vastaan. Sen valot häikäisi ja vähän reunempaan ajoin. Huomasin sitten ihan siinä kohdalla, että tien vieressä kävelee ihminen. Kyllä sydän teki muutaman ylimääräisen lyönnin. Olisin voinut ajaa sen päälle! Ei ollut heijastinta ja oli ihan pilkkopimeää.
Avatar
Sinikettu
puuhakas
 
Viestit: 237
Liittynyt: 05 Kesä 2006, 15:11

Re: Meneekö hermot?

ViestiKirjoittaja Nepheg » 12 Tammi 2010, 18:19

Sinisielu kirjoitti:Millaisissa tilanteissa menetät hermosi? Voit valita syitä, joista tohdit kertoa. :oops:


Olen rauhallinen ja iloinen lähes aina. Hermot ei mene normaalisti ikinä.

Mutta jos netistä puhutaan, niin valitettavasti netissä minulla menee hermot kaikkein helpoiten.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

Re: Meneekö hermot?

ViestiKirjoittaja metsätähti » 17 Elo 2010, 18:02

Nepheg kirjoitti:
Sinisielu kirjoitti:Millaisissa tilanteissa menetät hermosi? Voit valita syitä, joista tohdit kertoa. :oops:


Olen rauhallinen ja iloinen lähes aina. Hermot ei mene normaalisti ikinä.

Mutta jos netistä puhutaan, niin valitettavasti netissä minulla menee hermot kaikkein helpoiten.


Valitettavasti täytyy todeta sama. :/ Siis netin suhteen. Luulen, että moni asia ei olisi ollenkaan niin pulmallinen, jos keskustelua käytäisiin kasvotusten. Mutta moni juttu eri foorumeilla saa kiristymään, ja sähköposti voi aiheuttaa totaalisen itkuraivarin. Tosin onneksi elän yksin, joten saan rauhassa kärtytä. Valitettavasti vastaus sähköpostiin voi sitten olla melkoisen piikikäs ja kiehuva, vaikka kuinka yrittäisi rauhoittua ja ajatella uusiksi. Joskus kännykän viestejä siivotessa taikka sähköposteja hävittäessä törmää näihin silloin oikeilta tuntuneisiin purkauksiin, joita saa hävetä jälkeen päin aika loputtoman kauan. Huomaa, että oho, reagoin kohtuuttoman lujaa pieneen asiaan. Silloin kyllä pyrin pyytämään anteeksi jo viestillä ja ehdotan tapaamista, naamatusten kun asiat on helpointa sopia. Vaikka lopputulos olisikin, että ollaan edelleen eri mieltä, niin ollaan sentään sovussa. Eli minun on vaikea kestää pitkiä riitoja, tahdon tehdä sovinnon mahdollisimman pian. Toisaalta herkkänä ihmisenä käy usein niin, että mie pahoitan mieleni ja kannan ahdistusta pitkään, ja toinen ei edes ole kokenut mitään riitaa olevankaan.

Jos toinen kärtyää, olen yleensä ite korostetun rauhallinen, jotta tilanne rauhoittuisi. Opettajana taas olen jossain määrin kärsimätön, vaikka työ on opettanut (ja tällä hetkellä paikkaillaan opintoja ja sairastetaan). Mutta siis yhden todella hankalan luokan kanssa opettaja pyörähti käytävällä rauhoittumassa hetken jos toisenkin, ettei räjähdä pikkuoppilaille. Sain sen porukan lopulta haltuun, mitä rehtorikin ihmetteli - kolme edellistä ei ollut onnistunut. Melkoista armeijameininkiä se kyllä vaati, ja ne ikilevottomat ja näsäviisastelijat ovat niitä, jotka saavat minut näkemään punaista. Samoin ne, jotka kysyvät joka hommaan "onks pakko", "miks pitää". Sitä miettii, että voisko joku kasvattaa ne kotona siihen, että kun annetaan yhteiset ohjeet, niin niitä ei sovelleta yksilöllisesti perustellen jokaiselle (erityisoppilaat erikseen, toki). Mutta se onkin sitten taidetta miettiä, että laitanko mie tuolle viistoista minuuttia miettimistä koulun jälkeen, ja jos laitan, niin onko siihen kasvatuksellinen syy vai onko se vain oman ärtymykseni aiheuttamaa. :-o
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

Re: Meneekö hermot?

ViestiKirjoittaja Vilja » 26 Helmi 2021, 20:46

Helpoiten hermot menee liikenteessä. Varsinkin aamulla, kun on vähän kiire töihin, eikä meinaa päästä risteyksestä liikkeelle. Siinä tulee ratin takana itekseen paapatettua.
Vilja
tutustunut
 
Viestit: 25
Liittynyt: 07 Marras 2020, 20:37


Paluu Arjen askareissa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron