Vaikea vastata. Kyllähän sitä toivoisi, että osaisi lähimmäistä oikein rakastaa, mutta usemmiten sitä saa todeta, kuten Siionin Laulussa "Älä rakas, veli, sisko katso omaa sydäntäs. Se on aivan kylmä, kolkko, turmeltu ja ynseä."
Usein sitä huomaa sanoneensa toiselle töykeästi, kieltäytyneensä auttamasta , "en nyt jaksa, miksi aina minä?"
Itse olen kuitenkin useesti apua tarvitessani saanut osakseni lähimmäisenrakkautta. Autokyytiä, muuttoapua.. Toisen auttaminen, vaikka arkisissakin asioissa, se tulee ensinnä mieleeni lähimmäisenrakkaudesta. Kyllähän sitä
yrittää kilvoitella siinäkin, vaikka usein kyllä siinä itsensä rakastamisessakin täysi työ. Yrittää, vaikka usein väsyy,ja joskus voi tuntua myös toivottomalta, kun ei yksinkertaisesti pysty kaikkia auttamaan, ketä tuntuu, että pitäis auttaa.
Asiassa on niin monta puolta, että se on ihan ympäripyöreä juttu.