Haluan palauttaa tänne täällä ennen olleen JIA:n hyvän kirjoituksen, joka oli keskustelussa Sinkun seksuaalisuus.
"En ole sinkku, joten olen vähän väärä henkilö asiasta puhumaan, mutta jotain minullakin on työn kautta esimerkiksi tarttunut mukaan.
Varmaan kannattaa erottaa käsitteet seksuaalisuus ja seksi. Seksuaalisuus kuuluu ihmisen olemukseen ja se on aina läsnä huolimatta siitä, onko sinkku vai aviossa. Se alkaa jo hetkestä,kun todetaan, että on syntynyt poika tai tyttö. Seksuaalisuus on mukana fysiologisten toimintojen kautta, fyysisten ominaisuuksien kautta ja myös kulttuurin ja kasvatuksen kautta. Kumpikin sukupuoli kehittyy ja kasvaa omassa tahdissaan oman sukupuolensa edustajaksi.
Jo hyvin varhain lapset mieltävät oman tyttöytensä tai poikuutensa. Se tapahtuu, kun he huomaavat ne fysiologiset erot, joita omalla ja toisella sukupuolella on. Muut ihmiset vahvistavat näitä eroja. Ajatellaanpa lasten pukemista, leluja, kasvatusta. Tytölle rimssumekkoja ja nukkeja, pojille autoja, askeettisempi vaatetus. Poikien rajutkin leikit hyväksytään, tytöt leikkivät nätimmin ja saavat itkeä!!
Murrosiän hormonimyrsky viimeistäänkin tuo esille seksuaalisuuden voiman. Siinä iässä vastakkainen sukupuoli pelottaa ja viehättää yhtä aikaa. Kiinnostus jatkuu voimakkaana nuoruusiän ja tyyntyy vähitellen siinä vaiheessa, kun hormoonierityskin tyyntyy, mutta se ei kuitenkaan lopu niin kauan kuin ihminen elää.
Seksuaalisuudessa on monta lähes tabu-asiaa. Kehitysvammaisten seksuaalisuus, vammaisten seksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja vanhusten seksuaalisuus. Ne ovat vaikeita asioita käsitellä, mutta ne ovat olemassa siitä huolimatta. Niihin en tässä puutu, ettei mene tämän enempää asian yli.
Sinkun seksi? Siitä ei pääse mihinkään, että ne voimat jylläävät, vaikka puolisoa ei ole. Oma ruumis toimii niin kuin miehen ja naisen ruumiin pitääkin toimia, ja se on koko ajan valmis seksiin ja sitä kautta lisääntymiseen. Ihmiselle, kuten eläimillekin, sukukypsyyden ikä on lisääntymisen aikaa aivan lajin säilymisen kannalta ja sitä luonto pyrkii varmistamaan pitämällä yllä toimintoja, vaikka niille ei juuri sillä hetkellä ole käyttöä. Helppoahan se olisi, jos olisi joku on/off-nappula. Kun sitä off-toimintoa ei kuitenkaan ole, on oltava on-asennossa.
Seksin kanssa on kuitenkin vähän kuin tulen kanssa. Kun tulta ei sytyttele ja ruoki, se säilyy vaikka kuin kauan pienellä liekillä. Ja jos hiilloksen peittelee hyvin, karhaisemalla saa taas tulen viriämään. Ellei ole seksiin mahdollisuutta, ei kannattaisi kovin viritellä roihuja. Paljolta välttyy, kun välttää kaikenlaisia kiihokkeita. Nykyajan erotisoituneessa maailmassa se ei ole kovin helppoa, sillä seksi tulee vastaa jopa katujen mainostolpissa.
Elokuvien katsomisen välttäminen on viisasta toimintaa. Eroottisen kirjallisuuden lukemisen välttäminen on viisasta toimintaa. Lehtien lukemisessa kannattaa olla tarkkaavainen. Ja etenkin kannattaa välttää tilanteita, joissa luonto voi saada yliotteen. Yhteiset yöpymiset, pitkät ajat kaksin kiinnostavan ihmisen kanssa, jopa aiheeseen liittyvä keskustelu voi viedä arvaamattomasti pitemmälle kuin tahtoisi. Pukeutumiseenkin voi kiinnittää huomiota. Vaikka itse ei kokisikaan jotain napapaitaa pahaksi, saattaa sellainen olla toiselle sukupuolelle tulen turhaa lietsomista. Ja sehän ei ole oikein toista kohtaan.
Sinkun seksi??? Voiko sitä olla?Jos haluaa elää niin kuin Jumalan sanan mukaan pitää, seksi on avioliiton asia. Itsetyydytys? Sekään ei ole Jumalan sanan mukaan oikein. Seksin ajatteleminen ja kuvitteleminen? Sille ei aina mahda mitään. Toisaalta se on oikeinkin, se on valmistautumista tulevaan mahdolliseen seksiin puolison kanssa, mutta toisaalta sekin lietsoo sitä hiillosta. Ajatuksille ei voi mitään, antaa siis niiden lentää, mutta ei anna pesiä. Unen aikaiset purkautumiset ovat fysiologisia tapahtumia ja ne helpottavat silloin, kun on ylikuumenemista. Niille ei voi itse mitään ja ne ovat täysin itsestä riippumattomia ilmiöitä.
Sitten pitää vielä muistaa kaksi asiaa. Seksi ei ole niin maata kaatava juttu kuin sitä kuvittelee. Ei avioliitossakaan olevat ole jatkuvasti toistensa kimpussa. Onhan se tärkeä ja yhdistävä asia, mutta sujuu se elämä ilman sitäkin. Ja toiseksi, jos kiusauksia ja lankeemuksia tulee, niitä saa pyytää ja uskoa anteeksi. Monesti ne koetaan noloina ja hävettävina asioina, mutta eivät ne sitä ole. Ei ole ketään uskovaista, joka ei tuntisi niitä syntejä, ei siinä itse ole ainoana langennut.
Lopuksi. Jos tämä tuntuu pahalta ja rankalta, deletoikaa surutta koko viesti. Ja jos olen kirjoittanut jotakin väärin, antakaa anteeksi ja korjatkaa minua."