Taavetti kirjoitti:Tunnetuimmat laulukirjoista taisivat olla niin sanottu Jokisen laulukirja, sillä oli melko laaja levikki ja siinä oli monia kristittyjen rakastamia lauluja. Vielä tunnetumpi oli kirkoherra O.H. Jussilan toimittama ja kustantama Siionin laulut ja Virret. Kun Jussila vanhalla iällän luovutti kirjan kustannusoikeudet SRK.lle, muodostui siitä kirjasta pohja nykyiselle laulukirjalle.
Hynde kirjoitti:Tääällä on pohjatietoa.
Timo Holma: Lestadiolaisen lauluperinteen historiaa (L.L.Laestadiuksen juhlavuoden seminaarissa Rovaniemellä 16.-18. 1. 2000)
http://www.tornio.fi/kulttuur/kirjasto/ ... holma2.htm
Taavetti kirjoitti: On luotu mulle koti taivainen, kohdalle olen pannut poistomerkinnän, joko merkki on tullut vahingossa, tai laulu on jätetty poistamatta palauttteen perusteella.
lukkari kirjoitti:Taavetti kirjoitti: On luotu mulle koti taivainen, kohdalle olen pannut poistomerkinnän, joko merkki on tullut vahingossa, tai laulu on jätetty poistamatta palauttteen perusteella.
Laulun sävelmähän vaihtui 1976 kirjaan, liekö siksi merkki?
Taavetti kirjoitti:Voisi lukkari selittää paremmin, mutta yritän minäkin. Yhteislaulun sävelen tulee olla sellainen, etei sen sävelskaala ole kovin leveä. Jos se on leveä, on sitä vaikea, ellei mahdotonkin sovittaa niin, että sekä matalaäänisten miesten, että korkeaäänisten naisten olisi mahdollista laulaa samaan aikaan.
Yksinlaluuna ja kuorossa se menettelee paremmin, kun voi eri äänilajeille valita juuri sille sopivan tason. En tiedä, mutta luulen vahvasti, että tässä mainitut ja muut sen kaltaiset seikat ovat olleet tekijöinä, kun on valittu laulukirjan sävelmiä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa