Konserttikeskustelua

Keskustelua lauluista, runoista, kirjoista, sekä kuvia ja kuvakeskusteluja

ViestiKirjoittaja Jaakko » 22 Loka 2007, 09:34

Epäkristillisistä sanoista tuli mieleen jotkut aariat...Jos esim.Pavarottia on tykännyt kuunnella nauttien teknisesti taitavan tenorin äänestä ja samalla nauttia kauniista, klassisesta konserttimusiikista, on tutustuminen sanoihin tuonut kaiken aivan outoon valoon. Toisin sanoen aluksi kaikki on tuntunut ja tuntuu mukavalta kuuntelulta, mutta jos opettelee esim.italian kielen ja ymmärtää, mistä he laulavat niin johan menee maku ja äkkiä......Tämä tällaisena välikommenttina.
Jaakko
Valvoja
 
Viestit: 373
Liittynyt: 11 Huhti 2005, 08:37

ViestiKirjoittaja O.M » 22 Loka 2007, 10:14

blastus kirjoitti:O.M otti esille Johanneksen kirjeen tekstiä, jossa J kirjoittaa, että älkää rakastako maailmaa älkääkä mitään mitä siinä on ja listaa asioita jotka ovat maailmasta ja listaa perään, mitä maailmalla käsittää. Nimittäin ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä. Mitä teille nämä asiat tarkoittavat?


1. Joh.2:16
Vanha käännös: "16 Sillä kaikki, mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta."
Uusi käännös: "16 Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä."

Vanha käännös on parempi tämän jakeen kohdalla lähes joka suhteessa (paitsi kieliopiltaan), koska 'lihan himo' on huomattavasti laajempi käsite kuin 'ruumiin halut'. Tämä tulee ilmi useista raamatunkohdista. Tarkastin raamattu.uskonkirjat.net -palvelun avulla, että kreikankielinen sana, joka Bibliassa on käännetty 'lihaksi' ja UKR:ssa 'ruumiiksi', on englanninkieliseltä translitteroinniltaan 'sarx'. Sama kreikan 'sarx' eli vanhan raamattusuomen 'liha' esiintyy myös tässä raamatunkohdassa, Room.7:

Room.7:
"18 Sillä minä tiedän, ettei minussa (se on: minun lihassani) mitään hyvää asu. Sillä tahto minulla on, vaan täyttää hyvää, en minä sitä löydä." (Biblia.)
"18 Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen." (UKR.)

UKR:ssa on varsin vapaasti tulkittu Johanneksen kirjeen kohdan 'liha' ruumiiksi ja Paavalin kirjeen kohdan 'liha' ihmisluonnoksi. Itse ymmärrän sen tarkoittavan molemmissa perisynnin turmelemaa ihmisluontoa, kuten sana 'sarx' molemmissa asiayhteyksissä osoittaa. Apostoli sanoo siis: Maailmassa on vain ihmisluonnon himoa. Maailmalla hän tarkoittaa lihallisia ihmisiä, jotka elävät hengellisesti kuolleina, ilman Pyhää Henkeä kotiopettajanaan. Paavali toteaa siitä: "Lihan halu on viha Jumalaa vastaan, ettei se ole Jumalan laille kuuliainen, sillä ei se voikaan" (Room.8:7).

Mikä siis on ero? 'Ruumiin halut' tuo mieleen lähinnä fysiologisiin tarpeisiin liittyviä haluja, kuten syömis-, nukkumis-, ulostamis- ja seksuaalista halua. En osaa synnillistää noita haluja sellaisinaan - ne ovat käsittääkseni olleet olemassa jo ennen syntiinlankeemusta. Jos maailmassa on vain ruumiin halut, niin eipä se kovin vaarallinen paikka taidakaan olla Jumalan valtakuntaan verrattuna. Mitä se apostoli sellaisesta edes varoittelee?

'Lihan himoilla' ymmärrän sen sijaan huomattavasti laajempaa ilmiötä. Turmeltunut ihmisluonto vääristää mm. seksuaalista himoa, kunnianhimoa, rahanhimoa, maineen tavoittelua, vallanhimoa jne.

'Silmäin pyyntö' tarkoittaa ei vain silmien, vaan kaikkien aistien välityksellä tulevaa saastaa. Siihen luen sekä seksistisen viihteen että huonon musiikin. Uskolle on vaarallista kaikenlainen silmäin pyyntö. Ko. kohdassa uuden käännöksen 'silmien pyyteet' voisi antaa ymmärtää, että vain hienon auton ja asunnon tavoittelu voisivat olla vaarallisia.

Oma juttunsa on sitten se, että kristittyjä näkee parjattavan joskus pöyhkeilevästä elämästä, jos 13-lapsinen perhe ei asu rivitaloneliössä, kuten 2-lapsinen perhe. Luonne-eroja on toki uskovaisissakin, mutta väittäisinpä, ettei kovin voimakas ulkonaisen menestyksen (jos sellaista on sattunut kohdalle) korostus ole mikään vl:ille ominainen piirre. Sitä esiintyy kaikissa ryhmissä. Sen perusteella ei sovi viljaa lajitella, oli aikoinaan Raattamaan kanta ja on yhä kristillisyyden kanta.

'Elämän koreus' ja 'mahtaileva elämä' ovat asioita, jotka voi käsittää hyvin eri tavoin. 'Elämän koreutta' on paitsi mahtaileva elämä, myös liiallinen koristautuminen yms. sydämen kiinnittäminen maailman silmissä koreaan. Toki konserteissa käyntiä voi historian valossa pitää enemmän ylhäissäätyjen mahtailevana elämänä kuin tavallisen rahvaan arkena, mutta se ei ole syy, miksi vl:t eivät käy konserteissa.

Paavalin mukaan maailmallista on tämän maailman elämäntapaan mukautuminen. "Älkää mukautuko tämän maailman menoon" (Room.12:2). Ekumenian tullessa muotiin uskovaiset eivät mukautuneet tämän maailman menoon. Paavalin ohje onkin selvä: "Ettemme silleen lapset olisi, jotka horjuisimme ja kaikkinaisilta opetuksen tuulilta vieteltäisiin, ihmisten koiruuden ja kavaluuden kautta, jolla he meitä käyvät ympäri, saadaksensa pettää" (Ef.4:14). TV:n tullessa uskovaiset eivät mukautuneet tämän maailman menoon, vaan noudattivat Raamatun kehotusta: "Että te koettelisitte, mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olis" (Room.12:2). Kun asiat yhdessä koeteltiin, on pidetty se, mikä hyvää on ja vältetty kaikkea, mikä on pahaa: "Koetelkaat kaikki, ja pitäkäät se mikä hyvä on. Välttäkäät kaikkea, mikä pahaksi näkyy." (1. Tes.5:21-22.)

Muihin kohtiin kommentoin myöhemmin, jos kommentoin.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 22 Loka 2007, 10:44

blastus kirjoitti:Mikä on sopivaa ja mikä on sopimatonta (MUSIIKKIA)?


Sopimatonta on kaikki lihaa ruokkiva musiikki ja sopivaa kaikki sielua ruokkiva musiikki. Aikoinaan on annettu ohje, että sopimatonta on jalan alle menevä musiikki. Yleisohjeena pidän sitä hyvänä.

blastus kirjoitti:Radikaalilta kuulostava kysymys, mutta minkä vuoksi seurat ajavat edelle?


Jotta sielu saisi virvoitusta ja vahvistusta Jumalan sanan kuulemisesta.

blastus kirjoitti:En usko, että tämä on mahdollista. Tunnen tuon melko yleisen käsityksen, mutta lienee pelkkää puhetta, koska menestyminen muilla elämänalueilla kuin taiteissa on täysin hyväksyttävää.


Kaikenlaisen menestymisen vaaroista varoitellaan tai sitten kuulosi täytyy olla todella valikoiva. Vakavaa kilpaurheilua vierastetaan vähintään yhtä paljon kuin intensiivistä säveltaiteisiin uppoutumista. Ei siksi, että liikunta ja säveltaiteet olisivat pahasta, vaan juuri sen maailman kunnian tavoittelun vuoksi. Paavali kehottaa tavoittelemaan niitä, jotka ovat ylhäällä. "Pyrkikäät niiden perään, jotka ylhäällä ovat, ja ei niiden, jotka maan päällä ovat" (Kol.3:2). Hän vertaa uskon kilvoitusta juoksukilpailuun: niin kuin juoksija tavoittelee ajallista voittoseppelettä, me tavoittelemme taivaallista. "Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman" (1. Kor.9:25). Uskon kilvoituksessa seppelöidään kaikki maaliin pääsevät.

blastus kirjoitti:Uskaltaisin jopa väittää, että on ihmisiä, jotka pitävät ajallisesti menestyvimpiä uskovaisia suuremmassa arvossa kuin toisia, vähän heikommin menestyviä sisaria ja veljiä. Tämä on juurikin sitä Johanneksen mainitsemaa mahtailevaa elämää: isot ja kalliit talot, citymaasturit jne sekä erityisesti sellaisen elämäntavan arvostaminen. Ei luovuus, taide ja musiikki sinänsä. Toki siihen voi liittyä myös isoja rahoja ja glamouria, jolloin toki myös muusikon elämässä voi näkyä noita samoja piirteitä, mutta sellaiset mahdollistava tulotaso on kyllä musiikiin parissa varmasti harvinaisempaa kuin vaikkapa liike-elämässä.


Tähän taisin jo kommentoida aiemmin.

blastus kirjoitti:Sitten täytyy jäädä myös pois työpaikoilta, kouluista, kaupungilta, maanteiltä, kahviloista jne. ja ok. tiedän, että tätä samaa on sanottu ennenkin.


Psalmin kirjoittaja sanoo: "Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat" (Ps.1:1). Jeesus taas sanoo mm. näin: "En minä rukoile, ettäs heitä ottaisit pois maailmasta, vaan ettäs heitä pahasta varjelisit" (Joh.17:15). Minä yksinkertaisesti lähden siitä, että molemmat raamatunkohdat on syytä ottaa vakavasti eikä suinkaan asetella niitä vastakkain kumoamalla toisella toisen. Jeesus tarkoitti, että uskovaisten ei ole syytä vetäytyä luostariin syntien minimoimiseksi ja hurskaan elämän harjoittamiseksi, vaan vain elää tässä maailmassa valiten yhteisessä ymmärryksessä ne paikat, joissa kristittyjen on sopivaa viettää aikaa.

blastus kirjoitti:Totuus on kuitenkin se, ettei esim. kaupungilla kahvilassa käynnin ja konsertin välillä ole tuossa suhteessa yhtään mitään eroa: molemmat ovat täysin vapaaehtoisen toiminnan tulos ja molemmat sisältävät yhtä vähän sosiaalista kanssakäymistä ympärillä olevien ihmisten kanssa. Ja Stockmannin hulluilla päivillä voi jopa seistä syntisten tiellä.


blastus kirjoitti:Sivistyneestä alkoholinkäytön synnillisyydestä nyt mitenkään sen kummemmin puhumatta, niin tuossa kaupungin kahvilassa hyvin tyypillisesti on myös mahdollisuus ostaa väkevämpiä juomia. Eikö meidän pitäisi näin välttää myös kahvilla käyntiä?


Minusta onkin ihan hyvä vierastaa ainakin vähän sellaisia kahviloita, joissa hyllyt pursuvat erilaisia alkoholipulloja. Toki joskus voin sellaisessakin käydä, mutta epämukava olo niissä on, ei siitä mihinkään pääse.

blastus kirjoitti:Mikä on tarpeellista ylipäätään? Miksi koulu, opiskelu tai työ on tarpeellista ja musiikki ei?


Ehkä esim. Maslowin tarvehierarkia auttaa selventämään vähän asiaa. Myös apostolilla on asiaan sanottavaa: "Mutta koska meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin" (1. Tim.6:8).

blastus kirjoitti:Yksikään noista esitetyistä kriittisistä näkökohdista ei valitettavasti kestä spottivaloa :?


Ne ovat hyviä perusteita olla käymättä sellaiselle, joka ei halua kokeilla, mitä kaikkea hänen heikko uskonsa kestää. Sellaiselle, joka kokee itsensä Jumalan seurakuntaa viisaammaksi, perusteet ovat osoituksia siitä, miten hänen vahva uskonsa kestää nuokin mennen tullen.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Ankka » 22 Loka 2007, 11:37

Lutherii...


Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä! (Gal. 5:6) Lutherin Gal kirj. selityksiä...

Näillä sanoilla "Vaeltakaa Hengessä-" Paavali siis ilmaisee, millä tavalla hän tahtoo käsitettäväksi tuon lausumansa: "Palvelkaa toisianne rakkaudella" ja lisää vielä tämän: "Rakkaus on lain täyttymys". On kuin hän sanoisi: Käskiessäni teitä keskinäiseen rakkauteen minä vaadin teiltä sitä, että vaellatte Hengessä. Tiedänhän, että ette saa lakia täytetyksi: teidän on mahdotonta täyttää lakia, koska synti on piintyneenä teihin niin kauan kuin elätte. Kuitenkin kaikitenkin pitäkää tarkka huoli siitä, että vaellatte hengessä, toisin sanoen, TAISTELETTE HENGESSÄ LIHAA VASTAAN JA SEURAATTE HENGEN JOHDATUSTA. Hän ei ole unohtanut vanhurskauttamiskäsittelyä. Käskiessään näet heitä vaeltamaan Hengessä, hän päivän selvästi KIELTÄÄ TEOILTA VANHURSKAUTTAMISEN. On kuin hän sanoisi: Puhuessani lain täyttämisestä minä en tarkoita, että tulette vanhurskaiksi laista, vaan minä selitän, että teissä on kaksi taisteluasenteessa olevaa käskijää: *HENKI ja LIHA*. Jumala on teidän ruummiissanne nostattanut kiukkuisen taistelun: HENKI PONNISTELEE LIHAA VASTAAN ja LIHA TAAS PUOLESTAAN HENKEÄ VASTAAN. Näissä olosuhteissa minä en vaadi teiltä mitään muuta - ettekä mitään muuta voikaan aikaansaada - KUIN HENGEN JOHTOVALTAAN ALISTUMISTA ja LIHAN JOHTOVALLAN VASTUSTAMISTA; EDELLISTÄ TOTELKAA, JÄLKIMMÄISTÄ VASTAAN SOTIKAA! Älkää siis luulko, että minä opettaessani lakia ja kehoittaessani teitä keskinäiseen rakkauteen peruutan uskonoppini ja nyttemmin luen lain eli rakkauden ansioksi vanhurskauttamiseen, vaan minä tahdon, että VAELLATTE HENGESSÄ, JOTTETTE TÄYTTÄISI LIHAN HIMOA.

POIMIN TÄSTÄ KIRJOTUKSESTA ASIOITA, JOTKA ON LUETELTU "LIHAN HIMOKSI":

*Aistihimo, ylpeys, viha, ahneus, kärsimättömyys, epäjumalanpalvelus, lahkot, epäusko, epäilykset, epätoivo, Jumalaan kohdistuva viha ja halveksunta, riena, synkkämielisyys, riitamieli, lähimmäisen halveksiminen, omaan vanhurskauteen luottaminen, röyhkeys, jumalisuuden ja sanan laiminlyöminen.

Jatkan Lutheria:

Jos opetamme uskoa, niin LIHALLISMIELISET LAIMINLYÖVÄT TEOT; jos taas tähdennetään tekoja, silloin HEITETÄÄN SIKSEEN USKO ja OMIENTUNTOJEN LOHDUTUS. **Tällä kohdalla ketään EI VOIDA MENNÄ PAKOITTAMAAN EIKÄ VOIDA ANTAA MITÄÄN VARMOJA SÄÄNTÖJÄ; kukin tutkikoon itseään tarkasti, mikä lihan himo häntä väkevimmin kiusaa, älköönkä selvyyteen päästyään olko suruton älköönkä hellikö itseään, vaan valvokoon ja taistelkoon Hengessä sitä vastaan, jottei ainakaan sitä täyttäisi, vaikka ei sitä kokonaan voisikaan ehkäistä.**
Ankka
 

ViestiKirjoittaja christian » 22 Loka 2007, 11:38

voisikos joku valaista mitä on "jalan alle menevä musiikki"?
Avatar
christian
tutustunut
 
Viestit: 45
Liittynyt: 04 Syys 2004, 14:49

ViestiKirjoittaja Ankka » 22 Loka 2007, 11:51

Hyvä kysymys Cristian!

Jos seuraa lapsia, jotka kuuntelevat musiikkia, niin pelkkä Ukko Nooakin menee niillä 'jalan alle'. Samoin jos ajattelen itteeni; musiikilla on niin voimakas vaikutus minuun et hyvin helposti lyön tahtia samalla kun kuuntelen. Kaikkein voimakkaimmin muhun vaikuttaa klassinen musiikki. Vivaldin mandoliinokonsertto saa mut ihan 'taivaisiin', herkistyn ja näen maailman niin kauniina ja kaik immeiset ihanina...liene ainut johon kys musiikki vaikuttaa niin voimakkaasti.

Harvoin jos koskaan kevyt musiikki saa mua niin valtoihinsa. Varsinkin kevyen musiikin lauluesitykset; laulajilla on pääasiassa niin vuotavat äänet jo, ettei houkuttele kyl yhtään kuunnella sellaisia lauluesityksiä.
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Loka 2007, 18:22

christian kirjoitti:voisikos joku valaista mitä on "jalan alle menevä musiikki"?


Lyhyt vastaus: Tanssimusiikki ja tanssillinen musiikki ja sen kaltaiset. Jos lisää selitystä tarvitaan, niin sen aika on hiukan myöhemmin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Maarimi » 23 Loka 2007, 11:56

Onko vaarallista laulaa yhdessä syvästi uskovaisen lähetysihmisen (ei omista esim. televisiota, koska haluaa kaikki varansa uhrata lähetykseen)kanssa hengellistä musiikkia?

Pitäisikö minun sanoa tälle ihmiselle, että en voi laulaa kanssasi, koska et ole vl? Ja etten voi avata suutani niiden laulujen kohdalla, jotka eivät ole virsiä tai siionin lauluja, vaikka sinänsä olisivat hyvin hengellisiä, (ns. 'yleishengellisiä' :shock: )?

Hän rukoilee myös paljon puolestani, ja hänellä on paljon kummilapsia ja ym. rukousaiheita. Pitääkö minun sanoa hänelle, ettei hänen rukouksensa kelpaa, kun hän ei ole vl?

Taavetti, minun nikin alle voit lisätä 'ekumeenikko' tai 'kristitty', ettei tule väärinkäsityksiä :wink:

Minä kyllä pidän teitä kaikkia sisarina ja veljinä, vaikka ette pitäisi minua :cry:
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja O.M » 23 Loka 2007, 12:25

Monissa väärähengellisissä ihmisissä on tosiaan inhimillisesti ajatellen monia hyviä ihmisiä, mutta myös ateisteissa on empaattisia, avuliaita ja maailman asioista huolta kantavia ihmisiä. Ei se, että joku on armahdettu syntinen, tee hänestä ihmisenä muita syntisiä parempaa. Vaikka armo opettaakin välttämään syntiä, myös uskovaiset ihmiset ovat omalta turmeltuneelta luonnoltaan syntiin taipuvaisia.

Maarimi kirjoitti:Taavetti, minun nikin alle voit lisätä 'ekumeenikko' tai 'kristitty', ettei tule väärinkäsityksiä :wink:


Onko käynyt niin, että sinulla on kotisiionissasi nimi, että elät, ja kuitenkin olet kuollut? Ekumenia on syntiä, koska se tekee väärähengellisen parannuskehotuksen suolattomaksi. Vaikka uskominen on vapaaehtoista, on toki eroa kehottaa
a) parannukseen, että et joutuisi kadotukseen ja saisit iankaikkisen elämän kuin
b) liittymään vl-liikkeeseen, vaikka kyllähän sinä siellä omassakin hengellisyydessäsi autuaaksi tulet.
Neuvoisinkin sinua Maarimi panemaan ekumenisuuden syntinä pois, niin voi olla, että monet muutkin asiat alkavat siitä kirkastua. Jos erimieliset tulevat vastoin Raamatun sanaa uskollaan autuaaksi, se varmasti tapahtuu ilman sinun ja minun ekumeenisuuttakin. Siksi epäekumeenisuus on täysin haitatonta ja raamatullista, mutta ekumeenisuudella voit tehdä sielullesi korvaamattoman vahingon.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Maarimi » 23 Loka 2007, 15:30

O.M, kiemurtele vain... mutta en nyt puhu 'hyvistä' ihmisistä, vaan syvästi uskovaisista, jotka eivät kaikki käy ry:llä.

Vanh.lestadiolaisuus eroaa niin vähän muista protestanttisista suunnista, että väittäisin suurimman yhteyden esteen olevan ylpeys.
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja Taavetti » 23 Loka 2007, 15:58

Maarimi kirjoitti:O.M, kiemurtele vain... mutta en nyt puhu 'hyvistä' ihmisistä, vaan syvästi uskovaisista, jotka eivät kaikki käy ry:llä.

Vanh.lestadiolaisuus eroaa niin vähän muista protestanttisista suunnista, että väittäisin suurimman yhteyden esteen olevan ylpeys.


En mitenkään voi ymmärtää O.M veljen kirjoituksia kiemurteluiksi. Jos tässä joku kiemurtelee, ei ainakaan O.M, vaan se kiemurtelija käyttää aivan erilaista nimimerkkiä. Veli kirjoittaa totuuden sanoja, joissa on suolaa sopivasti, mutta sopivakin suola voi kirpaista, jos yrittää piilotella tunnollaan olevia haavoja, joita ei kehtaa kertoa ainakaan omassa kotisiionissaan.

Voisit omalla Rauhanyhdistykselläsi kertoa VL uskovaisissa havaitsemastasi ylpeydestä, mutta varmaan kiemurtelet siinäkin.

Minkäänlaista ekumeenisuuteen viittaavaa titteliä en ole asettamassa kellekään, olkoon ekumeeninen tai allianssihenkinen puolestani kuka haluaa. Kun sen laitoin timoteukselle, tein sen tietoisena siitä, että hän on todella babtisti. Ekumeenisten henki tulee ilmi heidän kirjoituksistaan ja puheistaan täsmälleen silloin, kun on aika sen tulla ilmi.

Maarimin kiemurtelusta kertoo sekin, että kun on kerrottu vaaroista, joita voi kohdata musiikkialalla, niin kohta tulee vastakysymyksiä, että onko kaikki laulaminen eri tavoin uskovien kanssa vaarallista tai syntiä. Ettei jäisi kellekään epätietoisuutta, kerrottakoon nyt sekin, että laulaa voi vapaasti, voi laulaa myös kirkon virsikirjan virsiä ja monia muitakin lauluja. Vaikka näistä keskustellaan uskovaisten kesken ja kerrotaan eri puolilla ilmenevistä uskon vaaroista, lopullinen rajan veto ja ratkaisu jää kuitenkin jokaisen sisimmässään tehtäväksi.

Voisin tästä lisääkin kirjoittaa, mutta tällä kertaa jään odottamaan toistenkin kirjoituksia.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Tero A.A. » 23 Loka 2007, 19:52

Huomaan, että Maarimi on hämmentänyt paljon sekä tätä keskustelua että käsityksiämme isien perinnäissäännöksistä.

Yksi asia aiheessa on, että mitä perheen isä ja äiti tekevät, mihin kasvattavat lapsensa, ja toinen, kuinka yksinelävä aikuinen toimii. Perheellisellä kristityllä on perhe-elämän riemut, mutta myös vastuu, ja varmasti kannattaa miettiä, kuinka opettaa lastensa musiikin kuuntelua ja internetin käyttöä.

Vähän, mitä Stiven Natuksenkin teatteriasiaan tulee - tämä ei varmaan ole koko totuus asiassa - mutta myös kaikessa muussa kristityn elämässä, että kristitty tekee sen, minkä hän tekee. Jotkut asiat aiheuttavat sillä lailla pahan mielen, että haluaa ripissä tunnustaa ne ja pyytää anteeksi. Jotkut asiat eivät ole anteeksipyynnön asioita, ja tavallansa ei voi koko elämäänsä elää vain anteeksipyydellen, tai valintansapa kullakin, oikeus tietenkin vaikka joka ilta tunnustaa maailmallisuuden synnit toiselle uskovaiselle ja pyytää anteeksi. Mutta varmaan se ei ole autuuden ehto. Raamatussa on varsin vähän Raamatun koko ilmoitukseen nähden rippikehoitusta. Kun Pietari kielsi Jeesuksen, siitä Jeesus vaati hänet toki tilille.

Joku musiikki ällöttää, jotain radiokanavaa sitten kuuntelee esim. uutisia odottaessa, eikä pahene sieltä tulevasta rokista siinä määrin, kuin nuorena kristittynä, arkana omaltatunnoltaan, hiljensi ration mahdollisimman pienelle kunnes rokkikappale lakkaa.

Klassisessakin musiikissa on paljon pahaa, tänä päivänä varsinkin, ihmisen jalustalle korottamista, tunteisiin vetoavuutta ja romantiikkaa, jota tosiasiassa ihmisen elämässä on hirveän vähän - siis valhetta. Mutta sydän lepää, kun kuuntelee barokkimusiikkia, jotain Bachin luuttumusiikkia, Bach kun joutui säveltämään niin, ettei musiikki viettele turhiin haaveiluihin. Oikeastaan säveltäjä joutuu tekemään paljon työtä, että musiikista tulee rauhoittavaa, eikä hajoittavaa tai turhiin haaveisiin tuudittavaa.

Konsertit ovat hyvin useasti itse saatanasta, kun ihmiset menevät sinne hienoissa vaatteissa, hajuvesissä ja väliaika-aveckeja ryypiskellen. Ne ovat ihmispalvontaa, ja ovat varmasti monen kristityn vieneet turhuuksien markkinoille.
Tero A.A.
vakiintunut
 
Viestit: 136
Liittynyt: 11 Marras 2006, 15:18

ViestiKirjoittaja Emka » 23 Loka 2007, 20:09

Maarimi kirjoitti:O.M, kiemurtele vain... mutta en nyt puhu 'hyvistä' ihmisistä, vaan syvästi uskovaisista, jotka eivät kaikki käy ry:llä.

Vanh.lestadiolaisuus eroaa niin vähän muista protestanttisista suunnista, että väittäisin suurimman yhteyden esteen olevan ylpeys.




Jotain rajaa sentään soisin viesteissäsi olevan :evil: Jos sinulla on tarve naljailla meille jatkuvasti, niin saisit mennä itseesi, ja kysyä itseltäsi mikä on vaikuttimesi moiseen.?
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

VASTAUS PÄÄAIHEESEEN

ViestiKirjoittaja christian » 24 Loka 2007, 08:10

Kiitoksia vastauksista kysymykseeni.
Taavetin vastaus olikin heti ensimmäisenä mielessä ennen kuin kysyinkään. Käytännössä jos jätetään rummut pois, otetaan musiikki ja sen sanoma paljon herkemmin vastaan. Rumpalin kanssa valmistetut levyt kokeaa hävityksen alta aikayksikön :roll:

Ankan vastaus menikin siihen, mitä ajoin takaa. Siis oikeasti joku ajatteleekin että musiikin "pahennus" ei keskitykään vain nopeaan, monipuoliseen rytmiin tai tiettyihin soittimiin tai aivan suoraan sanoen tiettyihin musiikkityyleihin (rockTYYLIIN, punk-, dance, iskelmä ym. ym.)
Olen itse ajatellut asiaa sanoituksien kautta, kaikkiruokainen kun olen. Nykyisin ihan itsestään jää osa kristillistä musiikkiakin pois, sekulaaria en ole tarvinnut pisaraakaan uudistumiseni jälkeen. Rehellisesti sanon, onhan se osin kaunistakin kuunneltavaa, kun kuulemaan sattuu mutta ei se vaan mitään anna.

Tero A.A.:n vastaus avasikin asiaa vähän lisää. Se, että on sattunut kiinnostumaan musiikista enemmänkin tahtoo monille olla taakka joka pitää heittää pois ennen kuin mukaan kelpaa. (Varsinkin että tykkää klassisesta JA muustakin kuin klassisesta musiikista) Sellainen menee yli käsityskykyni niin kristityistä kuin Jumalastakin.
Tosin olen mä muutenkin varsin outo lintu, kun olen perin erimieltä ja silti niin samaa mieltä konserteista. Ainoa asia mikä on houkutukseksi on itse musiikki, ei usein edes se kuka on esiintyjä. Ryypiskeleminen tuo jokatapauksessa ällöttävän lisä maun. Tosin Gospel-piireissä sellaista harvoin tapahtuu, eikä oikeastaan minun suodattimeni läpi juuri ollenkaan.

Sanotaan, että kristillinen musiikki ei käy kaupaksi koska sekulaari (ammattilais)musiikki on niin paljon tasokkaampaa. Näin varmasti onkin, toisesta näkövinkkelistä on kyllä aivan päinvastoin. Niistä sanoituksista käsin nimittäin!
Kun menee hyvin, ei Jeesus hylkää, kun menee huonosti, Jeesus ei hylkää. Kun olen elämäni huipulla Jeesus pitää minusta kiinni ja mullan allakin Hän elää kanssani.
Avatar
christian
tutustunut
 
Viestit: 45
Liittynyt: 04 Syys 2004, 14:49

ViestiKirjoittaja Taavetti » 24 Loka 2007, 08:17

Maarimi kirjoitti:O.M, kiemurtele vain... mutta en nyt puhu 'hyvistä' ihmisistä, vaan syvästi uskovaisista, jotka eivät kaikki käy ry:llä.

Vanh.lestadiolaisuus eroaa niin vähän muista protestanttisista suunnista, että väittäisin suurimman yhteyden esteen olevan ylpeys.


Talon ulkoseinienkin väli on pieni. Vaikka seinien eri puolilla olevat ovat lähekkäin, toinen on sisällä ja toinen on ulkona. Se on vääjäämätön tosiasia. Sanokoon kuka tahansa sitä ulkoseinää vaikka ylpeydeksi, mutta näin sisältä katsoen tänne sisälle tulo ja täällä pysyminen nöyryyttä vaatiikin. Ulkoa voi heitellä vaikka minkälaisia kiukun puuskia sisälle, mutta sisällä asuvat voivat vain nöyrästi pyytää, että tulkaa sieltä kylmästä pois, sisällä on lämmintä.

Sisälle pääsy vaatii tosiaan nöyryyttä, sillä ahtaasta ovesta kulkeminen edellyttää kaikesta omasta ja kaikista entisistä ansioista luopumista. Myös siitä entisestä hurskaudesta, vaikuttakoot se miten oikealta tahansa. Monen on helppo vedota, että oli se väärästä luopuminen helppoa fariseus Saulukselle, mutta ei ollut helppoa hänellekään. Päästyään ahtaan portin läpi, hän tuntemustaan kertoakseen otti uuden nimen: Paulus, eli Paavali, joka merkitsee pientä.
Vaikeaa oli Paavalinkin luopua entisestä ihmisten arvostamasta hurskaudesta ja liittyä halveksittuun ja vainottuun nasaretilaisen Opettajan joukkoon. Tunnon vaivojen tulen ahdistamana hän siihen kuitenkin suostui ja Jumala sai hänestä valitun pakanain apostolin.

Ymmärrän tilanteen yhtä vaikeaksi tämän päiväisille ihmisten arvostamissa hengellisyyksissä kulkeville.

Olin jo aikeissa lukita keskustelun koska näytti kiertävän kehää. Jään kuitenkin odottamaan, mitä uutta christisnilla on tähän tuotavana.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: VASTAUS PÄÄAIHEESEEN

ViestiKirjoittaja O.M » 24 Loka 2007, 08:51

christian kirjoitti:Tosin olen mä muutenkin varsin outo lintu, kun olen perin erimieltä ja silti niin samaa mieltä konserteista. Ainoa asia mikä on houkutukseksi on itse musiikki, ei usein edes se kuka on esiintyjä. Ryypiskeleminen tuo jokatapauksessa ällöttävän lisä maun. Tosin Gospel-piireissä sellaista harvoin tapahtuu, eikä oikeastaan minun suodattimeni läpi juuri ollenkaan.


Kiitos Christianille valaisevasta ulkopuolisen lisänäkökulmasta. Näet huonon musiikin eri tavalla kuin me, mutta muutoin näytät arvioivan konsertteja pitkälti samantyyppisin kriteerein kuin mekin. Onko tuontyyppinen konserttikriittisyys yleisempääkin edustamassasi hengellisyydessä?
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 24 Loka 2007, 09:20

Maarimi kirjoitti:O.M, kiemurtele vain... mutta en nyt puhu 'hyvistä' ihmisistä, vaan syvästi uskovaisista, jotka eivät kaikki käy ry:llä.


En kiemurtele lainkaan, vaan totean, etten pidä mainitsemiasi heidän tekemiään hyviä tekoja hengen hedelminä.

Vanh.lestadiolaisuus eroaa niin vähän muista protestanttisista suunnista, että väittäisin suurimman yhteyden esteen olevan ylpeys.


Voisi olla joskus ihan terveellistä sinulle lukea, mitä Luther on sanonut niistä muista protestanttisista liikkeistä, ennen kuin alat julistaa hengellistä yhteyttä heihin. Tähän yhteyteen voisi sopia myös lainaus tunnustuskirjoista. Siinä tulee samalla luterilaista näkökulmaa uudelleenkastamiseen.

"Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä." (V Kirkon virka.)
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: VASTAUS PÄÄAIHEESEEN

ViestiKirjoittaja christian » 24 Loka 2007, 11:56

O.M kirjoitti:
christian kirjoitti:Tosin olen mä muutenkin varsin outo lintu, kun olen perin erimieltä ja silti niin samaa mieltä konserteista. Ainoa asia mikä on houkutukseksi on itse musiikki, ei usein edes se kuka on esiintyjä. Ryypiskeleminen tuo jokatapauksessa ällöttävän lisä maun. Tosin Gospel-piireissä sellaista harvoin tapahtuu, eikä oikeastaan minun suodattimeni läpi juuri ollenkaan.


Kiitos Christianille valaisevasta ulkopuolisen lisänäkökulmasta. Näet huonon musiikin eri tavalla kuin me, mutta muutoin näytät arvioivan konsertteja pitkälti samantyyppisin kriteerein kuin mekin. Onko tuontyyppinen konserttikriittisyys yleisempääkin edustamassasi hengellisyydessä?


Vaikea sanoa muista kuin tuttavista. Selvä suunta kuitenkin on, joko pidetään tietynlaista Gospeliakin harhauttavana, lihallisena, vääränä uskovaiselle tai vastaavasti ei tahdota kestää edes ei-kristillisen musiikin kyseenalaistamista.
Sitten on niitä, joilla on oma linjansa, mutta antavat muille mahdollisuuden olla vapaasti erimieltäkin. Mielestäni tämä on paras vaihtoehto, koska asioista keskustellaan yrittämättä kääntää toisen päätä omaan suuntaan (Jumala kääntää sydämet) ja kunnioitetaan jos toiselle oma on haitaksi.

Ollaan käyty niin vähän konserteissa, että ei siitä ainakaan uskon kriisiä synny. Muuten kyllä, sitäkin enemmän on kissa pöydällä ollut kun ollaan erilaisia ja jotkut suhtautuu niin herkästi asioihin.
Ja mielipide asioitahan nämä ovat. Jos kuitenkin joku yhtyy sisimmässään pitämään korville oikeutettuna antikristillistä kamaa black-metallia, huumetechnoa, jopa sitä klassisempaa niin ei silloin pääse heng. yhteyteen vaikka kuinka tahtoisi.
Tosin, nuo kriteerit täyttäviä henkilöitä tiedän vain yhden läheisemmin. Itseni, teini-iästä heinäkuulle 1998 saakka.
Kun menee hyvin, ei Jeesus hylkää, kun menee huonosti, Jeesus ei hylkää. Kun olen elämäni huipulla Jeesus pitää minusta kiinni ja mullan allakin Hän elää kanssani.
Avatar
christian
tutustunut
 
Viestit: 45
Liittynyt: 04 Syys 2004, 14:49

ViestiKirjoittaja Maarimi » 24 Loka 2007, 18:03

Ahdas näyttää olevan portti myös toiseen suuntaan...

Mitä yhteistä on Lutherilla, ev.lut.kirkolla ja vanh.lest.uskolla?

Entä katolisilla ja vl:lla?

Minusta on eri asia keskustella mistä musiikista pitää kuin, että saako jostain pitää vai ei.

Henkilökohtaisesti tykkään virsistä, siionin lauluista ja joistakin ns. yleishengellisistä lauluista. Pidän myös klassisesta urkumusiikista sekä hengellisestä rock -musiikista, kuten U2. Olen yrittänyt myös kieltää itseltäni tietynlaisen musiikin kuuntelun, mutta se vie lain alle.

Minulle hengellisyys musiikissa on tärkeää. Sen kyllä huomaa teksteistä ja muustakin, ei sitä voi oikein selittää - sen vain tietää :wink:
Avatar
Maarimi
sisupiristäjä
 
Viestit: 419
Liittynyt: 07 Heinä 2006, 00:06
Paikkakunta: Länsi Suomi

ViestiKirjoittaja Taavetti » 24 Loka 2007, 18:11

Kun keskustelun otsikkona on Konserttisynti, niin ainakin minä ymmärrän, että ajatus on keskustella tilanteista, milloin konsertit ja niissä esitettävä musiikki ovat viemässä synnin tielle.
Voi siinä ohessa keskustella musiikkimaustakin, mutta otsikon perusteella musiikkimakuja ei ole tarkoitettu keskustelun pääaiheeksi. Jos niin olisi, olisi otsikossa pitänyt se kertoa.

Mutta kaiketi on tarpeellista ja Jumalalta johdettu, että myös keskustelijoiden erot synnin käsitteessä tulevat esille.

Noin sata vuotta sitten kirjoitti veljemme Matti Suo, ettei tässä maailmassa ole mitään niin järin väärää, ettei siinä olisi joku hiven oikeaakin. Siltä pohjalta voi tietysti etsiä yhtäläisyyksiä ja eroja Lutherin opetuksen, katolilaisuuden ja vanhoillislestadiolaisuuden opetuksissa. Kaikissa keskenään on monta oikeaa asiaa, samoin jos vain kahta niistä tarkastellaan rinnakkain. Samoin käy, jos etsii eroja.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

EdellinenSeuraava

Paluu Kansio



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron