Jumalan valtakunta

Martti Lutherin ja hänen aikalaistensa sekä vielä vanhempia kirjoituksia

ViestiKirjoittaja O.M » 30 Loka 2007, 08:25

hannu kirjoitti:Seurakunta taas koostuu ymmärtääkseni ihmisistä, joilla on Jumalan valtakunta omana. Seurakunnassa voi kulkea mukana epäuskoisia. Jumalan valtakunnan verkko kerää myös mätiä kaloja. Vai mitä tarkoittaa Jeesuksen vertaus taivaan valtakunnan verkosta?


Hyvää pähkäilyä. Mielestäni tuollaisen jaon voi tehdä: Jumalan valtakunta on maailmasta eroon kutsuttujen ihmisten joukossa eli seurakunnassa, uskovaisilla ihmisillä. Mutta koska ero on noin pieni, voi niistä mielestäni puhua melko lailla synonyymeina, kuten Luther tekee Huonepostillassa: "Kristus esittää vertauksen taivaan valtakunnasta, toisin sanoen koko kristillisestä seurakunnasta, sellaisena kuin se esiintyy maan päällä ja jommoisena se on pysyvä maailman loppuun asti."

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että uudemmissa käännöksissä puhutaan taivasten (monikko) valtakunnasta:

"47 Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi." (1776.)
"47 Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja." (1938.)
"47 "Vielä taivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja." (1992.)

Eräs puhuja selitti kerran Isä meidän -rukouksen kohtaa "Isä meidän, joka olet taivaissa", että se on joka käännöksellä monikossa. Siitä taas voi päätellä, että taivaita täytyy olla (ainakin) kaksi: kunnian taivas ja armon taivas. Isämme on kunnian taivaassa, mutta myös armon taivaassa maan päällä, niiden tykönä, joilla on särjetty sydän ja nöyrä henki. Ehkäpä taivasten valtakunta (monikossa) viittaa myös molempiin taivaisiin ja siihen, miten Jumalan valtakunta on sekä armon valtakuntana maan päällä ("armon taivaassa") että kunnian valtakuntana taivaassa.

Sitten on vielä todettava, että Jumalan valtakunta ei ole niiden tykönä, jotka eivät usko. Jeesus toteaa, että Jumalan valtakunta otetaan pois juutalaisilta luopumuksen tähden ja annetaan pakanoille.

Matt.21:
"42 Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.
43 Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät."


Toki Jumalan valtakunnalla ja seurakunnalla vaikuttaa siten olevan joitakin merkityseroja, mutta mielestäni ei niin merkittäviä, etteikö niitä voisi useimmiten käyttää täysin samoissa yhteyksissä, esim. "Jumalan seurakunnassa on aina opetettu" voi sanoa yhtä lailla "Jumalan valtakunnassa on aina opetettu". Vierastan noiden termien erottelua siksi, että havaintojeni mukaan sitä harrastavat pääasiassa ihmiset, joilla on kova hinku löytää aukkoja Siionin muurista ja levitellä Jumalan valtakunnan raja-aitoja leveämmälle. (Ankka, älä nyt suutu, mutta pikkuisen sentyyppinen käsitys minulle on tullut sinunkin kirjoituksistasi. Voit kuitenkin kirjoituksillasi osoittaa käsitykseni vääräksi. Toistemme kirjoituksia arvioidessa ei lopultakaan ole kysymys mistään muusta kuin keskustelusta. ;) )
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 30 Loka 2007, 09:58

Oma kysymyksensä on sitten myös se, että ilmeneekö valtakunta- ja seurakunta-käsitteiden ero lasten uskon kohdalla. Vapahtajan todistuksen mukaanhan lasten on taivasten valtakunta.

"Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta" (Mark.10:14).

Mm. Nikean uskontunnustuksessa todetaan, että lapsi otetaan seurakuntaan kasteessa, ja se on myös vl-opetus. Siinä mielessä voisi ajatella, että seurakunta ja Jumalan valtakunta voisivat olla hivenen eri asioita. Mutta, mutta. Jos huomioimme ns. näkyvän seurakunnan (kirkollinen instituutio) ja luonnollisille silmille näkymättömän seurakunnan (todellinen Kristuksen seurakunta) eron, niin mielestäni lapsi on uskon kautta todellisen Kristuksen seurakunnan jäsen jo ennen kastetta. Oikaiskaa minua, jos omiani puhun. Eli tuossa mielessä Jumalan valtakunnalla ja todellisella, luonnollisille silmille näkymättömällä Kristuksen seurakunnalla, ei olisi suuren suurta eroa. Erään varhaisen kirkkoisän (olisiko ollut Cyprianus) mukaan seurakunnan ulkopuolella ei ole pelastusta. En tiedä, oliko Cyprianus uskovainen kirkkoisä vai ei. Mutta jos nyt katsoo todelliseksi Kristuksen seurakunnaksi vain tosiuskovat, joita ovat kaikki pienet lapset sekä katolisen ja sen jälkeen luterilaisen kirkon sisällä vaikuttanut elävä siemen, niin pitää paikkaansa, että Kristuksen seurakunnan ulkopuolella ei ole pelastusta. Raja elävän ja kuolleen uskon välillä ei myöskään noudattele aivan tarkkaan mitään kirkollista instituutiota, koska etenkin nykyisen herätyksemme alkuaikoina parannuksentekijöitä oli jonkin verran myös ortodoksikirkossa.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 30 Loka 2007, 10:15

Ankka kirjoitti:Lukkari: mitä ihmeen Melanktonia?


Philipp Melanchthon (1497-1560), Martti Lutherin läheinen työtoveri. Erimielisyyksiä herroilla oli etenkin armovalitsemuksesta ja lain kolmannesta käytöstä. Melanchthon on kirjoittanut mm. Augsburgin tunnustuksen ja sen puolustuksen. Lisää tietoa löytyy täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Philipp_Melanchthon
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 30 Loka 2007, 10:34

Ankka kirjoitti:Eikö tuo tarkoita sitä et Jumalan valtakunta on sisällisesti ihmisessä, eikä ulkonaisesti?


Tässä yhteydessä on huomautettava, että kohta jota Luther selittää, on virheellisesti käännetty. Huomaa, että Jeesus puhuu siinä fariseuksille.

Luuk.17:
"20 Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."
(1776.)
"20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
21 eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä"."
(1938.)
"20 Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla.
21 Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.""
(1992.)

Ei Jumalan valtakunta ollut epäuskoissa fariseuksissa, vaan heiltä se oli epäuskon tähden otettu pois, niin kuin Jeesus uumoili tapahtuvan lähes koko Jumalan omaisuuskansalle jossain vaiheessa: "Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät" (Matt.21:43). Mutta epäuskoisten fariseusten keskellä oli Jumalan valtakunta, kun siellä oli Jeesus itse ja hänen opetuslapsiaan, uskovaisia ihmisiä. Myös synagogissa kävi epäuskoisten fariseusten keskellä lupauksen kansaa. Näitä olivat mm. vanhurskaat Simeon ja Anna.

"Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä" (Luuk.2:25).
Luuk. 2:"36 Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,
37 Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.
38 Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat."



Ankka kirjoitti:Se on LÄHELLÄ SINUA, **JOS VAIN HALUAT**, EIKÄ YKSIN LÄHELLÄSI, VAAN JOPA SINUSSA, SILLÄ KURINALAISUUTTA, NÖYRYYTTÄ, TOTUUDELLISUUTTA, PUHTAUTTA, ja KAIKKIA HYVIÄ AVUJA (ELI TODELLISTA JUMALAN VALTAKUNTAA) KENENKÄÄN EI TULE HAKEA MAITTEN JA MERTEN TAKAA, VAAN NIIDEN TÄYTYY AVAUTUA SYDÄMESSÄ.


Jotta voi löytää Jumalan valtakunnan sisältään ja läheltään, on oltava Kristuksen valtakunnan kansalainen. Mistä teoksesta muuten kirjoitit nuo?
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Ankka » 30 Loka 2007, 15:45

Ooäm:

Ei oo mun eikä sunkaan tehtävä asetella Jumalan valtakunnan rajoja suuntaan taikka toiseen. Ne on ainoostaan Jumalalla tarkkaan tiedossa. Raamatun mukaan se, jolla on Raamatun mukainen elävä usko, pelastuu. Mun on nöyrästi 'nostettava hattua' Kaikkivaltiaan Majesteetin viisauden edessä näissä asioissa. Armon olen löytänyt Siionistamme ja se riittää mulle. Mua vaan kiinnostaa nuo termit, joskus tuntuu kuin niit käytettäis vähä vääris paikois.

Mut silleen ymmärrän kuitenkin et Kristuksen seurakunnan (näkymättömän) jäsenillä on Jumalan valtakunta sisäisesti omistettuna. Minusta ne on eri asioita, mutta jollaki tapaa lomittuvat keskenään. Joka tapauksessa Luther selittää ne asiat erikseen...

Esimerkki 1) Möttölässä on suviseurat. Puhuja sanoo puheessaan et "nyt on täällä Möttölän pellolla Jumalan valtakunta kokoontuneena". Siis se porukka on Jumalan valtakunta. 2) Möttölässä on suviseurat. Puhuja sanoo puheessaan et "nyt täällä Möttölän pellolla on Jumalan valtakunta läsnä meissä uskovaisissa". Se on siis ihmisessä sisällisesti, mutta se ei ole ihminen.

Noo, tää on vain tällaista vajavaista pähkäilyä, mähän en oikeesti tiedä... :cry:

Kopsasin noi kirjotukset Lennart Pinomaan toimittamasta kirjasta: Martti Luther, Valitut teokset I. Koska Taavetti epäili ton mun lainaamani tekstin todenperäisyyttä, soitin eräälle uskovaiselle papille ja kysyin et voiko tuota kirjaa pitää opillisesti oikeana ja hän sanoi et hänellä ittelläki on tuo kirja-sarja ja et se on hyvä. Tai oikeestaan soitin muutakin asiaa; mun yks ystävä on kyselly tota Jumalan valtakunta ja seurakunta asiaa, joten se oli varsinainen asiani. Hän ei tyrmännyt pähkäilyjäni, mutta antoi lisäselvitystä...just tuota et se on myöskin sama asia. Hannu selitti minusta samallai ku tuo pappi (suunnilleen).
Ankka
 

ViestiKirjoittaja O.M » 30 Loka 2007, 16:46

Ankka kirjoitti:Ei oo mun eikä sunkaan tehtävä asetella Jumalan valtakunnan rajoja suuntaan taikka toiseen. Ne on ainoostaan Jumalalla tarkkaan tiedossa. Raamatun mukaan se, jolla on Raamatun mukainen elävä usko, pelastuu. Mun on nöyrästi 'nostettava hattua' Kaikkivaltiaan Majesteetin viisauden edessä näissä asioissa. Armon olen löytänyt Siionistamme ja se riittää mulle.


Olen periaatteessa samaa mieltä, paitsi sillä erotuksella, että omatuntoni ei salli antaa väärähengellisille ja synnin luvallisuutta tavoitteleville vääriä luuloja. Omatuntoni sanoo, että väärien luulojen antaminen on syntiä, joka on syytä syntinä panna pois ja syntinä jättää.

Ankka kirjoitti:Mut silleen ymmärrän kuitenkin et Kristuksen seurakunnan (näkymättömän) jäsenillä on Jumalan valtakunta sisäisesti omistettuna. Minusta ne on eri asioita, mutta jollaki tapaa lomittuvat keskenään. Joka tapauksessa Luther selittää ne asiat erikseen...


Tuo on periaateessa ihan ok selitys, mutta kuten olen osoittanut, myös Luther pitää ainakin joissakin kirjoituksissaan niitä toistensa synonyymeina. Vai puhuuko Matteus tässä eri asioista kuin Markus ja Luukas, puhuessaan samasta tilanteesta?

Matt. 19:"14 Mutta Jesus sanoi: sallikaat lasten olla, ja älkäät kieltäkö heitä tulemasta minun tyköni: sillä senkaltaisten on taivaan valtakunta."
Mark. 10:"14 Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta."
Luuk. 18:"16 Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta."

Ankka kirjoitti:Esimerkki 1) Möttölässä on suviseurat. Puhuja sanoo puheessaan et "nyt on täällä Möttölän pellolla Jumalan valtakunta kokoontuneena". Siis se porukka on Jumalan valtakunta. 2) Möttölässä on suviseurat. Puhuja sanoo puheessaan et "nyt täällä Möttölän pellolla on Jumalan valtakunta läsnä meissä uskovaisissa". Se on siis ihmisessä sisällisesti, mutta se ei ole ihminen.


Periaatteessa noin, mutta ei joka lauseessa mielestäni tarvitse ihan noin tarkka olla. Tuskin kukaan ymmärtää väärin, vaikka käyttäisi 1-muotoiluakin.

Ankka kirjoitti:Kopsasin noi kirjotukset Lennart Pinomaan toimittamasta kirjasta: Martti Luther, Valitut teokset I. Koska Taavetti epäili ton mun lainaamani tekstin todenperäisyyttä, soitin eräälle uskovaiselle papille ja kysyin et voiko tuota kirjaa pitää opillisesti oikeana ja hän sanoi et hänellä ittelläki on tuo kirja-sarja ja et se on hyvä. Tai oikeestaan soitin muutakin asiaa; mun yks ystävä on kyselly tota Jumalan valtakunta ja seurakunta asiaa, joten se oli varsinainen asiani. Hän ei tyrmännyt pähkäilyjäni, mutta antoi lisäselvitystä...just tuota et se on myöskin sama asia. Hannu selitti minusta samallai ku tuo pappi (suunnilleen).


Kappas, näyttää siltä, että eri lähtökohdista huolimatta meillä ei välttämättä ole suurta erimielisyyttä Jumalan valtakunta -käsitteestä.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Ankka » 30 Loka 2007, 17:01

O.M:

Mähän laitoin jo tuonne aiemmin et mielestäni Hannu ymmärtää hyvin noi asiat ja silti sä nakitit mua Jumalan valtakunnan raja-aitojen laventamisesta...mutku sanoin et olin yhteydes vl-pappiin ja se oli samoil linjoil ku Hannu, huomasit et ollaanki kaik samoil linjoil... :wink: älä suutu, rakas ystäväni :wink: !!

Ps. joskus must tuntuu et oot valmiiks niskakarvat pystys, ihan mitä vaan mä kirjotan...koeta lukee asia ja yritä unohtaa kuka kirjottaa ja millä palstalla hän myös huseeraa!

Pps. unohdin mainita edellisessä viestissäni sen saman asian, minkä sä jo huomasit, nimittäin sen et ollaan samoil linjoil myöki!
Ankka
 

ViestiKirjoittaja Vieras » 30 Loka 2007, 17:09

Jos Jumalan valtakunta on oikeasti tuttu, niin se on silloin niin tuttu, ettei sen merkitystä tai olemusta tarvitse eikä edes voi miettiä tai epäillä. Jos se taas ei ole tuttu, on turha väittää sitä muuksi kuin mitä joku toinen luulee ja uskoo sen olevan :(
Vieras
 

ViestiKirjoittaja O.M » 30 Loka 2007, 17:46

Ankka kirjoitti:Ps. joskus must tuntuu et oot valmiiks niskakarvat pystys, ihan mitä vaan mä kirjotan...


Myönnän osin syyllisyyteni. Olen nähnyt vähän liikaa tarkoitushakuista vedätystä netissä.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 30 Loka 2007, 18:05

Ankka kirjoitti:Niimutta taavetti hyvä:

Eikö tuo tarkoita sitä et Jumalan valtakunta on sisällisesti ihmisessä, eikä ulkonaisesti?

Minusta poimit hieman oudosti tuon lauseen tuolta keskeltä, etkä yhistänyt sitä kokonaisuuteen. Ok, ei se mitään. Ainaki minä saan tost kokonaisuudesta eri kuvan, mitä sinä tost yhest lauseesta. Voihan olla et ton helposti käsittää väärin.
:cry: !!


Lainasin yhden lauseen vain siksi, että juuri tähän lauseeseen vedotaan, että Jumalan valtakunta voi olla kenessä tahansa sisäisesti. Jätin kiireessä ottamatta pidemmästi sitä Raamatun kohtaa, jos olisin lainannut ennen lainattua lausetta olevia jakeita, olisi kiistattomasti selvinnyt, että Jeesus sanoi nuo sanat eräälle fariseukselle. Jos Jeesus olisi todistanut, että Jumalan valtakunta on sisäisesti fariseuksissa, Jeesus olisi puhunut ristiin toisessa kohdassa fariseuksista antamansa todistuksen kanssa. Kun Jeesus kuitenkin puhui suoraan totuuden sanoja, niin miten Jumalan valtakunta voi olla sellaisissa ihmisissä, joista Jeesus todisti, että te ette mene sisälle Jumalan valtakuntaan, ettekä sallisi menevienkään sinne sisälle mennä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja hannu » 30 Loka 2007, 19:01

Jeesus puhuu paljon vertauksia Jumalan valtakunnasta. Kaikki vertaukset valottavat mielestäni hyvin Jumalan valtakunnan olemusta. Jokatapauksessa ymmärrämme ettei Jumalan valtakuntaa voida nähdä lihan silmillä. Ei siis voida sanoa, että rauhanyhdistykselle kokoontuu Jumalan valtakunta, mutta silti siellä on läsnä Jumalan valtakunta. Se on siis kokoontuneiden ihmisten keskellä, uskovaisten kautta myös epäuskoisten lähellä tai keskellä. Silti epäuskoinen voi olla kaukana Jumalan valtakunnasta, koska hänellä ei ole sydämessään vanhurskautta rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

Aika erikoinen on tuo Jumalan valtakunta!
hannu
vakiintunut
 
Viestit: 129
Liittynyt: 12 Heinä 2006, 09:53
Paikkakunta: Länsi-Suomi

ViestiKirjoittaja Ankka » 31 Loka 2007, 14:44

Kaksneloselt poimittua...:

**Jumalan
Kirjoittanut: valtakunta on 31.10.2007 klo 13.32

erehtymätön (todellinen, aito oikea, pettämätön jne) ainakin siksi, että

- se on erehtymättömästi JUMALAN,
- sen on säätänyt kolmiyhteinen Jumala ja
- se ei perustu ihmistekoihin.

Sitä ei ole ahdettu käsin tehtyihin temppeleihin (rauhanyhdistyksiin), koska sen syvyys, korkeus ja leveys on mittaamaton.**
Ankka
 

ViestiKirjoittaja O.M » 31 Loka 2007, 15:50

Ankka kirjoitti:Kaksneloselt poimittua...:
- - -
Sitä ei ole ahdettu käsin tehtyihin temppeleihin (rauhanyhdistyksiin), koska sen syvyys, korkeus ja leveys on mittaamaton.**


Maan päällä Jumalan valtakunnan sisäinen olemus (vanhurskaus, rauha ja ilo Pyhässä Hengessä) äärettömyyksineen vaikuttaa kuitenkin olevan "ahdettuna" uskovaisten sydämiin. Samoinhan on Pyhän Hengen kanssa. PH on kaikkialla, mutta asuvaisena ja vanhurskauttavana vain Jumalan seurakunnassa.

Jumalan valtakunnan kansalaisuus on osallisuutta perinnöstä.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 04 Maalis 2008, 17:04

Tässä keskustelussa on pohdiskeltu Jumalan valtakunnan olemusta sekä eroja ja yhtäläisyyksiä Jumalan seurakunnan kanssa. Keskustelu ja nämä Lutherin opetukset tulivat mieleeni, kun toisessa keskustelussa tuli esille Heikki Jussilan parannus:

O.M/Lutherus kirjoitti:"Mitä sitten tarkoittaa Jumalan valtakunta? - -Sitä varten hän on antanut myös Pyhän Henkensä, joka tuo tämän meille hänen pyhän sanansa välityksellä sekä valaisee ja voimallaan vahvistaa meitä uskossa. - - Näin se vastustamattomasti etenisi kaikkialle maailmaan ja monet ihmiset pääsisivät Pyhän Hengen vetäminä armon valtakuntaan ja osallisiksi lunastuksesta, niin että me kaikki yhdessä voisimme ikuisesti pysyä valtakunnassa, joka on nyt saanut alkunsa.

Jumalan valtakunta näet tulee luoksemme kahdella tavalla. Ensiksi se toteutuu täällä ajassa sanan ja uskon välityksellä. Toiseksi se toteutuu ikuisesti Kristuksen ilmestyessä tuomiolla. Me pyydämme tässä kumpaakin. Rukoilemme, että se saavuttaisi ne, jotka eivät vielä ole siitä osallisia, ja että se joka päivä kasvaen saapuisi meidän luoksemme, jotka olemme jo päässeet siitä osallisiksi. Toiseksi rukoilemme, että se tulisi luoksemme myös iankaikkisessa elämässä.

- - "Rakas Isä. Pyydämme sinua ensiksikin: näytä meille sanasi todeksi niin, että evankeliumi oikein saarnattaisiin kaikkialla maailmassa. Toiseksi pyydämme, että se otettaisiin uskossa vastaan ja että se vaikuttaisi ja eläisi meissä. Näin sana ja Pyhän Hengen voima toisivat keskuuteemme sinun valtakuntasi, ja Perkeleen valtakunta kukistuisi eikä hänellä olisi meihin enää mitään oikeutta eikä valtaa, meidän odottaessamme hänen valtakuntansa lopullista tuhoa sekä synnin, kuoleman ja helvetin hävittämistä. Vielä pyydämme, että saisimme elää iankaikkisesti täydellisessä vanhurskaudessa ja autuudessa.""

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/1p ... tml#toinen


Jussila kertoo näin Jumalan valtakunnan löytämisestään näin:

"Heinäkuun 17 päivänä olin Iin kirkossa, jossa saarnaamaan nousi uskovainen papinkokelas Jaakko Veijola oikeasta ja väärästä vanhurskaudesta. Hänellä oli Pyhän Hengen lahjat ja valo selittää väärä vanhurskaus. saarnallaan hän kaatoi minun oman vanhurskauden tornini peruskivetkin. Kun hän sitten selitti oikean vanhurskauden ja sen, miten Jumala tekee jumalattoman vanhurskaaksi, niin minä käsitin, että olin ollut fariseus.

Silloin minä menin häneltä kysymään neuvoa. Hänellä olikin taivaan valtakunnan avaimet. Silloin tapahtui yhtä haavaa se päästö taivaassa mikä maan päälläkin tehtiin. Pääsin ulkoa sisälle, Jumalan valtakuntaan. Kun sitten oli illalla uskovaisten seurat, niin tuli yleiseksi tiedoksi, että Jumalan valtakunta oli lisääntynyt yhdellä kansalaisella."

http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=1475

Noin pääsi Heikki Jussila Pyhän Hengen vetämänä sisälle armon valtakuntaan, joka on sisäiseltä olemukseltaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä (Room. 14:17). Muistaakseni joku aika sitten Päivämiehen kirjoituksessa kirjoitettiinkin osuvasti, että Jumalan seurakunta on kuin äiti, joka synnyttää uusia lapsia Jumalan valtakuntaan. Jumalan valtakunnan tuleminen on jatkuvasti toistuva tapahtuva: se lähestyy kaikkia, niin uskovaisia kuin epäuskoisia evankeliumissa, jota saarnataan Jumalan seurakunnassa.

EDIT. Korjattu yhdessä kohdassa virheellisesti ollut nimi O. H. Jussila (1888-1955) Heikki Jussilaksi (1863-1955).
Viimeksi muokannut O.M päivämäärä 26 Helmi 2011, 16:36, muokattu yhteensä 1 kerran
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Marras 2008, 22:26

Muistan useita kertoja lukeneeni Biblian jostakin esipuheesta hyvän Raamatun lukemisen ohjeen, jota yritän nyt vapaasti muistella tähän. Ohje on melko yksinkertainen, ja uskon sen sanat melko hyvin muistavani, vaikka en kiireesti etsien tekstiä itse löytänytkään.

Kun luemme Raamattua, meidän on tarkattava ensiksi sitä asiaa, kuka sanoo ja kenelle sanoo. Ensiksi mikä on sanojan sielun tila, toiseksi sitä, mikä on sanojen kohteen sielun tila.


Kun tässä keskustelussa on väännetty yhden lauseen perusteella käsityksiä, on paikallaan vielä näin reilun vuoden jälkeenkin todeta, että ne lauseet sanoi ainoa erehtymätön opettaja, joka on maan kamaraa tallannut, eikä sanoissa ole mitään vikaa. Ne on Jumalan sallimana tallennettu meidän luettavaksemme sellaisina, kuin ne saamme lukea Uudesta testamentista. Suomennoksissa on kyllä esiintynyt ikävää horjumista, ja vain siihen horjumiseen olen tässä keskustelussa yrittänyt kiinnittää huomiota. Ikävää että olen sen niin taitamattomasti tehnyt, että väärille käsityksille on jäänyt tilaa.

Kun Jeesus sanoi sanat fariseuksille, jotka eivät edes tunteneet Jumalan valtakuntaa, ei erehtymätön opettaja niin ristiriitaisesti sanonut, että Jumalan valtakunta olisi niissä fariseuksissa ollut sisäisesti, kun se ei heissä ollut ulkonaisestikaan, vaikka fariseusten elämä kieltämättä oli ulkonaisesti kaunista ja hienostunutta. Sen sijaan Jumalan valtakunta oli fariseusten keskellä, se oli heidän keskellään Jeesuksessa ja Hänen opetuslapsissaan. Samoin se on ihmisten keskellä tänäkin päivänä, jos vain ihmiset sen suostuvat näkemään.

Suosittelen kaikesta huolimatta luettavaksi sitäkin kirjaa, josta lainaukset on tähän keskusteluun poimittu. Lukisin sitä itsekin, jos kirjan käsiini saisin. Tietyllä varovaisuudella sitä on kyllä luettava, koska siinä vaikuttaa olevan poimintoja Raamatun kokonaisen sanoman kanssa ristiriitaisista Raamatun suomennoksista.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 17 Joulu 2008, 10:29

Tuli mieleeni siitä Lutherin toteamuksesta "mitä muuta taivaan valtakunta on kuin Jumalan seurakunta", että myös 1909 puhujainkokouksessa on oltu samassa hengessä. Kokousedustaja Kanniainen totesi:

"Missä ei ole Jumalan sanan näköistä seurakuntaa, siellä ei ole Jumalan valtakuntaa."

--> Jumalan seurakunnan ja Jumalan valtakunnan kaikki merkitykset eivät tarkkaan ole synonyymeja, mutta Jumalan valtakuntaa ei kuitenkaan ole muualla kuin siellä, missä on Jumalan sanan näköinen Jumalan seurakunta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 15 Syys 2009, 10:05

Lisätietoa Lutherin Jumalan valtakunta -käsityksestä.

Luther selitti Jeesuksen sanoja Pietarille näin:
"Minäpä aion asettaa sinut sellaiseen virkaan, joka tietää ihmisten saaliiksi saamista, toisin sanoen, jossa avarasta maailmasta, perkeleen vallasta, saatellaan sieluja Jumalan valtakuntaan."
(Kirkkopostilla, 3. osa, 5. Kolminaisuuden jälkeinen sunnuntai,
evankeliumisaarna.)

--> Eli Lutherin mukaan on olemassa virka, jossa Perkeleen vallasta saatellaan sieluja Jumalan valtakuntaan.

"Syntien anteeksiantamus — ei enempää kuin kaksi sanaa, mutta niihin sisältyy Kristuksen koko valtakunta!"
(Kirkkopostilla, 3. osa, 19. kolminaisuuden jälkeinen sunnuntai, 1.
evankeliumisaarna.)

--> Syntien anteeksiantamuksen uskominen ja omistaminen kohdalleen vaikuttaa olleen Lutherille Kristuksen valtakunnan kansalaisuutta ja perintöosasta osallisuutta.

"Kuitenkaan siinä ei ole unohdettava erästä kysymystä: keitä ovat ne, jotka käsittävät evankeliumin ja keille se maistuu? Kyllähän tämä on oivallinen valtakunta ja armollinen järjestys, koskapa siinä saarnataan pelkkää syntien anteeksiantamusta. Se ei kuitenkaan satu kaikkien sydämeen. Niinpä onkin paljon välinpitämättömiä ihmisiä, jotka käyttävät evankeliumia väärin, elelevät vapaasti ja tekevät, mitä tahtovat, ajatellen, ettei kukaan heitä pääse nuhtelemaan, koskapa evankeliumi saarnaa pelkkää syntien anteeksiantamusta. Evankeliumia ei saarnata noille, jotka siinä määrin halveksivat tuota ääretöntä aarretta ja kevytmielisesti sitä käyttävät. Eivät he kuulukaan tähän kuninkaalliseen valtakuntaan, vaan maallisen järjestyksen piiriin, että heitä siinä estettäisiin tekemästä kaikkea, mikä heitä itseään miellyttää."
(Kirkkopostilla, 3. osa, 22. kolminaisuuden jälkeinen sunnuntai,
evankeliumisaarna.)

--> Luther moittii tuossa antinomisteja, joiden mukaan synnistä ei saa nuhdella, koska pelkkä paljas usko kelpaa Jumalalle. Luther osoittaa, että vaikka teot eivät tee vanhurskaaksi, huonoja hedelmiä vuotava usko ei ole elävää uskoa eikä huonoja hedelmiä tuottava ihminen kuulu kuninkaalliseen valtakuntaan.

"Tämän minä olen tällä erällä tahtonut puhua taivaan valtakunnasta, Jumalan valtakunnasta eli Kristuksen valtakunnasta, mikä kaikki tietää samaa. Ei ole olemassa muuta kuin yksi valtakunta, eikä siinä ole mitään muuta kuin pelkkää syntien anteeksiantamusta. Tätä valtakuntaa julistetaan ja tarjotaan evankeliumilla. Jumala suokoon, että me sen sellaisenaan vastaanottaisimme."
(Kirkkopostilla, 3. osa, 25. kolminaisuuden jälkeinen sunnuntai,
evankeliumisaarna.)

--> On herännyt pohdintaa, ilmaisivatko Lutherille käsitteet taivaan, Jumalan ja Kristuksen valtakunta samoja asioita. Vastaus on tämän perusteella aukottomasti: kyllä.

"Juuri sitä varten hän taivaaseen astui, että edistäisi valtakuntaansa, kasvattaisi ja ylläpitäisi kristillistä seurakuntaansa sanan ja Pyhän Hengen kautta."
(Huonepostilla, helatorstai, evankeliumi.)

--> Tässä keskustelussa pohdittiin aiemmin sitä, voidaanko Jumalan valtakuntaa ja seurakuntaa samastaa toisiinsa. Lutherin mukaan Kristus astui taivaaseen edistääkseen valtakuntaansa ja kasvattaakseen & ylläpitääkseen seurakuntaansa. Jos käsitteillä on yhtäläisyyksien lisäksi myös eroja, voidaan kuitenkin todeta, että Lutherin mukaan samoilla asioilla edistetään Jumalan valtakuntaa ja seurakuntaa.

"Se on taivasten valtakunnassa olemista, kun minä olen kristikunnan elävä jäsen enkä ainoastaan kuule evankeliumia, vaan myös uskon sen."
(Kirkkopostilla, 2. osa, 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai, evankeliumisaarna.)

Lutherin mukaan taivasten valtakunnassa ollaan silloin, kun ollaan kristikunnan eli kristillisen seurakunnan eläviä jäseniä. Se edellyttää uskoa Kristuksen sovintotyön kuulumiseen myös omalle kohdalle - ainoaa asiaa, joka kelpaa Jumalalle.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja lukkari » 15 Syys 2009, 11:35

Luin tuossa hiljattain Lutherin kirjan Laki ja Evankeliumi. Se on antinomisteja vastaan kirjoitettu. Antinomistit laittoivat liikkeelle nimettömiä teesejä (on sitä ennenkin anonyyminä kirjoiteltu:) ) joihin Luther sitten vastasi. OM lukaiseppa kirja, täytyy todeta, ettei mitään uutta auringon alla :o
lukkari
Valvoja
 
Viestit: 553
Liittynyt: 14 Loka 2006, 12:52

ViestiKirjoittaja Jani_S » 15 Syys 2009, 11:42

Oikeinpa O.M uskonpuhdistajaamme siteeraa. Luther selittää samaa myös kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:

Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi (Matt. 9:2)

Nämä sanat ilmaisevat kaikessa lyhykäisyydessään, mikä on Kristuksen valtakunta. Sen piirissä kaikuu näet tämä suloinen ääni, nämä äidilliset ja isälliset sanat: Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut. Muunlaisena älköön pidettäkö Kristuksen valtakuntaa, mikäli on kysymys siitä, miten meidän on elettävä suhteessamme Jumalaan. Käsitättehän te, rakkaat ystävät, että kaikkein syvällisintä on osata oikein rohkaista omiatuntoja tietääksemme, missä suhteessa olemme Jumalaan ja lähimmäiseen. Siksi meidänkin on perustauduttava ja totuttauduttava tähän sanaan: Poikani, ole turvallisella mielellä, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut. Kristuksen valtakuntahan on sellainen, jossa on käytössä lohdutus ja syntien anteeksiantamus. Syntien anteeksiantamus; vain kaksi sanaa, mutta niihin sisältyy Kristuksen koko valtakunta! Siinä täytyy olla syntejä. Jos ne siinä ovat, ne on opittava tuntemaan. Opittuani ne tuntemaan on käsillä anteeksiantamus ja armo. Ennen anteeksiantamuksen tuloa on kaikki syntiä. Tämän täytyy olla niin tuttua, että tunnen ja tiedän, että kaikki minussa oleva on syntiä, muutoin syntien anteeksiantamus ei voi pysyä. Synnistä ei ole puutetta, vaan siitä, ettemme niitä tunne. Vasta sitten seuraa syntien anteeksiantamus.


Ensin ajattelin korostaa paria lausetta lopussa, mutta huomasin, että silloin pitäisi korostaa ainakin puolet koko selityksestä, joten jätin korostamatta. Sen verran täyttä Jumalan sanan selitystä Lutherilla on.

Luther selittää lopussa, että tarvitaan syntiä, jotta armo ja anteeksianto sekä niiden myötä Jumalan valtakunta voisivat tulla. Lähdemmekö siis tekemään syntiä, jotta Jumala osoittaisi armonsa? Emme lähde, sillä teemme sitä muutenkin koko turmeluksellamme; tarvitaan vain tunto synnistä ja halu parannukseen. Kun rukoillemme: "Tulkoon sinun valtakuntasi", rukoilemme itse asiassa syntiemme anteeksiantoa, joka voi tapahtua vain Jumalan armolasten valtakunnassa. Sen valtakunnan ulkopuolella ei ole mitään todellista armoa, anteeksiantoa eikä sielun pelastusta.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja O.M » 16 Syys 2009, 09:40

lukkari kirjoitti:Luin tuossa hiljattain Lutherin kirjan Laki ja Evankeliumi. Se on antinomisteja vastaan kirjoitettu. Antinomistit laittoivat liikkeelle nimettömiä teesejä (on sitä ennenkin anonyyminä kirjoiteltu:) ) joihin Luther sitten vastasi. OM lukaiseppa kirja, täytyy todeta, ettei mitään uutta auringon alla :o


Kiitos vinkistä, sen voisi joskus lukaista. Vl-palstoilla vaikuttaa esiintyvän jonkin verran antinomismia.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

EdellinenSeuraava

Paluu Martti Lutherin ajalta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron