Miksi uskovainen puoliso?

Nuorten juttuja

ViestiKirjoittaja weha » 05 Joulu 2007, 09:43

Se on kuule vain niin nim. "pikkupoika", että jos käännyt VL-uskoon, niin epäuskoisen tyttöystävän joutuisit jättämään. Telkkari myös pois yms.

Mutta, se on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, tuo tyttöystävä asia. Minulla löytyy tästä kyllä uskonpuhdistajan opetuksia. Ei sitä vaimoa seurakunnalle katella, vaan itselle. Pitäisikö vaimo sitten löytää VL-yhteisöstä ja saada koko suvun hyväksyntä? Ainakin oon tällaistä kuullut, tälläkin palstalla...korjatkaa, jos tuossa väärin meni.
weha
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1135
Liittynyt: 18 Kesä 2007, 13:40

ViestiKirjoittaja Taavetti » 05 Joulu 2007, 10:00

weha kirjoitti:Se on kuule vain niin nim. "pikkupoika", että jos käännyt VL-uskoon, niin epäuskoisen tyttöystävän joutuisit jättämään. Telkkari myös pois yms.

Mutta, se on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, tuo tyttöystävä asia. Minulla löytyy tästä kyllä uskonpuhdistajan opetuksia. Ei sitä vaimoa seurakunnalle katella, vaan itselle. Pitäisikö vaimo sitten löytää VL-yhteisöstä ja saada koko suvun hyväksyntä? Ainakin oon tällaistä kuullut, tälläkin palstalla...korjatkaa, jos tuossa väärin meni.


Kuinka totta onkaan Jeesuksen sanat: Eivät itse mene (tulkiten: pysy) Jumalan valtakuntaan, eivätkä salli meneväistenkään mennä sisälle.

Puolisin etsimisessä ja televisiossa on sentään kysymys siitä, ettei tahallaan etsi ja hanki kiusauksia itselleen, kun niitä muutenkin tulee etsimättä. Jumalan vastustaja vei itse Jeesuksenkin kiusauksiin, mutta ei Jeesus alistunut houkutuksiin, ei muuttanut kiviä leiviksi, vaan vastasi, ettei ihminen elä pelkästään leivistä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Ei Jeesus hypännyt temppelin harjaltakaan, (kuten ainakin nykyisin joillakin on tapana) eikä kumartanut kiusaajaa, vaan torjui Jumalan sanalla houkutukset. Meidän autuutemme vuoksi Jeesus torjui kiusaukset Jumalan sanalla, että Hänen voitostaan saisimme voimaa voittamaan niitä kiusauksia, joita kohtaamme, ei suinkaan siksi, että ehdoin tahdoin saisimme uskollemme kiusauksia etsiä ja niissä jaksamista kokeilla. Uskovaiselle riittää ja tulee riittää ne kiusaukset, jotka meitä etsimättä kohtaavat. Niissäkin on kyllin kestämistä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 05 Joulu 2007, 10:22

weha kirjoitti:Se on kuule vain niin nim. "pikkupoika", että jos käännyt VL-uskoon, niin epäuskoisen tyttöystävän joutuisit jättämään.


Raamattu kyllä opettaa lukuisissa kohdissa, ettei ole Jumalan mielen mukaista ottaa epäuskoista puolisoa. Yhtenä esimerkkinä laitettakoon taas kerran profeetta Malakian sanat:

"Seka-avioliittoja ja avioeroja vastaan

10 Eikö meillä kaikilla ole sama isä? Eikö yksi ja sama Jumala ole meidät luonut? Miksi me kuitenkin petämme toinen toistamme ja häpäisemme liiton, jonka Jumala teki isiemme kanssa? [2. Moos. 19:5]
11 Juuda on ollut uskoton, iljettäviä tekoja on tehty Israelissa ja Jerusalemissa. Juudan miehet ovat ottaneet vaimoikseen vieraan jumalan palvelijoita ja näin loukanneet pyhää Jumalaansa, joka rakastaa omaa kansaansa. [Esra 9:12, 10:2; Neh. 13:27]
12 Ottakoon Herra pois tuen ja turvan jokaiselta Jaakobin heimon mieheltä, joka sellaista tekee. Älköön hänelle jääkö ketään, joka voisi tuoda uhrin Herralle Sebaotille.
13 Te teette pahaa myös toisella tavalla. Siksi Herra ei katso enää suopeasti uhrilahjaanne eikä halua ottaa sitä vastaan teidän kädestänne, vaikka te peitätte hänen alttarinsa kyynelillä, itkette ja valitatte.
14 Te kysytte: "Miksi?" Siksi, että olet hylännyt vaimosi, vaikka hän on sinun kumppanisi ja kuuluu liiton kansaan sinun kanssasi. Herra on todistaja teidän välillänne, sinun ja vaimosi, jonka otit jo nuoruudessasi. [1. Moos. 31:50]
15 Ei Jumala luonut vain miestä eikä antanut elämää ja henkeä vain hänelle. Miten mies yksin voisi pyytää jälkeläisiä Jumalalta? Varokaa siis, ettei kukaan teistä hylkää vaimoaan, jonka on ottanut jo nuoruudessaan!
16 -- Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla, sanoo Herra Sebaot. Varokaa hylkäämästä vaimoanne!"


Mitä sitten ovat vieraan jumalan palvelijat? Raamatun mukaan ne, jotka eivät pysy Kristuksen opissa, ovat oikeastaan jumalattomia.

"Jokainen, joka harhaelee ja ei pysy Kristuksen opissa, ei hänellä ole Jumalaa: joka pysyy Kristuksen opissa, hänellä on sekä Isä että Poika" (2.Joh.1:9).

Kuitenkin myös jumalattomilla (periaatteessa sekä julkijumalattomat että muotojumaliset kuin myös omavanhurskaat) on epäjumalanpalvelusta. Epäjumalan palvelusta on mm. ahneus ja tämän maailman hekuman menossa vaeltaminen. Siitä on osoituksena Raamatun sanat.

"Niin kuolettakaat sentähden teidän jäsenenne, jotka maan päällä ovat, huoruus, saastaisuus, häpiällinen himo, rietas halaus ja ahneus, joka on epäjumalan palvelus" (Kol.3:5).

Se, että mainitut epäjumalten palvelijat ovat todellisuudessa jumalattomia, johtuu siitä, että oikeasti ei ole muita jumalia kuin Jumala.

""Tämän kaiken te saitte nähdä todistukseksi siitä, että Herra on Jumala ja ettei hänen lisäkseen ole ketään toista" (5.Moos.4:35).

Jumalan sana ei hyväksy epäuskoisen puolison ottamista. Raamattu hyväksyy kuitenkin sen, että uskovainen asuu yhdessä epäuskoisen puolison kanssa, jos hän on tehnyt parannuksen ollessaan avioliitossa tai hänen puolisonsa kieltää uskon.

1. Kor. 7:
"12 Vaan muille sanon minä ja ei Herra: jos jollakin veljellä on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hänen kanssansa asumaan, älköön sitä itsestänsä eroittako.
13 Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hän tahtoo sen kanssa asua, älköön häntä itsestänsä eroittako."


Tällä haluan tuoda esiin vain sen, mitä Raamattu asiasta sanoo. Minulla ei ole vaikeuksia ymmärtää, että on inhimillisesti hyvin vaikea tilanne, jossa uskovainen on ihastunut epäuskoiseen tai että parannuksen tekemistä miettivä seurustelee epäuskoisen kanssa.

En voi antaa mitään muuta neuvoa kuin että etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin sen ohessa kaikki muukin teille annetaan. Parannusta ei koskaan tehdä ensisijaisesti tätä elämää varten.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Nepheg » 06 Joulu 2007, 14:16

Jatketaan täällä keskustelua jos jäi kysyttävää miksi raamatussa varoitetaan ottamasta jumalatonta/epäuskoista puolisoa.

Pikkupojalle sen verran, että ei raamattu käske erota puolisostaan mikäli toinen tulee uskoon.
Liitto on voimassa niin kauan kuin jompi kumpi kuolee pois.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Emka » 06 Joulu 2007, 17:36

weha kirjoitti:Täällä on taas paloiteltu kirjoituksia yms.

On selvää, että Uskonpuhdistaja opettaa vaimon etsimisen olevan vapaantahdon asia, eikä ensinkään hengellinen asia. Emmeelä enää juutalaista lakiliittoa, vanhantestamentin aikaa ja Siksipä Raamatussa sanotaankin, että uskovainen voi elää epäuskoisen kanssa, eikä hän ja hänen lapsensa hänestä saastu.


Turhaa sinä weha puolustelet tuota näkemystsäsi, sillä Raamattu sanoo selvästi

2. Kor. 6:14

Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?

Se on sellaisessa liitossa muutenkin vaikeaa missä aviopuoliso ei ole uskovainen.

Suuret ristiriidat syntyvät jos epäuskoisen puolison ottaa. Ei siinä ole Jumalan siunausta.
Miksi laittaa uskoaan koetukselle sen tähden.?
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Emka » 06 Joulu 2007, 17:40

weha kirjoitti:Täällä on taas paloiteltu kirjoituksia yms.

On selvää, että Uskonpuhdistaja opettaa vaimon etsimisen olevan vapaantahdon asia, eikä ensinkään hengellinen asia. Emmeelä enää juutalaista lakiliittoa, vanhantestamentin aikaa ja Siksipä Raamatussa sanotaankin, että uskovainen voi elää epäuskoisen kanssa, eikä hän ja hänen lapsensa hänestä saastu.


Voi sinua weha parka :roll: Niin näkyy sinunkin uskosi menneen,kun epäuskoisen kanssa aloit seurustelemaan. Olet hyvä esimerkki siitä, ettei siinä hyvin käy, jos alkaa muualta puolisoa etsimään.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja nuusku » 07 Joulu 2007, 00:10

weha kirjoitti:Luther opettaa: "Kaikkein eniten ihmettelen sitä, että he pakottavat eronneen naimattomuuteen eivätkä salli hänen mennä avioliittoon toisen kanssa. Koska Kristus salli avioeron huoruuden tähden eikä pakota ketään olemaan naimattomana ja koska Paavalin mielestä on parempi naida kuin palaa, niin näyttää olevan siis täysin luvallista ottaa toinen aviokumppani
erotetun sijaan. (Luther Valitut teokset II, 469)


Yksimielisyyden ohjeen tiivistelmä:

1. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Kirjoitettu on: "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun teilläni" (Ps. 119.) Pyhä Paavali sanoo: (Gal. 1:8) "Vaikka tulisi taivaan enkeli ja julistaisi toisin, hän olkoon kirottu".

Luuk. 16:

17. Pikemmin taivas ja maa hukkuu, kuin rahtukaan laista putoo.
18. Joka emäntänsä hylkää ja nai toisen, hän tekee huorin, ja joka sen mieheltä hyljätyn nai, hän tekee huorin.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja O.M » 07 Joulu 2007, 00:24

weha kirjoitti:Luther opettaa: "Kaikkein eniten ihmettelen sitä, että he pakottavat eronneen naimattomuuteen eivätkä salli hänen mennä avioliittoon toisen kanssa. Koska Kristus salli avioeron huoruuden tähden eikä pakota ketään olemaan naimattomana ja koska Paavalin mielestä on parempi naida kuin palaa, niin näyttää olevan siis täysin luvallista ottaa toinen aviokumppani erotetun sijaan. (Luther Valitut teokset II, 469)


Tuohon kaipaisin vähän tarkempaa lähdettä. Joka tapauksessa, vaikka noin olisi kirjoittanut Martti Luther, Martti Lutherkin oli vain ihminen. Ainut kestävä periaate on Nuuskun esille ottama Yksimielisyyden ohjeen periaate: "Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava."

weha kirjoitti:Jeesus myöntää epäsuorasti, että eroja on ja tulee olemaan (Matt 19:8). Haureus myönnetään avioeron perusteeksi (Matt 5:31-32, 19:9). Paavali sallii avioeron silloin kun ei-uskova puoliso sitä haluaa (1 Kor 7:15)
.

Toki epäuskoinen puoliso saattaa lähteä huoruuden tähden liitosta.

weha kirjoitti:Paavalin opetuksen (1 Kor 7: 12-15 ) mukaan kristitty ei ole orjuutettu pakolla jatkamaan liittoa uskottoman kanssa mikäli tämä haluaa erota. Luther tulkitsee Paavalia sanoen , että jos epäuskoinen puoliso jättää uskovan, hän samalla "antaa uskovaiselle vapauden ottaa puolisokseen toisen".


Kristitty ei tee syntiä, jos epäuskoinen puoliso hylkää hänet, mutta Raamattu ei silti anna lupaa avioitua uudelleen. Jumalan edessä avioliitto on voimassa kuolemaan asti. Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.

Mutta myönnettäköön, että hankalia juttuja ovat. Jos puoliso lähtee toisen matkaan eikä itse ole tehnyt mitään erityistä väärää, niin röyhkeä temppuhan se on. Jättää toisen ja lisäksi vielä sitoo toisen elämään yksin lopun elämäänsä... mutta toisaalta, aina voi käydä niin, että jättänyt voi tulla tuntoihinsa ja palaa. Mutta olipa miten oli, minä uskon Raamatun sanan opettavan tässäkin asiassa parhaiten.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Joulu 2007, 00:40

Katsotaanpa nyt tarkkaan, mitä Jeesus opetti, ja miten se on evankeliumeihin kirjoitettu.

Matteus 19
5 Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:
6 Niin ei he ole enään kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman.
7 He sanoivat hänelle: miksi Moses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänen?
8 Sanoi hän heille: teidän sydämenne kovuuden tähden salli Moses teidän eritä vaimoistanne; vaan ei alusta niin ollut.
9 Mutta minä sanon teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin.
10 Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida.
11 Niin hän sanoi heille: ei tätä sanaa kaikki käsitä, vaan ne, joille se annettu on.

Uudempi käännös:

5 Ja hän jatkoi: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. [1. Moos. 2:24; 1. Kor. 6:16; Ef. 5:31]
6 He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." [Mal. 2:14-16; 1. Kor. 7:10,11]
7 Fariseukset kysyivät häneltä: "Miksi sitten Mooses on säätänyt, että jos mies hylkää vaimonsa, hänen on annettava tälle erokirja?" [5. Moos. 24:1; Matt. 5:31]
8 Hän vastasi: "Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä. Mutta alun perin ei ollut niin.
9 Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen.
[Aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen."]* [Nämä sanat puuttuvat useista tärkeistä käsikirjoituksista. Vrt. 5:32.] [Matt. 5:32; Luuk. 16:18]
10 Opetuslapset sanoivat: "Jos avioliitto merkitsee miehelle tätä, on parempi olla menemättä naimisiin."
11 Mutta hän sanoi heille: "Se ratkaisu ei sovellu kaikille, ainoastaan niille, joille se osa on annettu. [1. Kor. 7:7,17]
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Mitä Jeesus sanoikaan puolison hylkäämisestä ja toiselle menemisestä?

Matt. 5:31
On myös sanottu: jokainen joka emäntänsä hylkää, hän antakaan hänelle erokirjan.

Matt. 5:32
Mutta minä sanon teille: joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään; ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin.

Matt. 19:9
Mutta minä sanon teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin.

Mark. 10:11
Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
Mark. 10:12
Ja jos vaimo hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.
(Markus on tapansa mukaan lyhytsanainen, eikä turhia lavertele.)

Luuk. 16:18
Joka emäntänsä hylkää ja nai toisen, hän tekee huorin, ja joka sen mieheltä hyljätyn nai, hän tekee huorin.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 14 Touko 2008, 02:47, muokattu yhteensä 1 kerran
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Joulu 2007, 00:56

Siitä Lutherin opetuksesta olen kuullut, (ehkä lukenutkin) että jotkin hurmahenkiset alkoivat silloin opettaa, että uskovaisen pitäisi hylätä epäuskoinen puoliso, ja ottaa tilalle uskovainen. Tätä opetusta vastaan Luther olisi sen mukaan puhunut ja kirjoittanut.
Ilmeisesti Paavalin aikanakin pyrki jossakin saman kaltainen harha tunkeutumaan johonkin seurakuntaan, koska Paavali kirjoitti selväsanaisesti aiheesta. Siis jos on avioliitossa, ei uskovaisen sovi epäuskoista puolisoa hylätä, jos se parannuksen tekemätön suostuu jatkamaan avioliitossa. Voimme vielä muistaa, että silloin oli täyttä pakanuutta siellä ympärillä, missä niitä kristillisiä seurakuntia syntyi.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 07 Joulu 2007, 12:17

Raamatun opetus avioliitosta on jokseenkin tällainen:

- Avioliitto on miehen ja naisen välinen. Raamattu ei hyväksy liittoa samaa sukupuolta olevien kesken.
- Avioliittoon kuuluu vanhempiensa jättäminen ja liittyminen puolisoonsa henkisesti ja fyysisesti. Raamatun aikana usein konkreettisesti lähdettiin vanhempiensa luota. Nykyään on useimmiten välissä itsenäistymisvaihe. Silti avioituessa on tehtävä jonkinlainen henkisen riippuvuussuhteen katkaisu vanhempiinsa.
- Kuten muutkin asiat Raamatussa, avioliitto on todistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla.
- Uskovaisen tulee katsella itselleen uskovainen puoliso, koska epäuskoinen puoliso viettelee "epäjumalanpalvelukseen".
- Avioliitto on voimassa vihkimisestä puolison kuolemaan saakka. Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.
- Vaikka uskovaisen puoliso lähtisi, liitto on Jumalan edessä voimassa. Tällöin ei tule etsiä itselle uutta puolisoa. Uskovainen ei kuitenkaan tee syntiä tullessaan jätetyksi vastoin omaa tahtoaan.
- Avioliitto on tarkoitettu paitsi puolisoiden yhdistämistä varten, myös Jumalan luomistyötä varten. Jumala luo uutta elämää avioliitossa, jos niin hyväksi näkee.
- Jos mies ja nainen vastoin avioliiton tarkoitusta yhtyvät lihallisesti ennen vihkimistä, periaatteessa avioliitto alkaa lihallisesta yhtymisestä. Silloinkin se tulisi vahvistaa kahden tai kolmen todistajan sanalla ja pyytää tehty vääryys anteeksi.
- Jeesuksen opetuksessa ei avioeroa sallita lainkaan Luukkaan ja Markuksen mukaan. Matteuksella on lisäys "muun kuin huoruuden tähden", joka tarkoittaa, että jos puoliso tekee huorin ja lähtee toisen matkaan, ei jätetty puoliso tee huorin joutuessaan jätetyksi. Hän ei voi mennä uudelleen naimisiin, koska avioliitto on Jumalan edessä edelleen vomassa.

VT:n erikoisuuksia lisäksi:

- VT:n aikana oli käytössä erokirja. Mies sai jättää vaimonsa, jos hän ei enää miellyttänyt. Kuitenkin mm. profeetta Malakia arvosteli eroja voimakkaasti. Kristus lakkautti erokirjan kokonaan todeten Mooseksen antaneen säädöksen ihmisten sydänten kovuuden tähden ja ettei niin ollut alunperin paratiisissa, vaan kyseessä oli ihmisten tekemä lisäys.
- Esran kirjassa kerrotaan, miten juutalaiset miehet erosivat vaimoista, joita he olivat ottaneet vieraista kansoista. UT:ssa Paavali toteaa kuitenkin, ettei uskovaisen tule erota epäuskoisesta puolisostaan, jos tämä suostuu asumaan hänen kanssaan.
- VT:n patriarkoilla oli moniavioisuutta. Näyttää siltä, että vaikka miesten moniavioisuus ei ehkä ollut suositeltavaa, ei se ollut myöskään tuomittavaa VT:n ensimmäisten kirjojen aikana. UT:ssa hyväksytään enää yksiavioisuus. Joskus olen kuullut moniavioisuuden syytä spekuloidun sillä perusteella, että kun sodat verottivat miehiä, niin kaikille naisille ei muuten olisi riittänyt puolisoa lainkaan.
- Yksi erikoisimpia säädöksiä VT:ssa on säädös, jota en tarkkaan muista, mutta kuuluu jotenkin niin, että jos mies raiskaa naisen, hänen on otettava nainen puolisokseen. VT:n aikana miehen tehtävä oli käytännössä elättää nainen ja lapset, koska omistusoikeus oli vain miehillä. Koska oli tapahtunut lihallinen yhtyminen, oli periaatteessa johdonmukaista, että liitto tuli vahvistaa kahden tai kolmen todistajan sanalla. Lisäksi saattoi olla niin, että nainen olisi raiskauksen seurauksena tullut raskaaksi, jolloin lapsen elättämisvelvollisuudesta piti huolehtia aikana, jolloin ainut sosiaaliturva oli suku. Lisäksi VT:n säädösten mukaan nainen ei ollut enää neitsyt, vaan häväisty, jolloin hänen vanhempansa eivät enää olisi voineet naittaa häntä eteenpäin toiselle miehelle. Naisen kannalta säädös oli kuitenkin varsin ongelmallinen, koska näyttää siltä, että raiskatuksi joutumista pidettiin silloin häpeällisempänä ja leimaavampana kuin nykyään. Nykyään paheksunta kohdistuu paremmin syylliseen eli raiskaajaan.
- Yksi VT:n säädös oli myös, että jos naiselta kuolee mies, tuli kuolleen miehen veljen ottaa leski puolisokseen. Myös tämä liittyy VT:n aikaan siinä suhteessa, että ainut sosiaaliturva oli suku.

VT:n avioliitto-opetuksia luomiskertomusta ja myöhempiä profeettakirjoja lukuunottamatta näyttää leimaavan voimakas patriarkaalisuus. Tarvittiin Jeesus maan päälle palauttamaan avioliitto-opetus sellaiseksi, mitä se alunperin oli. Kuitenkin monet sitkeät perinnäissäännöt näyttävät aikakaudesta toiseen nostavan päätään, kuten säädös erokirjasta, jonka Jeesus lakkautti tyystin.

Sitten on muistettava vielä se näkökulma, että Jumala kaiken ennalta näkevänä voi tietää, että ihmisten väärintekemisten kautta jotkut tulevat johdatetuiksi elävään uskoon. Sellaistakin tapahtuu. Siksi en olisi hanakasti heti tuomitsemassa, jos joku alkaa seurustella epäuskoisen kanssa, vaikka varoitella sopiikin. Voihan käydä niin, että se epäuskoinen seurustelukumppani saa parannuksen armon. Lähipiirin kokemukseni kuitenkin osoittavat, että epäuskoisen kanssa seurustelu on todella riskialtista tulella leikkimistä.

En jaksa tällä kertaa etsiä noihin ylläoleviin väitteisiini raamatunkohtia, mutta kaikki opetukset löytyvät Raamatusta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Elena » 08 Joulu 2007, 19:35

Uskovainen puoliso, koska
-Raamatun mukaan epäuskoisen kanssa naimisiin meneminen ei ole oikein

Käytännön syyt:
-Olisi vaikeaa, jos ei voisi omalta rakkaalta puolisolta pyytää syntejä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä
-Ei voisi jakaa kaikkea, kun arvot olisivat erilainen ja elämänkatsomus
-Epäuskoinen puoliso voisi huomaamattaankin houkutella syntiin, jos toinen esim. haluaisi telkkarin ja se olisi, uskovainenkin helposti katselisi siitä (turhia ohjelmia, uutiset ym. eri asia) tai jos toinen esim. kuuntelisi radiosta maailman musiikkia, voisi olla vaikea sanoa, että ei halua kuunnella sitä.
-Lastenkasvatusongelmat, ehkäisy ym. ISOT näkemyserot
-Tietyssä mielessä myös "kulttuuri"erot
Avatar
Elena
tosi pirteä
 
Viestit: 321
Liittynyt: 28 Syys 2005, 21:02
Paikkakunta: Aika lähellä

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 09 Joulu 2007, 03:44

.....
Viimeksi muokannut pikkupoika päivämäärä 30 Joulu 2011, 03:05, muokattu yhteensä 1 kerran
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Joulu 2007, 07:09

Markus 12
34 Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.

Uusi käännös:
34 Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta." Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään.

Jeesus siis vastasi: Et ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Jeesus ei kuitenkaan todistanut, että kysyjä olisi ollut Jumalan valtakunnan sisällä. Lähellä voi olla silloinkin, kun on lähellä rajan väärällä puolella, tai seinän ulkopuolella. Kannattaa lukea tuo Markuksen evankeliumin kohta kirjasta laajemmin.
Tiedämme ja ymmärrämme, että varsinkin pakkasella on lämpimänkin talon ulkopuolella, seinän vieressäkin kylmä, vaikka sisällä olisi kuinka lämmin. On kuitenkin väärä järjestys miettiä, mitä tulosi tehdä ennen kuin taipuu parannukseen. Jeesus antoi tarkan ja selvän tärkeysjärjestyksen: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muukin sen ohessa teille annetaan. Ne sanat on lausuttu opetuslapsille, mutta jokaiselle ne kuuluvat.

Sitten vertaus Kuninkaan Pojan häihin kutsusta, joka kutsu on ymmärrettävä kutsuna Jumalan valtakuntaan jo täällä ajassa.

Luukas 14
19 Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
20 Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.
21 Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.

Ja uusi käännös:
19 'Ostin viisi härkäparia', sanoi toinen, 'ja olen lähdössä kokeilemaan niitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.'
20 Kolmas sanoi: 'Olen juuri mennyt naimisiin enkä siksi voi tulla.' [1. Kor. 7:33]
21 "Palvelija palasi ja kertoi tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: 'Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.' [Luuk. 14:13]

Kuten voimme muistaa ja huomata, esteitä on monenlaisia. Vaimo, vaimoehdokas, on yksi niistä. Siitä laulaa virrentekijäkin: Ah miksi taivaan valtakunnan, niin moni hylkää tahallaan... He luettelee esteitänsä....

Kun kutsutut (Israelin kansalaiset) kieltäytyivät tulemasta Kuninkaan Pojan häihin, (Jumalan valtakuntaan) Kuningas käski mennä kaduille ja aitovierille ja suorastaan pakottaa siellä kulkevia ihmisiä tulemaan.

Näillä muutamilla kohdilla, joita riittäisi lisääkin, haluaa Jumala osoittaa, ettei mikään syy ole kestävä Hänen edessään syyksi parannuksesta kieltäytymiseen. Tässä yhteydessä on vieläkin aihetta muistuttaa Jeesuksen lupauksesta: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muukin sen ohessa teille annetaan. Kyselevälle pikkupojalle tämä menee ohjeeksi siten, jota olen jo toisessa yhteydessäkin esittänyt. Pyydä se tyttö mukaasi Rauhanyhdistyksen seuroihin kuuntelemaan, että hän saisi omin korvin kuulla, mitä siellä opetetaan. Moni vastahakoinen on sanan kuulossa taivuttanut jäykän niskansa ja kankean sydämensä armon sanomalle. Tässäkin tapauksessa sitä on mahdollista rukoilla ja toivoa.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Joulu 2007, 09:46

Nyt saattaa joku asioista laajemmin tietämätön ajatella, että täällä vain tiettyihin kaavoihin halutaan painostaa. Niinhän ei haluta tehdä, sillä varsin hyvin on monen meidän tiedossamme, että on olemassa erilaisia ja eri tavalla kulkeneita tapahtumien sarjoja. Neuvoissa haluamme kuitenkin opastaa vain varmoille poluille, emmekä sellaisille, joissa harhaan kulkemiselle jäisi mahdollisimman paljon mahdollisuuksia. Opastaahan Vanhan liiton sananlaskurunoilijakin: Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat, joista olet sanova: Ne eivät minulle kelpaa.

Sopii muistaa, ettei Jumala kutsu valtakuntaansa loputtomasti, vaan kutsu sisimmässä voi sammuakin.

Osoituksena tiedetyistä erilaisista johdatuksista voi lukea vaikka toisesta keskustelusta: http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewto ... 1478#31478

Häntä vain ärsyttää VL:ssä se Vain me-oppi. Oikeastaan voisin sanoa että hänen olisi helpompi alkaa olemaan VL kuin minun, mutta luulen että hän ei halua sitä.


Tuo ärsytys on helppo ymmärtää, siitä huolimatta ihmettelen sitä, että näissä internet keskusteluissa sitä tingataan meiltä huomattavasti enemmän, kuin normaaleissa live keskusteluissa. En tiedä tinkaajien motiiveja, mutta jonkin verran voin aavistella niitä. Olen melkein varma,. että perusteita ja motiiveja on useitakin. Joku saattaa kysellä ja tinkiä oman epävarmuutensa vuoksi. Eiköhän enimmillä tinkaajilla olikin siinä tärkein kyselyn syy, muuten sitä ei niin paljon tarvitsisi kysellä.

On tietysti heitäkin, joilla kyselemisen taustalla on vain silkka ärsyttäminen, mutta uskon sellaisia olevan vain pieni vähemmistö kaikista. Kuitenkin se jatkuva ja loputon kyseleminen ärsyttää omalla tavallaan kaikkia. Meitä joille kysymyksiä esitetään ärsyttää helposti se, että eivätkö he tiedä, vai eivätkö halua uskoa, mikä on käsityksemme. Siitä seuraa liiankin helposti ärsyyntynyt vastaaminen, johon saattaa suolaisuuttakin mennä kourakaupalla.

Mutta vaikka jaksaisimmekin vastata sävyisesti, kysyjiä ärsyttää, kun vastauksillamme on aina sama sisältö. Ei ole varaa eikä uskallusta vastata muulla tavoin, kuin sillä samalla tavalla, mistä olemme uskon varmuuden saaneet.

Tiedän kuitenkin lukuisia parannuksen armon saaneita, jotka eivät edes ajatelleet koko asiaa, mutta parannuksen ahtaan oven läpi päästyään se alkaa heille vähitellen selviämään.
Viimeksi muokannut Taavetti päivämäärä 14 Touko 2008, 02:42, muokattu yhteensä 2 kertaa
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Helmi 2008, 14:40

Tässä joitain kohtia Raamatusta, miksi jumalattomia (tai epäjumalanpalvojia) ei tule ottaa puolisoiksi. Tässä on hyvä muistaa se Raamatun opetus, että kaikki muu kuin elävän Jumalan palvominen on epäjumalanpalvelusta ja että joka harhailee eikä pysy Kristuksen opissa, on jumalaton.

1. Moos. 6:
”1 Ja tapahtui, koska ihmiset rupesivat lisääntymään maan päällä, ja siittivät tyttäriä;
2 Niin Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi, ja ottivat emänniksensä kaikesta kuin he valitsivat.
3 Silloin sanoi Herra: ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä (sanan kautta) ijankaikkisesti, sillä hän on liha; sentähden olkoon hänellä aikaa, sata ja kaksikymmentä ajastaikaa.
4 Siihen aikaan olivat sankarit maan päällä: ja myös sitte, kuin Jumalan pojat makasivat ihmisten tytärten kanssa, ja he olivat siittäneet heille (lapsia): nämä olivat valtiaat, ne muinen kuuluisat miehet.
5 Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika.
6 Ja Herra katui ihmisen tehneensä maan päälle, ja tuli murheelliseksi sydämessänsä.
7 Ja Herra sanoi: Minä tahdon ihmisen, jonka minä loin, hukuttaa maan päältä, hamasta ihmisestä niin karjaan asti, matoihin ja ja taivaan lintuihin asti; sillä minä kadun, että minä niitä tehnyt olen.”


--> Tässä kohdassa uusi käännös oli niin asenteellinen (siinä lukee mm. ”jumalien pojat”), ettei sitä voi missään tapauksessa käyttää. Tämäkin kohta liittyy epäuskoisen puolison ottamiseen sillä tavalla, että Jumala suuttui, kun Jumalan pojat (=uskovaiset miehet) ottivat puolisoikseen ihmisten tyttäriä (=epäuskoiset naiset). Se ja varmasti monet muut synnit olivat seikkoja, jotka saivat synnin mitan täyteen ja ensimmäinen maailma hukutettiin. Mutta tämä ei todellakaan ole ainoa eikä edes selvin raamatunkohta, missä kehotetaan olemaan ottamatta epäuskoista puolisoa. Muita löytyy pilvin pimein: samasta syystähän esim. Jaakob etsi itselleen puolison kanaanilaisista. Ei siksi, että olisi halunnut samaa verta olevan puolison, vaan siksi, että hän halusi samaa uskoa edustavan puolison.

2. Moos. 34:
”14 Älkää kumartako mitään muuta jumalaa, sillä Herra, joka on kiivas Jumala, ei suvaitse muita jumalia rinnallaan. [2. Moos. 20:5+]
15 Älä siis tee liittoa sen maan asukkaiden kanssa, ettet luopuisi minusta, eksyisi palvelemaan heidän jumaliaan ja lankeaisi syömään niistä uhreista, joita he teurastavat omille jumalilleen. [1. Kor. 10:20]
16 Jos otat pojillesi vaimoiksi heidän tyttäriään, jotka palvovat jumaliaan irstain menoin, nämä viettelevät myös poikasi samoihin palvontamenoihin. [5. Moos. 7:3; Tuom. 3:6; 1. Kun. 11:2]”


--> Tässä vieraat jumalat tarkoittaa kaikkien muiden ihmisten jumalia kuin uskovaisten Jumalaa. Raamatun perusteellahan on tosiaan niin, että jos ihminen harhailee eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa. Jos hän kuitenkin väittää olevansa Jumalan palvelija, hän on todellisuudessa epäjumalanpalvoja.

Tämä raamatunkohta monien muiden ohella kertoo myös syyn, miksi ei ole Jumalan mielen mukaista etsiä epäuskoista puolisoa: epäuskoinen puoliso viettelee uskovaisen puolison irstaaseen epäjumalanpalvelukseen.

5. Moos. 7:
”3 Älkää avioituko näihin kansoihin kuuluvien kanssa. Älkää myöskään antako tyttäriänne heille vaimoiksi älkääkä ottako heidän tyttäriään vaimoiksi pojillenne, [Joos. 23:12; Tuom. 3:6; Esra 9:1,2]
4 sillä he viettelisivät poikanne luopumaan Herrasta ja palvelemaan vieraita jumalia. Jos annatte tämän tapahtua, Herra vihastuu teihin ja tekee teistä heti lopun.”


Joos. 23:
”11 Muistakaa aina rakastaa Herraa, Jumalaanne. [5. Moos. 6:5]
12 Jos te käännytte hänestä pois ja liitytte niihin kansoihin, joiden rippeitä vielä on teidän keskuudessanne, ja jos avioidutte niihin kuuluvien kanssa, niin että te sekoitutte heihin ja he sekoittuvat teihin, [23:12,13: 2. Moos. 23:33, 34:15,16; 5. Moos. 7:3,4]
13 saatte olla varmat siitä, ettei Herra, teidän Jumalanne, enää hävitä näitä kansoja teidän tieltänne. Niistä tulee teille pyydys ja ansa, ne iskevät ruoskana teitä kylkiin ja pistävät okaina teitä silmiin, ja te häviätte pian tästä hyvästä maasta, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut.”


Tuom. 3:
”4 Näin Herra halusi koetella israelilaisia, jotta kävisi ilmi, tottelevatko he hänen käskyjään, jotka Mooses oli antanut heidän esi-isilleen.
5 Jouduttuaan asumaan kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten seassa
6 israelilaiset alkoivat ottaa heidän tyttäriään vaimoikseen ja antaa omia tyttäriään vaimoiksi heidän pojilleen. Samalla he rupesivat palvelemaan heidän jumaliaan. [2. Moos. 34:16; 5. Moos. 7:3,4]”


1. Kun. 11:
”1 Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja.
2 He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa. [2. Moos. 34:16+]
3 Hänellä oli seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa, ja he veivät hänen sydämensä harhaan.
4 Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. [Sir. 47:19]”


--> Tästä ilmenee mm. se, että vanhan liiton aikana miesten moniavioisuus ei ollut sinällään synti (jos ei välttämättä suositeltavaakaan), mutta epäuskoisen puolison ottaminen oli. Kun pohdimme, miten väärältä moniavioisuus useimmista meistä tuntuu, niin ehkä saamme häivähdyksen siitä, millaiselta tuntuu Jumalasta se, jos uskovainen ihminen alkaa tietoisesti etsiä itselleen epäuskoista puolisoa.

Esra. 9:
”1 Kun tämä kaikki oli tehty, kansan johtomiehet tulivat luokseni ja sanoivat: "Israelilaiset eivät ole, eivät edes papit ja leeviläiset, pysytelleet erillään muista kansoista, kanaanilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, jebusilaisista, ammonilaisista, moabilaisista, egyptiläisistä ja amorilaisista, eivätkä niiden kauhistuttavista tavoista.
2 He ovat ottaneet itselleen ja pojilleen vaimoja näiden kansojen keskuudesta. Näin on pyhä heimo sekoittunut muihin kansoihin. Ja tähän uskottomuuteen ovat ensimmäisinä syyllistyneet johtajat ja päämiehet." [2. Moos. 34:16+]
3 Tämän kuullessani minä repäisin vaatteeni, raastoin hiuksiani ja partaani ja lyyhistyin maahan kauhun lamauttamana.
- -
6 ja sanoin: "Jumalani, minä häpeän niin, että tuskin uskallan nostaa kasvojani sinun puoleesi, sillä meidän syntimme tulvivat jo päämme yli ja syyllisyytemme kohoaa taivaaseen saakka. [Dan. 9:7,8]”


Neh. 13:
”25 Minä moitin ja soimasin näitä miehiä, muutamia jopa löin ja revin parrasta. Vannotin heitä Jumalan kautta: "Älkää antako tyttäriänne vaimoiksi muukalaisten pojille älkääkä ottako pojillenne tai itsellenne vaimoiksi muukalaisten tyttäriä! [5. Moos. 7:3; Esra 9:2]
26 Eikö Salomo, Israelin kuningas, tehnyt juuri tuollaista syntiä? Hänen vertaistaan kuningasta ei ollut muilla kansoilla. Jumala rakasti häntä ja asetti hänet koko Israelin kuninkaaksi, mutta muukalaisnaiset houkuttivat hänetkin tekemään syntiä. [2. Sam. 12:24; 1. Kun. 11:1-8; 1. Aik. 29:25]
27 Pitääkö nyt teistäkin kuulla, että olette tehneet tämän saman suuren rikkomuksen, hylänneet Jumalamme ja ottaneet vaimoiksenne muukalaisnaisia?"”


Mal. 2:
”10 Eikö meillä kaikilla ole sama isä? Eikö yksi ja sama Jumala ole meidät luonut? Miksi me kuitenkin petämme toinen toistamme ja häpäisemme liiton, jonka Jumala teki isiemme kanssa? [2. Moos. 19:5]
11 Juuda on ollut uskoton, iljettäviä tekoja on tehty Israelissa ja Jerusalemissa. Juudan miehet ovat ottaneet vaimoikseen vieraan jumalan palvelijoita ja näin loukanneet pyhää Jumalaansa, joka rakastaa omaa kansaansa. [Esra 9:12, 10:2; Neh. 13:27]
12 Ottakoon Herra pois tuen ja turvan jokaiselta Jaakobin heimon mieheltä, joka sellaista tekee. Älköön hänelle jääkö ketään, joka voisi tuoda uhrin Herralle Sebaotille.”


2. Kor. 6:
”14 Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? [5. Moos. 22:10; Sananl. 24:1; 1. Kor. 5:11; Ef. 5:11; 1. Joh. 1:6]
15 Voivatko Kristus ja Beliar* olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?”


--> Tästä kohdasta on kiistelty, koskeeko tämä uskovaisen ja epäuskoisen avioliittoa lainkaan, mutta ainakin se on tulkittavissa niin. Joka tapauksessa se viittaa vahvasti siihen, että Jumala pahoittaa mielensä, jos uskovainen yrittää alkaa epäuskoisen aisapariksi ainakin hengellisessä mielessä. Aiemmissa VT:n kohdissa käydäänkin läpi syitä, miksi uskovaisen ei tule katsella epäuskoista puolisoa.

Erikseen otettakoon vielä nämä kohdat, joissa on eri linja Vanhan ja Uuden testamentin välillä. VT:n aikana ainakin Esran aikaan purettiin liittoja, jotka oli tehty pakanoiden ja uskovaisten välille.

Esra. 10:
3 Meidän on nyt juhlallisesti luvattava Jumalamme edessä, että lähetämme pois kaikki nämä naiset ja heidän synnyttämänsä lapset. Tämä on Herran neuvo, ja myös kaikkien niiden, jotka pitävät Jumalamme käskyt kunniassa. Meidän on tehtävä niin kuin laki vaatii.
- -
16 Pakkosiirtolaisuudesta palanneet päättivät tehdä niin kuin oli ehdotettu. Pappi Esra valitsi nimeltä mainiten joukon sukujen päämiehiä. He kokoontuivat tutkimaan asiaa kymmenennen kuun ensimmäisenä päivänä,
17 ja ensimmäisen kuun ensimmäiseen päivään mennessä he olivat selvittäneet kaikki tapaukset, joissa miehellä oli muukalainen vaimo.
18 Papeista olivat seuraavat ottaneet vaimokseen muukalaisnaisen: Jesuan, Josadakin pojan, ja hänen veljiensä jälkeläisistä Maaseja, Elieser, Jarib ja Gedalja,
19 jotka juhlallisesti lupasivat lähettää pois vaimonsa ja uhrata rikkomuksensa sovitukseksi pässin,
- -
44 Kaikki nämä olivat ottaneet vaimokseen muukalaisnaisen, ja he lähettivät heidät pois, sekä vaimot että lapset.”


UT:n aikana Paavali sen sijaan toteaa, että jos puoliso ei ole tehnyt parannusta tai on kieltänyt uskonsa, häntä ei silti pidä jättää. Kuitenkaan Paavali ei anna lupaa etsiä itselleen epäuskoista puolisoa.

1. Kor. 7:
”12 Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani: Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, miehen ei pidä jättää häntä.
13 Ja jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään.”
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja sisarmaaria » 08 Helmi 2008, 15:51

Eihän siihen aikaan vielä edes ollut lestadiolaisia :shock:
sisarmaaria
 

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Helmi 2008, 16:08

sisarmaaria kirjoitti:Eihän siihen aikaan vielä edes ollut lestadiolaisia :shock:


Ei niin, mutta kuten pitkäaikaisena vl-palstojen aktiivina tietänet, vl-käsityksen mukaan elävää uskoa on vain lyhyen aikaa historian kuluessa kutsuttu vanhoillislestadiolaisuudeksi tai lestadiolaisuudeksi. Aiemmin on käsitykseni mukaan puhuttu mm. lukijaisuudesta, herrnhutilaisuudesta, pietismistä, aitoluterilaisuudesta, luterilaisuudesta, husilaisuudesta, valdolaisuudesta, kristinuskosta ja juutalaisuudesta. Elävä usko ei koskaan ole rajoittunut näkyvään kirkkoon tai näkyvään synagogaan, vaan se on aina ollut kirkko kirkossa tai synagoga synagossa. Edes nykyään elävää kristillisyyttä ei edusta koko luterilainen kirkko, vaan elävä kristillisyys on kirkko kirkossa yhä (toki pienet lapset ovat ja ovat aina olleet uskovaisia, vaikka eivät ulkonaisesti kuulukaan mihinkään kirkkoon). Vanhan testamentin aikana uskovaiset ihmiset olivat juutalaisia, jotka kiinnittivät uskonsa lupauksen sanaan tulevasta Messiaasta. Heillekin oli tärkeää etsiä itselle uskovainen puoliso, jotteivät he pahoittaisi Jumalan mieltä. Joskus se teki kipeää varmasti myös sen ajan Jumalan lapsille.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja sisarmaaria » 08 Helmi 2008, 16:17

O.M:

"Aiemmin on käsitykseni mukaan puhuttu mm. lukijaisuudesta, herrnhutilaisuudesta, pietismistä, aitoluterilaisuudesta, luterilaisuudesta, husilaisuudesta, valdolaisuudesta, kristinuskosta ja juutalaisuudesta. Elävä usko ei koskaan ole rajoittunut näkyvään kirkkoon tai näkyvään synagogaan,"

HIENOA!
sisarmaaria
 

ViestiKirjoittaja sisarmaaria » 08 Helmi 2008, 20:30

O.M:

"epäuskoinen puoliso viettelee uskovaisen puolison irstaaseen epäjumalanpalvelukseen."

Miten on viettelyn laita, jos vain toinen puoliso tekee parannuksen? Eikö tilanne tai vaara ole aivan sama kuin niillä, jotka valitsevat epäuskoisen puolison?

Sehän voisi olla jopa siunauksellista, jos ottaisi epäuskoisen puolison, jolle voisi viedä sanomaa avioliiton ohessa!

Tuntuu jotenkin aika epätodelliselta tai epätoivoiselta hakea perusteluja vt:sta :?
sisarmaaria
 

Seuraava

Paluu Nuorten palsta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa