Miksi uskovainen puoliso?

Nuorten juttuja

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Helmi 2008, 21:10

Miten on viettelyn laita, jos vain toinen puoliso tekee parannuksen? Eikö tilanne tai vaara ole aivan sama kuin niillä, jotka valitsevat epäuskoisen puolison?

Totta kai voi tulla ongelmia, joskus tuleekin. Eroamisen Raamattu kuitenkin yksiselitteisesti kieltää, eikä uskovaisen tarvitse erota. Siitä kirjoitti Paavali aikanaan ja siitä eroamisen harhasta varoitti Luther aikansa hurmahenkisiä.Kun on menty avioliittoon, silloin ollaan avioliitossa. Jos molemmat ovat avioituneet epäuskoisina ja toinen saa parannuksen armon, ei uskovaisen tarvitse, eikä saa erota, jos maailmaan jäänyt suostuu jatkamaan avioliittoa. Siitä se Paavali kirjoitti.
Samahan on tilanne, kun on menty avioliittoon uskovaisina, ja toinen lankeaa. Totta kai kiusauksia tulee molemmillekin, enemmän ehkä sille uskon säilyttäneelle.
Sen sijaan ei ole oikein hankkia kiusauksia elämäänsä ehdoin tahdoin, niitä tulee ilman aktiivista hankkimistakin.

Sehän voisi olla jopa siunauksellista, jos ottaisi epäuskoisen puolison, jolle voisi viedä sanomaa avioliiton ohessa!

ei ole oikein hankkia kiusauksia elämäänsä ehdoin tahdoin, niitä tulee ilman aktiivista hankkimistakin.

Tuntuu jotenkin aika epätodelliselta tai epätoivoiselta hakea perusteluja vt:sta

Vanhakin Testamentti on hukkumatonta Jumalan sanaa, oikeastaan se oli Jeesuksen ja apostolien ainoa Raamattu.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Helmi 2008, 15:44

Taavetti kirjoitti:Vanhakin Testamentti on hukkumatonta Jumalan sanaa, oikeastaan se oli Jeesuksen ja apostolien ainoa Raamattu.


Näin on ehdottomasti. VT:ta ei saa väheksyä, vaan sille on annettava vastaavalla tavalla arvo kuin UT:llekin. Monet asiat ovat vanhassa ja uudessa liitossa samalla tavalla. Suurimmat erot ovat käsittääkseni lupauksen sanaan uskomisen sijasta usko sovitukseen, sijaisuhrien tarpeettomuus ja lain töiden pakottavuuden puuttuminen (tosin ymmärtäisin niin, että oikein käsitettyinä lain työt eivät olleet pakottavia VT:nkaan uskonvanhurskaudessa) sekä ns. leviraattilain pois jääminen. Näin ymmärtäisin. Voin olla väärässäkin.

Avitan vähän toisaalla olevaa keskustelua. On kysytty, onko Raamatussa kohtaa, jossa uskovainen menisi naimisiin epäuskoisen kanssa ja sitä ei pidettäisi pahana. Mielestäni sellaista ei ole. Moabilainen Ruut samoin kuin hänen siskonsa näyttävät avioituneen juutalaisten kanssa, mutta kohdasta jää epäselväksi, ovatko he tehneet parannuksen ennen avioliittoa, ja toisaalta, ovatko juutalaismiehet olleet uskomassa.

Ruut. 1:
"1 Siihen aikaan, kun tuomarit hallitsivat Israelia, tuli kerran nälänhätä maahan. Muuan mies Juudan Betlehemistä muutti silloin vaimonsa ja kahden poikansa kanssa siirtolaiseksi Moabin maahan.
2 Miehen nimi oli Elimelek, hänen vaimonsa oli Noomi, heidän poikansa olivat nimeltään Mahlon ja Kiljon, ja he olivat efratalaisia Juudan Betlehemistä. He tulivat Moabin maahan ja jäivät sinne asumaan. [1. Moos. 35:19]
3 Elimelek, Noomin mies, kuoli, ja Noomi jäi yksin molempien poikiensa kanssa.
4 Pojat ottivat itselleen moabilaiset vaimot; toisen nimi oli Orpa ja toisen Ruut. Kun he olivat asuneet siellä kymmenisen vuotta,
5 kuolivat myös molemmat pojat, Mahlon ja Kiljon, ja niin Noomi oli yksin menetettyään sekä miehensä että poikansa."


Sen sijaan kun Ruut leskeksi jäätyään myöhemmin avioitui uudelleen juutalaisen kanssa, on täysin selvää, että hän oli siinä vaiheessa jo parannuksen kautta tullut "hengelliseksi juutalaiseksi" eli uskovaiseksi naiseksi. Tarinasta ei ilmene, milloin Ruut on parannuksen tehnyt, mutta hän tunnustaa uskonsa tässä.

Ruut. 1:
"15 Silloin Noomi sanoi: "Katso nyt, kälysi lähti takaisin kansansa ja jumalansa luo. Lähde sinäkin kälysi mukana."
16 Mutta Ruut sanoi: "Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani.
17 Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu kuin kuolema erottaa minut sinusta!"
18 Kun Noomi käsitti, että Ruut oli lujasti päättänyt seurata häntä, hän ei puhunut siitä sen enempää."


Koska Ruut oli parannuksen kautta tullut hengellisesti luvatun kansan jäseneksi, juutalainen Boas, joka hänet otti puolisoksi, ei tehnyt syntiä Jumalaansa vastaan. Boas otti itselleen uskovaisen vaimon, joka ei vereltään ollut luvattua kansaa (kuten emme me suomalaisetkaan), mutta jonka usko oli samaa luvatun kansan uskoa.

Ruut. 4:
"9 Silloin Boas sanoi vanhimmille ja koko muulle väelle: "Te olette tänään sen todistajina, että minä lunastan Noomilta kaiken Elimelekille, Kiljonille ja Mahlonille kuuluneen omaisuuden.
10 Lisäksi otan omakseni moabilaisen Ruutin, Mahlonin lesken, jotta vainajan nimi säilyisi hänen perintömaallaan eikä katoaisi hänen sukukunnastaan ja kotikaupungistaan. Te olette tänään sen todistajina."
11 Kaikki läsnäolijat ja vanhimmat sanoivat: "Me todistamme! Suokoon Herra, että sinun tuleva vaimosi olisi kuin Raakel ja Lea, joista Israelin kansa sai alkunsa. Menesty Efratassa, kasvakoon maineesi Betlehemissä! [1. Moos. 29:31, 30:22]
12 Ja antakoon Herra sinulle tämän naisen kautta niin paljon jälkeläisiä kuin hän antoi Peresille, jonka Tamar synnytti Juudalle." [1. Moos. 38:29]"
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja nuusku » 11 Helmi 2008, 16:29

O.M kirjoitti:Avitan vähän toisaalla olevaa keskustelua. On kysytty, onko Raamatussa kohtaa, jossa uskovainen menisi naimisiin epäuskoisen kanssa ja sitä ei pidettäisi pahana. Mielestäni sellaista ei ole.


Olen täysin samaa mieltä O.M.:n kanssa, mutta heittäisin kysymykseksi, että oliko Simson-nimisen miehen puoliso uskovainen, vai oliko koko tarinalla jokin muu vertauskuva (tosi ihmeellinen tarina se ainakin on)? Onko kukaan koskaan kuullut saarnoja Simsonin tarinasta, itse en ole koskaan kuullut enkä lukenut siitä selitystä? (Voihan siitä jos haluaa vastata toiseenkin ketjuun, koska ei se niinkään kuulu tämän otsikon aiheen alle)
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Helmi 2008, 16:54

nuusku kirjoitti:oliko Simson-nimisen miehen puoliso uskovainen, vai oliko koko tarinalla jokin muu vertauskuva (tosi ihmeellinen tarina se ainakin on)? Onko kukaan koskaan kuullut saarnoja Simsonin tarinasta, itse en ole koskaan kuullut enkä lukenut siitä selitystä?


Pitänee lukea tarkemmin siitä. Simsonista ei taideta paljon saarnata, mutta Simson on mielestäni semmoinen supermies, Raamatun Tarzan. En ole päässyt perille, oliko hän uskomassa vai vain "Jumalan natsir". En tiedä, mitä se natsir tarkoittaa, mutta jonkinlaiseksi "Jumalan ruoskaksi" (jollaiseksi hunni Attila itseään kutsui 400-luvulla Rooman valtakunnan hajoamisen aikoihin) olen sen tulkinnut.

Uskonpuhdistuksen pääperiaatteen mukaisesti pysyttäköön siinä periaateessa, että VT:n profeetaalliset ja UT:n apostoliset kirjoitukset ovat ainut ohjenuora, joiden perusteella kaikkia opetuksia tulee arvioida. Jos Raamatusta ei löydy ainuttakaan perustetta epäuskoisen ja uskovaisen avioliitolle, niin silloin ei pitäisi sortua etsimään perusteita ennen uskoneiden pyhien lankeemuksista.

En väitä, että epäuskoisen kanssa naimisiin menevä olisi ihan automaattisesti epäuskoinen, mutta joka tapauksessa tilanne on todella outo. Joskus siihen toki voi liittyä myös Jumalan johdatusta (jollaisesta tapauksesta voi lukea myös tältä palstalta), mutta vielä useammin ja oikeastaan aina Perkeleen kavalia juonia.

Sitten voi toki olla poikkeustilanteita, joihin ei ehkä ole yksiselitteistä vastausta. Esim. tilanne, jossa uskovainen nainen on lankeemuksen takia raskaana, tai vastaavasti, epäuskoinen nainen on uskovaisen miehen lankeemuksen takia raskaana. Tai tilanne, jossa avoliitossa asuva tekee parannuksen ja hänellä on yhteisiä lapsia epäuskoisen avopuolison kanssa. En tiedä, onko tuollaisiin tapauksiin otettu kristillisyydessä yleistä kantaa. Periaatteessahan avioliitto alkaa Raamatun mukaan lihallisesta yhtymisestä. Järjestyksen tulisi olla ensin siunaaminen kahden-kolmen todistajan läsnäollessa ja vasta sitten lihallinen yhtyminen, mutta jos järjestys menee synnin petoksen takia väärin, niin silloinkin liitto tulisi Jumalan sanalla vahvistaa. Mutta en uskalla sanoa taas noista rajatapauksista mitään varmaa. Yleisperiaate on sitäkin kirkkaampi: Pyhän Hengen vaikuttamana uskovainen ihminen katselee itselleen vain uskovaista puolisoa.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 12 Helmi 2008, 12:35

Myös tämä kohta liittyy aiheeseen.

5. Moos. 21:
"10 "Kun lähdette sotaan vihollisianne vastaan ja Herra, teidän Jumalanne, antaa heidät teidän käsiinne ja te saatte vankeja,
11 joku teistä saattaa nähdä vankien joukossa kauniin naisen, rakastua häneen ja haluta hänet vaimokseen.
12 Hänen on siinä tapauksessa vietävä nainen kotiinsa ja käskettävä hänen ajella päänsä paljaaksi ja leikata kyntensä.
13 Tämän tehtyään nainen saa vaihtaa entiset vaatteensa uusiin
, asettua asumaan miehen taloon ja itkeä kuukauden ajan vanhempiaan. Sitten mies voi maata hänen kanssaan ja ottaa hänet omakseen; näin naisesta tulee hänen vaimonsa.
14 Mutta jos nainen ei myöhemmin enää miellytä miestä, tämän on annettava hänen vapaasti lähteä luotaan. Mies ei saa myydä naista orjaksi eikä kaupitella häntä, koska on jo tuottanut naiselle häpeää hylkäämällä hänet."


Vaikka epäilemättä säädöksiä tuli noudattaa konkreettisestikin, lihavoitu kohta vaikuttaa kielikuvalta parannuksesta: vanhat vaatteet tuli vaihtaa uuteen vanhurskauden vaatteeseen, joten myös tämän kohdan perusteella puolison on oltava uskovainen. Jae 14 liittyy erokirjaan, josta kerrotaan täällä.

5. Moos. 24:
"1 "Jos avioliiton solminut mies lakkaa pitämästä vaimostaan havaittuaan hänessä jotakin epämieluista, hän voi kirjoittaa vaimolleen erokirjan ja lähettää hänet luotaan. [Matt. 5:31]
2 Jos nainen hänen luotaan lähdettyään menee toisen miehen vaimoksi
3 ja tämäkin mies alkaa vieroa häntä, kirjoittaa erokirjan ja lähettää hänet luotaan tai jos tämä mies kuolee,
4 edellinen aviomies, joka lähetti naisen pois, ei saa ottaa häntä uudelleen vaimokseen; nainen on tullut hänelle saastaiseksi, ja sellainen liitto on Herran silmissä iljetys. Älkää tahratko sellaisella synnillä maata, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne."


Erokirjan lakkautti Jeesus ja kertoi samalla, miksi Mooses ylipäätään oli sellaisen kummajaisen säätänyt: ihmisten sydänten kovuuden tähden.

Mark. 10:
"2 Hänen luokseen tuli myös fariseuksia, jotka häntä koetellakseen kysyivät, saako mies hylätä vaimonsa. [Mark. 8:11+]
3 Hän vastasi heille: "Mitä Mooses on siitä säätänyt?"
4 He sanoivat: "Mooses antoi meille luvan kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon." [Matt. 5:31+]
5 Silloin Jeesus sanoi: "Te olette kovasydämisiä, siksi hän laati teille sen säännöksen.
6 Mutta maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.
[1. Moos. 1:27+, 5:2+]
7 Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, [10:7,8: 1. Moos. 2:24+; Ef. 5:31]
8 niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.
9 Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." [1. Kor. 7:10]"
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 12 Helmi 2008, 12:48

nuusku kirjoitti:heittäisin kysymykseksi, että oliko Simson-nimisen miehen puoliso uskovainen, vai oliko koko tarinalla jokin muu vertauskuva


Vaikuttaa tosiaan siltä, että Herra salli niin tapahtua muista syistä. (En tosin edelleenkään ole varma, oliko Simson ylipäätään uskomassa.)

Tuom. 14:
"1 Eräänä päivänä Simson kävi Timnassa ja näki siellä filistealaisen tytön.
2 Palattuaan kotiin hän kertoi vanhemmilleen: "Näin Timnassa filistealaisen tytön. Hankkikaa hänet minulle vaimoksi!"
3 Hänen vanhempansa sanoivat hänelle: "Eikö oman sukumme tytöistä tai edes kansamme joukosta löydy sinulle naista, kun sinun pitää mennä ottamaan itsellesi vaimo filistealaisten, noiden ympärileikkaamattomien, keskuudesta?" Mutta Simson sanoi isälleen: "Hanki hänet minulle vaimoksi, minä olen ihastunut häneen." [2. Moos. 34:16; 5. Moos. 7:3]
4 Hänen vanhempansa eivät tienneet, että tämä oli Herran johdatusta ja että Herra tahtoi antaa aiheen taisteluun filistealaisia vastaan. Siihen aikaan filistealaiset näet pitivät Israelia valtansa alla. [Tuom. 13:1]"


Ko. kohta jatkuu:

"5 Simson ja hänen vanhempansa menivät Timnaan. Timnan viinitarhojen luona Simsonia vastaan tuli karjuva nuori leijona."

Tässä mennään aika lailla aiheen sivuun, mutta olen pitemmän aikaa miettinyt, että oliko leijonan levinneisyysalue Raamatun aikana noin paljon nykyistä laajempi vai oliko Israelissa vain hoveista karanneita leijonia? Onko jollakin tietoa asiasta?
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 12 Helmi 2008, 13:49

sisarmaaria kirjoitti:On aika vaarallista alkaa neuvomaan puolison valinnassa. Mielestäni se on erittäin henkilökohtainen asia.


Sen verran kuitenkin haluaisin jeesiä, että kerron mitä Raamattu asiasta opettaa. Ihmisethän voivat erehtyä, mutta Jumalan sana on Jumalan sanaa.

Helppo asiahan tuo puolisokysymys ei ole. Olenkin kuullut kristillisyydessä opetettavan, että puolison tulee olla toiseksi tärkein asia elämässä. Tärkein tulee olla usko, ja jos usko on tärkein, sitä haluaa vaalia niin paljon, ettei aseta uskoaan koetukselle edes toiseksi tärkeimmän asian takia.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja kehakukkanen » 12 Helmi 2008, 16:35

Wikipedia: Aikanaan leijona oli yksi kaikkien aikojen laajimmalle levinneistä nisäkkäistä. Vielä antiikin aikoihin leijonia tavattiin kaikkialla Afrikassa Saharan autiomaan keskiosia ja joitain päiväntasaajan sademetsiä lukuun ottamatta. Leijonia tavattiin mm. antiikin Kreikassa, Makedoniassa, Palestiinassa sekä nykyisen Turkin alueilla aina Intiaan asti. Leijonia saattoi tavata niin nykyisen Afganistanin kuin Pakistaninkin alueilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Leijona 8)
Avatar
kehakukkanen
touhukas
 
Viestit: 178
Liittynyt: 09 Tammi 2007, 13:43

ViestiKirjoittaja Emka » 12 Helmi 2008, 21:29

sisarmaaria kirjoitti:Pikkupoika mietiskeli:

"Oman "tulevan" puolison näkemykset ja asiat ovat moraalisesta paljon paremmat mitä minulla.. vaikka en ole "vielä" vl.. Hän on uskovainen kaikella lailla paitsi että ei ole vl."

Haluaisin sanoa, että kuuntele sydäntäsi, ja luota Jumalan johdatukseen.

On aika vaarallista alkaa neuvomaan puolison valinnassa. Mielestäni se on erittäin henkilökohtainen asia.


Se sydän ei varmaan aina "neuvo" oikein ja silloin voi tulla itku ilon jälkeen jos on tehnyt vastoin Raamatun neuvoja.

2. Kor. 6:14

Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? [5. Moos. 22:10; Sananl. 24:1; 1. Kor. 5:11; Ef. 5:11; 1. Joh. 1:6]
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja O.M » 13 Helmi 2008, 10:39

kehakukkanen kirjoitti:Wikipedia: Aikanaan leijona oli yksi kaikkien aikojen laajimmalle levinneistä nisäkkäistä. Vielä antiikin aikoihin leijonia tavattiin kaikkialla Afrikassa Saharan autiomaan keskiosia ja joitain päiväntasaajan sademetsiä lukuun ottamatta. Leijonia tavattiin mm. antiikin Kreikassa, Makedoniassa, Palestiinassa sekä nykyisen Turkin alueilla aina Intiaan asti. Leijonia saattoi tavata niin nykyisen Afganistanin kuin Pakistaninkin alueilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Leijona 8)


Kiitos Kehikselle infosta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja sisarmaaria » 15 Helmi 2008, 23:56

Aika tylyjä kommentteja :-x

Onko tosiaan niin, että seurakunta voi puuttua ihmisen yksityiselämään? Ymmärrän vielä tv -antennien kyttäyksen, mutta tuo puolison valinta-asia on hyvin henkilökohtainen, enkä ainakaan itse suostuisi siihen, että noin yksityisiin asioihin puututaan.

Sinänsä neuvominen on ihan ok, mutta lopullinen ratkaisuvalta tulisi jättää yksin sille, jota asia koskee - ja luottaa että Jumala ohjaa niihin ratkaisuihin, jotka on tarkoitettu tapahtuvaksi :laatikolla:
sisarmaaria
 

ViestiKirjoittaja Nepheg » 16 Helmi 2008, 00:53

kicki kirjoitti:Jospa hän vielä kuitenkin heräis näkemään oman tlansa, ja että väärässä hengellisyydessä ei voi tulla autuaaksi.


Siinä Kicki kertoi asian ytimen.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Taavetti » 16 Helmi 2008, 09:46

sisarmaaria kirjoitti:Aika tylyjä kommentteja :-x

Onko tosiaan niin, että seurakunta voi puuttua ihmisen yksityiselämään? Ymmärrän vielä tv -antennien kyttäyksen, mutta tuo puolison valinta-asia on hyvin henkilökohtainen, enkä ainakaan itse suostuisi siihen, että noin yksityisiin asioihin puututaan.

Sinänsä neuvominen on ihan ok, mutta lopullinen ratkaisuvalta tulisi jättää yksin sille, jota asia koskee - ja luottaa että Jumala ohjaa niihin ratkaisuihin, jotka on tarkoitettu tapahtuvaksi :laatikolla:


Oma 1920 -luvulla syntynyt oma äiti on minua neuvonut tässä asiassa, neuvomatta minua lainkaan, vaan vain kertomalla oman lapsuudessa oppimansa käsityksen: Totta kai uskovainen puoliso, muu ei tule kysymykseenkään. Kouluvuosina ja sen jälkeisinä aikoina olen samaa ohjetta lukenut Raamatusta sekä Vanhasta, että Uudesta testamentista.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 05 Touko 2008, 16:27

...
Viimeksi muokannut pikkupoika päivämäärä 30 Joulu 2011, 03:03, muokattu yhteensä 1 kerran
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja sisarmaaria » 08 Touko 2008, 22:12

Pikkupoika, en lähde sinua enempää neuvomaan, koska uskon että tunnet sydämessäsi mitä sinun kuuluu tehdä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että myös eri suuntien uskovaiset voivat seurustella tai avioitua. Kuitenkaan vl:lle en sitä suosittelisi, koska se aiheuttaa liikaa ristiriitoja.

Viime viikon Sana -lehdessä kerrottiin muslimin ja ev.lut. naispapin avioliitosta. Juttu herätti lukijoissa paheksuntaakin. Myös ateistin ja uskovaisen liitto saattaa olla vaikea. Monille on tärkeää, että voi käydä yhdessä aviopuolison kanssa samoissa tilaisuuksissa, mutta sekin on kai yksilöllistä.
sisarmaaria
 

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 10 Touko 2008, 01:48

....
Viimeksi muokannut pikkupoika päivämäärä 30 Joulu 2011, 03:03, muokattu yhteensä 1 kerran
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja weha » 23 Elo 2008, 10:46

Olen aiheesta käynyt oman taisteluni ja saa nähdä miten käy...
weha
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1135
Liittynyt: 18 Kesä 2007, 13:40

ViestiKirjoittaja weha » 23 Elo 2008, 16:59

sisarmaaria kirjoitti:Pikkupoika, en lähde sinua enempää neuvomaan, koska uskon että tunnet sydämessäsi mitä sinun kuuluu tehdä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että myös eri suuntien uskovaiset voivat seurustella tai avioitua. Kuitenkaan vl:lle en sitä suosittelisi, koska se aiheuttaa liikaa ristiriitoja.

Viime viikon Sana -lehdessä kerrottiin muslimin ja ev.lut. naispapin avioliitosta. Juttu herätti lukijoissa paheksuntaakin. Myös ateistin ja uskovaisen liitto saattaa olla vaikea. Monille on tärkeää, että voi käydä yhdessä aviopuolison kanssa samoissa tilaisuuksissa, mutta sekin on kai yksilöllistä.


En tahdo lähteä syyttelemään, mutta kyselen, että voiko naispappi olla uskovainen? Noin en voi ajatella, vaikka olisi kuinka mukava ja hyvä pappi...Toimii selvästi Jumalan sanan vastaisesti...
weha
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1135
Liittynyt: 18 Kesä 2007, 13:40

ViestiKirjoittaja pikkupoika » 02 Helmi 2009, 19:36

......
Viimeksi muokannut pikkupoika päivämäärä 30 Joulu 2011, 03:03, muokattu yhteensä 1 kerran
pikkupoika
puuhakas
 
Viestit: 209
Liittynyt: 04 Elo 2006, 14:10

ViestiKirjoittaja Taavetti » 02 Helmi 2009, 19:42

pikkupoika kirjoitti:Jos menen naimisiin ei lestadiolaisen kanssa, se on silloin Jumalan tahto. Enkä ala vaihtamaan näin pitkän seurustelu jälkeen. Se olisi todella typerää, varsinkin kun en ole vl-perheestä.

Ei Jumala sellaista tahdo, ei toki. Jumala voi kyllä ottaa varjeluksensa pois ja sallia sellaisenkin tapahtua, jos jatkuvasti taistelet Jumalan tahtoa vastaan. Seurauksista ei ole oikein syyttää missään tapauksessa Jumalaa, kyllä seuraukset on itse koettava, olivat ne millaisia tahansa.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

EdellinenSeuraava

Paluu Nuorten palsta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron