Taavetti kirjoitti:Kuluva talvi tulee olemaan lämpimin sinä aikana, kun lämpötiloja on virallisesti mitattu, mutta edellinen lämpimän talven ennätys oli Suomen itsenäistymisen aikoihin, ja se talvi jää nyt siis tilastossa toiseksi. Minkähän verran ihmiset vaikuttivat sen talven lämpöolioihin?
Kivihiilen polttamisella oli niihin aikoihin (1917) jo vuosikymmenien perinteet, kun taas öljyn käyttöä laajemmassa mittakaavassa vasta aloiteltiin (autoteollisuutta oli, mutta murto-osa nykyisestä tuotannosta). Ihmisen toimesta ilmakehään oli siis päätynyt varsin pieni osa siitä määrästä hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, mitä sitä seuranneiden 90 vuoden aikana on päätynyt.
Toisaalta olen lukenut joistakin ilmastonmuutosta koskevista artikkeleista, että Suomen nykyiset lauhat talvet eivät johtuisi käynnissä olevasta maailmanlaajuisesta ilmaston lämpenemisestä, vaan liittyisivät alueellisiin pienemmän mittakaavan sääilmiöihin. Myöskään kaikki Al Goren Nobelin arvoisessa ilmastoelokuvassa (en ole nähnyt) esitetyt oudot sääilmiöt eivät välttämättä johdu ilmaston lämpenemisestä. Esim. Etelämantereelle viime vuosina muodostunut suuri makean veden sulamisallas eli suomeksi järvi ei johtuisi maailmanlaajuisesta ilmaston lämpenemisestä, vaan muista tekijöistä.
Maailmanlaajuista lämpenemistä ilmastontutkijoiden valtavirta pitää kiistattomana tosiasiana, samoin kuin sitä, että se on ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista johtuvaa. Itse myös uskon ilmastontutkijoiden valtavirtaa tässä asiassa.
Ilmastonmuutoksen seuraamuksia emme voi tarkkaan tietää, mutta on melko helppoa päätellä, että osa matalista alueista voi veden pinnan nousun myötä jäädä veden alle. Osa hyvistä viljelyalueista saattaa kuivua. Mutta toisaalta osa nykyisin kylmistä alueista lämpenee ja muuttuu asutukselle ja viljelykselle suotuisemmiksi. "Kansainvaelluksia" voi olla luvassa alueilta, joissa elinolosuhteet heikkenevät, ja siten toisistaan poikkeavien kulttuurien sekoittumisia, mutta en näe monikulttuurisuudesta aiheutuvia ongelmia ylitsepääsemättöminä.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on se ongelma, että fossiilisten polttoaineiden kulutusta pitäisi leikata merkittävästi, että sillä olisi mitään vaikutusta. Nykytilanteessahan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa koko ajan. Yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat pieniä, mutta oman osuutensa jokainen voi halutessaan tehdä.
Suhtautumisessa luontoon voi muistutella itselleen Lutherin sanoja: vaikka tietäisit maailmanlopun tulevan huomenna, istuta silti tänään omanapuu. Elää tulee siis niin kuin elämä jatkuisi meidänkin sukupolvemme jälkeen.
Suhtauduimmepa ilmastonmuutokseen kuin maailmanloppuun tai emme, tosiasia joka tapauksessa on, että fossiilisten polttoaineiden polttamiseen perustuva yhteiskunta ei voi pysyä pystyssä seuraavaa sataa vuotta pitempään. Öljy loppuu, maakaasu loppuu, kivihiili loppuu, ruskohiili loppuu, palava kivi loppuu. Hyödyntämiskelpoisia esiintymiä ei ole loputtomiin, vaikka ne meidän elinaikamme riittävätkin. Tästäkin syystä (toinen syy on ilmaston lämpeneminen ja sen seurausten arvaamattomuus) on kehitettävä jatkuvasti vaihtoehtoista teknologiaa, kuten tapahtuukin.
Jos nyt pysyn Suomen mittakaavassa, niin tuuli- ja aurinkoenergia ovat hyödyllisiä keinoja leikata fossiilisilla polttoaineilla tuotettavan energiakulutuksen määrää silloin, kun aurinko paistaa ja tuulee. Pimeinä, tuulettomina tammikuun pakkasöinä niiden varaan ei voi laskea mitään, vaan silloin on syytä olla paksu makuupussi, iso pino halkoja ja kipinävuorot. Suurissa vl-perheissä onneksi ihmisistä vapautuu jo niin paljon lämpöä, että jos tehdään marras-maaliskuuksi siskonpedit olohuoneeseen, niin ehkä se riittäisikin lämmitysjärjestelmäksi...
Maalämpö on järkiratkaisu uusiin omakotitaloihin. Se leikkaa sähkön kulutusta ympäri vuoden noin 2/3 verrattuna suoraan sähköllä lämmitettävään taloon. Se tuottaa lämpöä myös niinä kylminä tammikuun pakkasöinä, jolloin kulutuskapasiteetti on suurimmillaan.
Ilmalämpöpumppu on myös hyvä ratkaisu, mutta ei auta tammi-helmikuun pakkasilla, etenkään silloin kun pakkasaalto sattuu tulemaan oikein tosissaan.
Mutta meillähän on Suomen metsissä vihreää kultaa, uusiutuvaa saasteetonta energialähdettä, puuta. Kun puu kasvaa, se sitoo yhtä paljon hiilidioksia kuin palaessaan ja metsässä lahotessaan. Sitä kannattaa siis hyödyntää. Hakelämmitys on edullinen ratkaisu sellaisille, joilla on metsää. On muuten nykyään erittäin vaivaton, itse annosteleva ja hakkeen puhtaaksi tuhkaksi polttava, todella hyvällä hyötysuhteella toimiva järjestelmä. Pelletteihin en ole kunnolla tutustunut. Ja miksei perinteinen halkojärjestelmäkin. Eikä halkoja ole pakko poltella vain takassa tai leivinuunissa, vaan voi suunnitella koko järjestelmän niiden varaan.
Kierrätystä ja jätteenpolttoa voi lisätä maksimiin asti. Joka tapauksessa on parempi poltella muoveja laitoksessa kuin porata lisää öljyä ja poltella sitä ja jättää muovit rumentamaan luontoa.
Merkittävämpi osa suomalaisista asuu nyt muualla kuin haja-asutusalueilla, joten niissä kannattaa hyödyntää kaukolämpöä. Se on tehokas tapa saada maksimihyöty irti jo tuotetusta lämmöstä, riippumatta siitä, millä tavoin se on tuotettu.
Lopputulokseksi jää, että sähköä tarvitaan noidenkin jälkeen. Koska muutkin luontoarvot on huomioitava, jokia ei voi enää valjastaa yhtään ylimääräistä ja jo padottuihinkin jokiin vesivoiman lisärakentaminen jakaa mielipiteitä.
Vielä jää mahdollisuus säästää energiaa, mutta se ei poista tosiasiaa, että elimmepä miten elimme, lähes jokainen länsimainen ihminen on melkoinen energiasyöppö. Energiansäästölamput (en ole vieläkään hommannut) ovat vaivaton ja helppo tapa leikata pikkuisen sähkölaskua, mutta todelliset säästöt syntyvät siinä vaiheessa, kun taloa rakennettaessa jätetään ne ylimääräiset, ei-välttämättömät 50 m2 pois.