Hetki taivasta

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo

Hetki taivasta

ViestiKirjoittaja näre » 12 Loka 2008, 20:03

Ilo herätä aamuun. Huomata, kaikki on hyvin. Nähdä siunaus kaikessa siinäkin jokapäiväisessä, jota pitää itsestään selvänä. Oivaltaa, ettei puutu mitään, ei yhtään mitään.

Illalla vielä toisin. Epätoivoinen, itkevä, joukkoon kuulumaton. Jossain tuolla eksyneenä, pimeässä ulkona, yksin. Ja äkkiä yö. Siinä koti täynnä ystäviä. Lämmintä naurua, lennokkaita ajatuksia, siristeleviä silmiä. Hyvä olla.

Aamussa askeleet. Raikas ilma, sininen taivas, välkehtivä auringonpaiste. Kirkonkellojen kumina, jaloissa syksyn sanoma. Seitsemän kyyhkyä horisontissa, lennähdellen, laskeutuen Rauhanyhdistyksen katolle.

Kirkon ovella laulua. Minäkin haluan tuonne, sanoo lapsi. Saarna vahvaa ja voimakasta. Sen ei toivo loppuvan. Syntynyt ja kuollut minun puolestani. Ja sinun. Kaikki on anteeksi, kaikki. Jumala ompi linnamme, totta kaikuu virsi.

Ristityt kädet, tässä halu pysyä. Yksinkertaisesti, armosta. Mitään pelkäämättä, turhia murehtimatta. Lahjana koko elämä, tarkkaan suunniteltu, savesta muovattu. Uskossa. Toivossa. Yhteydessä.
näre
 

ViestiKirjoittaja kesis » 12 Loka 2008, 21:14

olen vurotyöni takia jota tein reilun vuoden tosella harvoinpäässyt isompiin seuroihin. nyt oon saanut ollu koko ajan helsingin syysseurossa. eilen en päivällä ollut mutta olin kirkossa, ja eräs kaverini etsi minut kirkosta ja pyysi iltakylään (oli laittanut viestin, mutteiha sitä puhelinta ikinä sillo kato ku pitäisi) tänään menin 12 seuroihin ja olin kaikki puheet ja tuntui niin turvalliselta. ja nyt ku saa muutaman vapaapäivän jatkoksi to ja pe vaan töiotä.
Avatar
kesis
Valvoja
 
Viestit: 1071
Liittynyt: 28 Joulu 2005, 15:25
Paikkakunta: Vantaa


Paluu Ilon hetkiä



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron