Väkijuomista

Martti Lutherin ja hänen aikalaistensa sekä vielä vanhempia kirjoituksia

Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Marras 2008, 19:55

Galatalaiskirjeen selitys (Valitut teokset).
W02110452 Galatalaiskirjeen selitys. Valitut teokset 2,45-233. Suom. Mauri E. Lehtonen. Porvoo 1959 (WSOY). In epistolam Pauli ad Galatas commentarius, 1519. WA 2,443-618

"Seuraa sitten seitsemäntenä juomingit. Siinä kielletään ei vain viini, vaan myös kaikenlainen muu juominen. Sen vuoksi sanotaan Luuk. 1:15:nnessä: "Viiniä ja väkijuomaa (s.o. juovuttavaa) hän ei juo." Monissa Raamatun paikoissa ylistetään viinistä pidättymistä ja raittiutta. Mitä sitä vastoin juoppous on aikaan saanut, sen saman Raamatun kertomukset kyllin osoittavat Nooasta ja Lootista (1. Moos. 9:21 ja seur.; 1. Moos. 19:30 ja seur.).

Heidän juopottelunsa tosin tapahtui ilman heidän omaa syytään, mutta ei kuitenkaan tuottamatta onnettomuutta toisille. Nämä kertomukset ovat kuitenkin kaikille tunnetut. Sen vuoksi Kristus sanoo Luuk. 21:34:nnessa: "Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydäntänne raskauta päihtymys ja juoppous." Varmaan on kyllin ilmeistä, että juoppous esiintyy seuduillamme kuin jonkinlainen rutto, jonka Jumalan viha on lähettänyt keskuuteemme. Kaikkialla me pakenemme lihallisen himon ruttotautia, aseistamme itsemme kaikkea valppautta noudattaen ja pidämme huolta, ettei se meihin rupea, mutta tämän ruton valtaan me syöksymme silminnähtävän sokeina, eikä ole ketään, joka edes varoittaisi, saati sitten estäisi. Sanalla sanoen: tämä rutto raivoaa liian valtoimena, niin että voisi olla toivoa sen karkottamisesta.

Viimeiseksi tulee mässäykset. Sitä kutsutaan Luuk. 21:34:nnessä "päihtymykseksi". Niin kuin juopumus rasittaa sydäntä liiallisella juomisella, niin päihtymys tekee sen liiallisella syömisellä. Myöskin tämä kuuluisa pahe lisääntyy ihmeellisesti, vieläpä kansan ruhtinaitten ja Israelin suurmiesten joukossa, esiintyen sellaista ylensyömistä, tuhlausta, sellaista ruokalajien runsautta ja vaihtelua, että näyttää siltä, kuin harrastuksena olisi tehdä pilkkaa vanhan ajan kuuluisista syömingeistä."


--> Lutherin mukaan siis Nooa ja Loot juopuivat vastoin omaa tahtoaan. Tätä asiaa spekuloitiin joskus tällä palstalla ja muistaakseni ainakin Jani esitti kannan, ettei Nooa juopunut tarkoituksella, mikä näyttää olleen myös Lutherin kanta. Jos taas Nooa juopui tahallaan, niin silloin kyse on ollut lankeemuksesta, josta on hyödytöntä yrittää etsiä tukea alkoholinkäytölle.

Mielenkiintoista on, että Luther näyttää toteavan yksitotisesti, että Raamatussa kielletään - ei vain viini -, vaan kaikenlainen juominen. Lutherin mukaan Raamatussa ylistetään viinistä pidättymistä ja raittiutta. Ei sanaakaan kohtuukäytöstä tai "pidättyvästä alkoholinkäytöstä"!
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 11 Marras 2008, 20:00

O.M kirjoitti:Lutherin mukaan siis Nooa ja Loot juopuivat vastoin omaa tahtoaan. Tätä asiaa spekuloitiin joskus tällä palstalla ja muistaakseni ainakin Jani esitti kannan, ettei Nooa juopunut tarkoituksella, mikä näyttää olleen myös Lutherin kanta.


Viestiketju, johon viittasin, on täällä:

http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=2977
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 15 Marras 2008, 16:30

O.M kirjoitti:Lutherin mukaan siis Nooa ja Loot juopuivat vastoin omaa tahtoaan. Tätä asiaa spekuloitiin joskus tällä palstalla ja muistaakseni ainakin Jani esitti kannan, ettei Nooa juopunut tarkoituksella, mikä näyttää olleen myös Lutherin kanta.


Aiheesta lisää tässä:

Saarnoja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.
W14110097 Saarnoja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Suom. T. J. K. Näköispäainos vuoden 1915 painoksesta, Panelian painotuote 1989. Predigten über das erste Buch Mose, gehalten 15231524. WA 14,97-488.

"Ja Noan pojat, jotka läksivät arkista, olivat Sem ja Ham ja Japhet. Ja Ham oli Canaan Isä. Nämät ovat kolme Noan poikaa, ja heistä ovat ne, jotka hajotetut ovat kaikkeen maahan. Ja Noa rupesi olemaan peltomiesnä, ja istutti viinamäen.

Ja hän joi viinaa; ja juopui ja makasi peittämätä majassansa.

Koska Ham, Canaan isä, näki isänsä hävyn, sanoi hän sen molemmille veljillensä, jotka ulkona olivat.

Niin otti Sem ja Japhet vaatteen, ja panivat molempain heidän hartioillensa, ja menivät seljittäin, ja peittivät isänsä hävyn. Ja heidän kasvonsa olivat käännetyt pois, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.

Koska Noa heräsi viinastansa, ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa hänelle tehnyt oli:

Niin sanoi hän: kirottu olkoon Canaan: olkoon hän orjain orja hänen veljeinsä seassa.

Ja vielä sanoi: kiitetty olkoon Herra Semin Jumala, ja Canaan olkoon hänen orjansa.

Jumala levittäköön Japhetin, ja hän asukoon Semin majoissa, ja Canaan olkoon hänen orjansa.

Ja Noa eli, vedenpaisumisen jälkeen, kolmesataa ja viisikymmentä ajastaikaa.

Ja koko Noan ikä oli yhdeksänsataa ja viisikymmentä ajastaikaa, ja kuoli. (1. Moos. 9:18 - 29)

Tämä kertomus on itsessään hyvin helppo ja keveä ymmärtää kun Noah, pyhä patriarkka, myös opetti maailmalle keinon jokapäiväisen leivän hankkimiseen, alkamalla viljellä viinitarhaa. Sillä ei ole hyljeksittävä että raamattu puhuu pyhistä isistä miten he ovat tehneet ulkonaisesti halpoja töitä; sillä se on hyvä tapa viljellä maata ja siitä elatuksensa ottaa, jota Jumala erittäin tahtoo; samalla on tässä pieni esimerkki siitä miten kaikkia luonnon antimia on kohtuudella käytettävä. Sillä Jumala jakelee meille täysin käsin hyvyyksiään, vaan niitä ei käytä kukaan oikein, jolla ei ole Jumalan Pyhää Henkeä. Missä sitä ei ole, siellä käytetään niitä väärin, joko huolimattomasti ja kevytmielisesti tuhlaamalla tahi ahneen tavoin kokoomalla ja kiskomalla kaiken mitä irti saa, josta ei kukaan mitään hyödy.

Myös sisältää tämä luku hyvän neuvon meille suomalaisille (alkuk. saksalaisille). Tässä näemme, mitenkä ihminen tahtoo juoda ja mässätä. Sillä sanotaanhan yllämainitussa raamatun paikassa miten pyhä mieskin joi ja juopui; kuten sittemmin myös näemme Lothin tekevän. Me emme kuitenkaan voi yht‘äkkiä tuomita tätä tekoa oliko se erityisesti paheksuttava, sillä ei raamattu sano siitä puoleen eikä toiseen. Vaan raamattu kertoo meille Noah’in olleen hurskaan miehen, joka ei pahassa tahi syntisessä tarkoituksessa näin menetellyt. Ehkä tahtoi hän päivä työstä väsyneenä virkistää itseään tahi ei hän tuntenut viinimehun vahingollisia seurauksia. Sillä tapahtuuhan usein että hurskas, pyhä mies ryhtyy samoihin tekoihin kuin paatunut lurjus. Tapahtuuhan usein että me kiroilemme, katsomme karsaasti lähimmäiseemme tahi muuten vihastumme, jota maailma pitää syntisenä, ja kuitenkin luemme miten itse Kristus on niin menetellyt.

Tämän puhun senvuoksi että on pidettävä pyhiä, katsomalla heidän vaellustaan ja esimerkkiään, ei töiden jälkeen, vaan heidän uskonsa ja persoonansa jälkeen. Ei mikään ole vaarallisempaa kuin tuomitseminen pyhien ihmisten töiden jälkeen, koska ei kuitenkaan nähdä sitä uskoa ja mielialaa, jossa nämä työt ovat tehdyt. Mikä olisi esimerkiksi ihmeellisempää kuin jos katsoisin töiden jälkeen ja joisin itseni juovuksiin ja sanoisin: Näin teki myös pyhä mies Noah; jos niin tekisin lentäisin suoraa päätä helvettiin, niinkuin Noah taivaaseen. Siten on tuomittava uskovaisten muitakin töitä ja tekoja. Sentähden täytyy sillä, joka pyhien teitä ja tekoja seurata aikoo, olla sama usko kuin heilläkin. Jos hänellä se on, ei mikään vaara uhkaa hänen jälkiään. Vaan eteenpäin! Katso, miten horjuva ja epämääräinen olio on ihminen ja miten hirmuinen Jumalan tuomio. Ainoastaan kahdeksan henkilöä pelastui koko maan päältä arkkiin, neljä miestä ja neljä vaimoa, kaikki pyhiä. Sillä jos ei Ham olisi hurskas ollut, ei Jumala olisi häntä arkkiin toisten mukana laskenut. Sillä sen on täytynyt olla horjumattoman uskon, joka horjumatta on kestänyt nämä hirmuiset tuskat keskellä vellovia vesiä ja kuolemaa. Ja kuitenkin: niin hurskas ja pyhä mies kuin Ham, lankee niin syvälle, jotta hänet kirotaan kaikkine jälkeläisineen, vieläpä hävittää Jumala sukupuuttoon kaikki hänen sukunsa. Jos ei sellainen voi seisoa, jolla oli niin vankka usko, kuinka paljoa helpommin me lankeemme, joilla niin vähäinen usko ja uskallus on?

Jumalan tuomio kaikkien kansojen historiassa on jo maailman alussa kirjotettu, nähdäksemme, millaiset ovat Jumalan työt. Mutta se on Jumalan työ ettei kukaan ole vielä niin korkealle kohonnut ettei hän voi langeta ja taas kukaan ole niin alhaalla ettei hän kohota voisi. Sentähden ei ole kummallakaan puolen syytä epätoivoon tahi napinaan.

Tähän asti on hurskas patriarkka Noah tehty hengelliseksi papiksi ja tätä esimerkkiä niin selitetty ettei hengellisten pappien vikoja ja syntejä nuhdeltaisi eikä heitä rangaistaisi; se olisi yhtä hävytöntä - tarkotetaan - kuin ilkeä Ham nauraa isälleen tämän häpeällisesti maatessa, vieläpä häntä sormella osottaa. Tätä oppia on niin levitetty maailmaan ja sen puolesta kiivailtu, ettei kukaan ole uskaltanut suutaan sitä vastaan avata. Sillä se on suuri synti ja valitettava teko että kansalle levitetään väärää Jumalan sanaa lihallisella mielellä. Sillä se on vaikeaa päästä tästä väärästä opista erilleen, kuten kokemuksestani tiedän, vaikeampaa kuin sen oppiminen oli ennen. Sentähden täytyy ensin käsittää ja ymmärtää Jumalan sana oikein. Totta on, että meidän on siten elettävä kristiveljemme kanssa, että kun hänen paheensa ja vikansa tiedämme, jotka ovat salaisia, me paljastamme ne hänelle kahden kesken, niin kuin minäkin soisin itselleni tehtävän. Vaan jos ne julkisia ovat, että jokainen ne tietää, eikä niitä voida peittää, koetamme salata ja kätkeä niitä parhaan vointimme mukaan. Mutta jättää ne rankaisematta tahi siinä avustaa, sitä ei saa hyväksyä. Sillä niin sanoo Paavali Timoteukselle (1. Tim. 5, 20): "Nuhtele niitä kuin syntiä tekevät, kaikkein kuullen, että muutkin pelkäisivät". Ja katso miten hän menettelee edelleen, nuhtelee heidän hengellistä olemustaan, kutsuen heitä pilkkaajiksi ja kirotuksi lahkoksi. Miksi hän näin tekee? Sentähden että heidän elämänsä herätti julkista pahennusta ja johdatti kansaa pahuuteen. Tässä ei auttanut enää vaiteliaisuus tahi salaaminen, sillä senkautta turmeltui monen sielut.

Sentähden, koska paheet tunkeutuvat niin syvälle että ne aiheuttavat pahennusta, silloin ei käy pidemmältä vaikeneminen. Vaan kun ne ovat salaisia, eivät ketään vahingoita, vaikene silloin ja rankaise lähimmäistäni salaisesti sekä auta synnistä ja peitä jäljet, ettei pahuus enempää leviäisi.

Meidän sokeat pappimme ovat koettaneet uskotella, ettei paavia ja muita hengellisiä saa nuhdella virkansa laiminlyömisestä, vaikka he elävät maailman humussa enemmän kuin muut. He ovat nojautuneet Noah‘in esimerkkiin ja ottaneet siitä kokonaisen luvun pyhään oikeuteensa (jus canonicum’iin). Tähän sanomme me: ei! Olkoonkin että me vaikenemme siitä mikä vielä on salaisuus; vaan jokainen tietää miten paavin oppi sotii vastoin evankeliumin sanaa ja olemusta ja siitä ei meidän sovi vaieta ettei kansa joutuisi väärän opin uhriksi."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 17 Marras 2008, 22:15

Manaus nuorukaisille ja neitosille (Kokoelma).
KTOHTORIM Tohtori Martti Lutheruksen Manaus nuorukaisille ja neitosille (Kokoelma). Suom. U. J. Veänänen. Helsinki 1852. (J. C. Frenckel & Poika).

"Josko asiata oikein mietimme tulee meidän kuitenkin myödistää että väkevien juomain halu ja juopumus ovat muita vaarallisempia syntejä, sillä he vetävät muita matkassansa. Ovathan pakanatkin ymmärtäneet ja tunnustaneet ei ainoastaan tuota häpiätä vaan suurta turmelustakin, kuin tämä paha harjoittajoillensa matkaansaattaa; ja löytyypikin heidän kirjoissansa monta kaunista ja suloista lausetta, joissa he kohtuullisuutta raittiuutta ylistävät, vaan juopumusta päättävät mitä pahimmaksi ruttotaudiksi ja rasitukseksi. Eiväthän metsän pedotkaan eikä järjettömät luontokappaleet juo enempätä kuin minkä tarvitsevat ja minkä heidän luontonsa vaatii, ennenhän he antavat itseänsä vaikka kuoliaiksi pieksää ennenkuin ylin tarvistansa tahi tahtoansa joisivat; eikös tuo siis ole häpiä, jotta ihminen, jota Jumala muita etuisammasti lahjoitti järjellä ja ymmärryksellä itsensä juovuksiin juopi, - jotta muuan joka nerorallansa ja ymmärryksellänsä koko maakuntaansa hallitsee, ei voi itseänsä tässä suunnassa hallita, vaan että hän niinkuin tahallansa tämän kautta henkensä murtaa ja menettää?

Teidän pitää oleman raittiita ja valppaita, ei ainoastaan ruumiinne vaan sielunne ja henkennekin puolesta. Sillä vaikka tuo on kyllä tosi asia, että kristityn, jonka täytyy perkelettä vasten sotia, pitää oleman ruumiillisesti raittiin - koska ei juomari eikä juomaratti voi olla miehullinen sodassa, eikä onnistua perkelettä vastustaessansa; niin pitää kristityn vielä tarkemmin kavahtaa ettei hänen sielunsa olisi uneliainen tahi niinkuin juopunut; sillä samaten kuin sielu ruumiilta vaivutetaan, kuin ruumis on väkeviltä valloitettu, samaten on ruumiskin soveliaisessa olennossaan oikiata tehdä silloinkuin sielu terve ja raitis on. Mutta koska ruumis elää juopumuksessa, siellä ei sielukaan voi olla muuta kuin kurja ja raiskasa, koska se ei huoli Jumalan sanasta eikä rukouksesta; ja kussa sielu on vaivutettu tämänkaltaiseen vakuuteen ja uneliaisuuteen, siellä ei mikään auta, ei vaikka ruumis itseänsä masentaisi mitä ankarammalla paastoamisella ja elämän hyväin itseltänsä kieltämisellä."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 08 Tammi 2009, 14:51

O.M kirjoitti:Saarnoja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.
W14110097 Saarnoja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Suom. T. J. K. Näköispäainos vuoden 1915 painoksesta, Panelian painotuote 1989. Predigten über das erste Buch Mose, gehalten 15231524. WA 14,97-488.

- -

"- - Tämän puhun sen vuoksi että on pidettävä pyhiä, katsomalla heidän vaellustaan ja esimerkkiään, ei töiden jälkeen, vaan heidän uskonsa ja persoonansa jälkeen. Ei mikään ole vaarallisempaa kuin tuomitseminen pyhien ihmisten töiden jälkeen, koska ei kuitenkaan nähdä sitä uskoa ja mielialaa, jossa nämä työt ovat tehdyt. Mikä olisi esimerkiksi ihmeellisempää kuin jos katsoisin töiden jälkeen ja joisin itseni juovuksiin ja sanoisin: Näin teki myös pyhä mies Noah; jos niin tekisin lentäisin suoraa päätä helvettiin, niinkuin Noah taivaaseen. Siten on tuomittava uskovaisten muitakin töitä ja tekoja. - -"


Tuossa Lutherilla on tosi viisaus: jos katsoisimme pyhien ihmisten lankeemuksia ja tunarointeja moraalisina ihanteina, joutuisimme suoraa päätä helvettiin. Luther arvelee, että jos hän juopottelisi kuten Nooa (ilmeisesti vahingossa) juopotteli, hän joutuisi helvettiin.

Tulee mieleen, että kävikö Lutherilla juuri se moka, josta hän Mooseksen kirjan selityksessään varoitteli?

"Martti Luther, Valitut teokset lll, 56-58
- -
Olkaa sen tähden hyvällä ja luottavaisella mielellä ja heittäkää nämä kauheat ajatukset kauaksi luotanne. Ja aina kun paholainen kiusaa Teitä sellaisila ajatuksilla, niin etsikää ihmisten seuraa tai juokaa enemmän, laskekaa leikkiä, hakekaa huvituksia tai jotakin muuta hilpeää. Toisinaan täytyy juoda, leikkiä ja huvitella enemmän, vieläpä antautua siihenkin vaaraan, että tekee jonkin synnin, osoittaakseen paholaiselle vastenmielisyyttään ja halveksimistaan, jotta emme antaisi hänelle mitään tilaisuutta tehdä mitättömyyksistä omantunnon asioita. Muussa tapauksessa hän voittaa meidät, jos nimittäin liian pelokkaasti huolehdimme siitä, ettemme vain tekisi syntiä. Sen tähden, jos paholainen kerran sanoo: "Älä juo", niin Teidän on vastattava: "Juuri sen tähden, että sinä sen kiellät, aion juoda vahvasti ja juonpa sitäkin enemmän." Siten täytyy aina tehdä päinvastoin kuin paholainen sanoo. Mistä muusta syystä luulette minun juovan runsaammin, rupattelevan vuolaammin ja syövän useammin - kuten teen -, jollen pilkatakseni ja kiusatakseni paholaista, joka tahtoisi pilkata ja kiusata minua? Kunpa minulla vain olisi osoitettavanani jokin ikään kuin huomiota herättävä synti, vain ivaillakseni paholaista, jotta hän huomasi, että en tunnusta sitä synniksi enkä tiedä tehneeni mitään syntiä.
- -
Teidän Martti Luther
kirje Koburgista Hieronymus Welerille Wittenbergiin kesällä 1530"

http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=2711

--> Jos Luther tuossa todella puhuu juopottelusta, hänellä on mennyt viinan "laajentamassa" (=väärentämässä) tajunnantilassa paholainen sekaisin omantunnon ja järjen kanssa. Siinä tulisi lukea: "Jos omatunto ja järki sanovat: 'Älä juo', niin kannattaa kuunnella niitä!" Kävikö Lutherille todella niin kuin hän raittiisti oli kieltänyt tekemästä: hän sortuikin seuraamaan Nooan elämää eikä uskoa.

On todennäköistä, että Lutherin juomissa viineissä ja oluissa tuskin oli kovin korkeita alkoholipitoisuuksia. Silti vaikka niissä olisi ollut paljonkin alkoholia, on syytä seurata Lutherin uskoa eikä elämää. Jos yllä oleva teksti tarkoittaisi juopumista, millaiseksi se on tulkittavissa, ja tämän ajan uskovaiset esimerkin innoittamina tekisivät samoin, voisi seurauksena olla hengellinen kuolema. Opin ja elämän ylin auktoriteetti Raamattu toteaa: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne" (Ef. 5:18). Raamattu ei siis sano, että "juopukaa ja olkaa ihmisiksi", vaan "älkää juopuko". Raamattu toteaa myös, ettei ennen synnin tekemistä voi uskotella tipahtavansa varmasti Kristus-kalliolle. "Ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi" (Hepr. 3:13). "Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman." (Jaak. 2:14-15.)
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 19 Heinä 2009, 15:11

Kirkkopostilla. Ensimmäinen osa.
KKIRKKOP1 Kirkkopostilla. Ensimmäinen osa. Suom. A.E. Koskenniemi. Helsinki 1941 (SLEY). Kirchenpostille ist die Zusammenfassung der Advents-, Weinachts- und der Fastenpostille. WA 10,1,2,1-208. 10,1,1,1-728. 17,2,5-246.

"Joulupäivä

Kolmas epistolasaarna

- -

31. Mutta apostoli sanoo: »tässä maailmanajassa», ennen kaikkea osoittaakseen Jumalan pelastusarmon voimaa: tämä maailma on niin paha, että jumalisen ihmisen täytyy elää ypö yksin, unohdettuna, kuin ruusun orjantappuroiden joukossa ja kärsiä sen taholta kaikenlaista onnettomuutta, halveksimista, häpeää ja syntiä. On kuin hän sanoisi: Sen joka aikoo elää siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti, täytyy valmistua ottamaan osakseen vihamielisyyttä ja ristiä kaikkien taholta; pysyköön horjumatta, vaikka hänen täytyisikin elää niin kuin Lootin Sodomassa ja Aabrahamin Kanaanissa pahanilkisten, humalaisten, juopottelevien, epäsiveellisten, väärien, petollisten ja jumalattomien ihmisten parissa. Maailma se on ja maailmana se pysyy. Hänen pitää pysymän siitä erossa ja elämän aivan toisin kuin se ja rankaiseman sitä sen maailmallisten himojen tähden. Katsohan, tämä on kapakassa raittiina, pahamaineisessa talossa siveästi, tanssipaikassa jumalisesti ja rosvopesässä kunniallisesti elämistä! Juuri tuommoinen maailma tekee tämän elämän ahtaaksi ja kiusalliseksi, ja niin ihminen toivottaa, huutaa ja parkuu itselleen kuolemaa ja viimeisen päivän koittoa, ja hän odottaa sitä syvästi ikävöiden, niinkuin tässä seuraa. Armon täytyy elää näin raskasta elämää; luonto ja järki ovat tässä aivan avuttomat."


----------------------------------------------------------

Elämän ohjeet yhteiselle kansalle.
KELÄMÄNOH Elämän ohjeet yhteiselle kansalle. Suom. R.W Helsinki 1878 (R.E Holm).

"Miehen velvollisuudet.

Miehen pitää elättää vaimonsa ja sen tähden syödä leipäänsä otsansa hiessä, mikä kuitenkaan ei tarkoita ainoastaan työn tekoa käsillä, niinkun talonpoika ja käsityöläinen tekevät, vaan että kukin ahkerasti hoitaa kutsumuksensa ja pitää siitä uskollista huolta, ei kulje kapakoissa ja juomapaikoissa eikä anna työn seisoa, eikä sitte illalla tappele vaimon kanssa, ja lopuksi myö vaimoparan kaikkia vaatteita ja mitä hänellä muuten on. Ei, ei niin, vaan niinkun kuuluu Psalmissa, Ps. 128:1 - 2: Autuas on jokainen, kun Herraa pelkää ja hänen tiellänsä vaeltaa; sillä sinä elät sinus kättes töistä; autuas olet sinä, ja sinulle käy hyvästi. Kas tässä sanotaan selvästi, miten sinun jumalisen aviomiehen tavoin tulee tehdä ja olla, ja sen tähden taidat myös kernaasti kirjoittaa tämän lauseen kamariisi ja tupaasi. Sitte vielä tulee miehen rakastaa vaimoaan niinkun omaa ruumistaan, Ef. 5:28. Siinä nyt kuulette, miten miehen tulee käyttäytä vaimoaan kohtaan, ettei hän saa arvata sitä, niinkun se olisi hänen lattiariepunsa tahi jalkineensa, vaan että hänen tulee kohdella häntä yhtä varuisasti ja hellästi, kun omaa ruumistaan. Jos tämä on musta, niin ei hän sen tähden hylkää sitä; jos se sairastaa, niin hän holhoo ja säästää sitä, ja jos se ei aina tahdo oikein velvollisuuttaan tehdä, niin hän ei pane sitä huoliakseen. Samaten mies vaimoaan kohtaan. Ja vaikka joku toinen nainen onkin kauniimpi ja parempi ja puhuu paremmin asiansa puolesta, niin et kumminkaan saa rakastaa häntä niin, kun omaa ruumistasi rakastat. Samoin ikään älköön lyöden ja pieksäen hallittako vaimoja, vaan hyvillä sanoilla ja ystävällisellä kohtelulla ja kaikessa hiljaisuudessa, etteivät tyrmistyisi. Niin myös tulee antaa vaimolliselle astialle, niinkun heikommalle, hänen kunniansa, ja rakastaa vaimoa, niinkun Kristus seurakuntaansa rakasti.

- -

Julkisesta ja erinäisestä jumalanpalveluksesta sekä sunnuntain pyhittämisestä.

- -

Mutta kuinka tulee meidän sitä pyhänä pitää? Ei siten että istumme kakluuninloukossa emmekä mihinkään kovaan työhön ryhdy. Ei se silläkään ole tehty, että otat parhaat vaatteisi päälles, syöt ja juot paremmin kun muina päivinä, vaan sillä että kiität ja ylistät Jumalaa ja juurrutat mieleesi hänen pyhää sanaansa. Sillä kaikki, jotka väärin käyttävät sunnuntain, tekevät suuresti syntiä, sekä ne jotka laiminlyövät kirkonkäynnin, joko ahneudesta, kun eivät tahdo antaa työn seisoa, taikka halusta hyvään elämään, kun eivät koko päivänä tee muuta kun syövät ja juovat ja mässäävät myöhäiseen yöhön taikka venyvät kapakoissa ja ovat sekä päissään että hulluina, ja niinikään ne, jotka tosin tulevat kirkkoon, mutta tulevat ja menevät ainoastaan vanhasta tavasta ja vuoden kuluttua eivät ole sen pitemmälle kristillisyydessä tulleet kun olivat alottaessaan. Niin tiedä siis, ettei Jumalan sanan paljaassa kuulemisessa ole kyllä, vaan että se myös on opittava ja säilytettävä. Sen tähden tulee sinun myös koko sunnuntain hyvin miettiä mitä olet oppinut ja läheisösi kanssa siitä puhua, niin myös lukea pyhää Raamattua heidän kanssan opettaaksesi heitä ja itse oppiaksesi, ja sen ohessa oikein tehdä hurskaita ja hyviä päätöksiä koko viikoksi. Samasta syystä ei myöskään ole hyvä, jos sunnuntaina ryhdyt muihin töihin, syystä että niistä tulet häirityksi ja päivän oikeasta työstä pois saatetuksi. Kuitenkaan älköön tällä olko tarkoitettu, että sunnuntaina karttaisit rakkauden palveluksen tekemistä lähimäisellesi. Sillä kun sitä teet, niin kaunistat sillä juuri sunnuntaisi mitä ihanimmasti ja osoitat, että Jumalan sana on sinuun oikein tehonnut. - Mutta eipä sunnuntaina ainoastaan vaan kaikkina viikon päivinä, tulee sinun suosia hurskaita ja hartaita ajatuksia ja Jumalaa ajatella. Ja kun sitä teet, niin jokaisesta päivästä teet oikean sunnuntain. Siltä saatat yhtä hyvin keskeymättä täyttää päivätyösi; sillä jos vaan olet totinen kristitty, niin on, miten jo sanonut olen, kaikki työsi jo jumalanpalvelusta. Mutta onpa paitsi sitä hyvä ja kiitettävä asia sekin, kun perheen isäntä tahi emäntä joka päivä kutsuu kokoon lapsensa ja palkollisensa ja puhuu heidän kanssaan pyhän Raamatun opetuksista, lukee heille pyhää Raamattua ja pitää mietintöjä sen johdosta, niin myös rukoilee ja veisaa heidän kanssansa. Tämä on erittäin kiitettävä asia. Ja tässä itsekukin miettiköön, minkälaista elämää hän elää, kiitiäköön ja ylistäköön Jumalan hyviä tekoja ja ääneen muille ihmisille tunnustakoon, kuinka paljon hyvää Jumala ansaitsematta on hänelle osoittanut."


---------------------------------------------------------------------------

Kirkkopostilla. Toinen osa.
KKIRKKOP2 Kirkkopostilla. Toinen osa. Suom. A.E. Koskenniemi. Helsinki 1942 (SLEY).

"Kolmas paastonaikainen sunnuntai

Epistolasaarna

- -

9. Rivous tietää haureuteen ja saastaisuuteen ja lihallisiin synteihin viittaavia sanoja, joita runsaasti viljellään kapakoissa, syömingeissä, juomingeissa ja pelipöydissä. Kreikkalaiset olivat erikoisesti kevytmielisiä ja tuommoisiin harjaantuneita, niinkuin heidän runoilijansa ja kirjailijansa vieläkin todistavat. Erikoisesti apostoli tässä puhuu sellaisista häpeällisistä sanoista, joita arastelematta ja kurittomasti julkisuudessa käytetään, jotka varsinkin nuorisolle antavat huonoja ajatuksia ja suurta pahennusta, niinkuin hän sanoo korinttolaisille (1. Kor. 15:33): »Huono seura hyvät tavat turmelee». Ja jos eräät kristityt eksyisivätkin harjoittamaan tuommoista, on sitä nuhdeltava (kristittyjen) joukossa, ettei sen johdosta syntyisi yleistä huonoa huhua, aivan kuin kristittyjen parissa opetettaisiin ja siedettäisiin tuollaista kuin pakanoiden parissa konsanaan."
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: Väkijuomista

ViestiKirjoittaja O.M » 19 Heinä 2009, 15:38

Kirkkopostilla. Toinen osa.
KKIRKKOP2 Kirkkopostilla. Toinen osa. Suom. A.E. Koskenniemi. Helsinki 1942 (SLEY).

"Kuudes pääsiäisen jälkeinen sunnuntai

Epistolasaarna

- -

16. Tällä kohdalla niiden, jotka tahtovat olla kristittyjä, pitää tietämän, että raittiuden ja maltillisuudenkin hyveen on oltava todettavissa kristittyjen keskuudessa, ja että juopuneet siat eivät kuulu kristittyjen lukuun eivätkä tule autuaiksi, elleivät tee parannusta ja lakkaa. Pyhä Paavalikin Galatalaiskirjeen 5. luvussa (Gal. 5:19. ja ss. jakeissa) selvästi sanoo tuommoisista: "Lihan teot ovat ilmeiset ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa". Tästäpä kuulet: yhtä vähän kuin haureuden harjoittajalla, avionrikkojalla yms. on perintöosaa Jumalan valtakunnassa, yhtä vähän juomarikaan, joka päivät ja yöt pääksytysten on päihtymyksen vallassa, kuuluu Jumalan valtakuntaan. Tietäös, että aivan samoin kuin epäjumalanpalvelus, aviorikos jne. ovat sellaisia syntejä, jotka sulkevat taivaan, aivan samoin juoppous on sellainen synti, joka estää sinut kasteestasi, syntien anteeksiantamuksesta, uskosta Kristukseen, omasta autuudestasi. Jos siis tahdot olla kristitty ja tulla autuaaksi, täytyy sinun muistaa elää raittiisti ja maltillisesti. Ellet sitä vastoin siitä välitä etkä ajattele autuuttasi, niin jatka sitten epäkristittynä ja epäihmisenä olemistasi niin kauan kuin Jumalan kärsivällisyyttä kestää!"


---------------------------------------------

Paimen ja lammas.
W51110267 Paimen ja lammas. Helsinki 5.p. 1929. - Der 23. Psalm über Tisch ausgelegt, 1536 (WA 51,267-295).

"Hän puhuu siis tässä hengellisestä voimasta, ilosta ja juopumisesta, joka on jumalallinen voima (Room. 1:16), ja ilo Pyhässä Hengessä, joksi Paavali sitä kutsuu Room. 14:17 ja autuas juopuminen, jossa ei päihdytä viinistä, josta tulee irstainen meno, vaan Pyhästä Hengestä. Ja tämä on haarniska ja aseistus, jolla Herra Jumalamme varustaa uskovansa perkelettä ja maailmaa vastaan. Sanansa näet hän antaa heidän suuhunsa, rohkeuden, se on, Pyhän Hengen, heidän sydämeensä."

-----------------------------------------------------

Kristityn vaellus Kristuksen jäljissä. Tohtori Martti Lutherin elämänohjeita kristitylle 2.
KKRISTI2 Kristityn vaellus Kristuksen jäljissä. Tohtori Martti Lutherin elämänohjeita kristitylle 2. [Suom. ei mainintaa]. Helsinki 1897 (SLS).

"16. Itsensä hillitseminen

Totta on, että on hyvin vaikeata hallita maita ja kansoja, mutta minusta ihmisen on vielä vaikeampi hallita itseään. Kodissasi voit kyllä helposti järjestää ja määrätä mitä on tehtävä ja mitä ei, mutta voida niin hallita omia himojaan ja halujaan, ett’eivät ne saa ihmistä valtaansa, siihen vaaditaan vielä suurempaa taitoa ja kykyä. Sillä, kuten Paavali sanoo (Gal. 5:17), "liha himoitsee Henkeä vastaan ja henki lihaa vastaan", ja siten käydään ihmissydämessä ankaraa taistelua. Liha tahtoo houkutella sinua haureuteen, varkauteen, panettelemiseen, juopumiseen ja ylensyömiseen; Henki tahtoo, että sinä luopuisit tästä kaikesta, ja tekisit hyvää. Jos ihminen päästää himonsa valloilleen, tekee hän syntiä omaatuntoansa vastaan, ja on synnin orja eikä hallitse itseään; mutta kun hän sotii lihaa vastaan eikä tottele sitä, silloin hänellä on oikea pyhyys ja on Jumalalle mieluinen. Tällaisesta taistelemisesta syntiä vastaan puhuu Paavali myöskin (Room. 6:12 - 23): Niin elkää salliko synnin vallita teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että te häntä kuulisitte hänen himoissansa", j.n.e. Ihminen, joka on lihan hallittavana, muistuttaa minusta kotia, jossa palvelijalla on valta ja jossa hän hallitsee sekä isäntää että emäntää, niin ett‘eivät he uskalla sanoa mitään, eivätkä myöskään tiedustele, jos jotakin menee hukkaan tahi ei. Mutta jos näkisit tällä tavalla tehtävän jossakin kodissa, etköhän sinä kutsuisi sitä nurinpäiseksi hallinnoksi ja sanosi siinä talossa olevan huonon järjestyksen? Ja kuitenkin siedät sinä tällaista huonoa järjestystä omassa sydämessäsi, kosk’et voi hallita ruumiisi jäseniä. Sillä ruumiin jäsenten täytyy olla palvelijoita ja palvelijattaria, ja tehdä se mitä käsketään; mutta hengen täytyy olla herrana: mitä hän käskee, se on tehtävä, ja niskoitteleminen ei saa tulla kysymykseenkään. Tämä kutsutaan myöskin vanhan ihmisen ristiinnaulitsemiseksi (Room. 6:6). Sitä ei kutsuta vanhaksi ihmiseksi ikänsä puolesta; sillä voihan ihminen, joka himoitsee, ylpeilee eikä kunnioita Jumalaa, olla reipas, terve, nuori mies, vaan sitä kutsutaan vanhaksi syystä, että se on kääntymätön eikä vielä ole muuttunut."
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00


Paluu Martti Lutherin ajalta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron