onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

Martti Lutherin ja hänen aikalaistensa sekä vielä vanhempia kirjoituksia

onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

ViestiKirjoittaja m@mi » 21 Marras 2008, 15:24

Voisiko joku tarkistaa, onko tämä kirjasta Mannaa Jumalan lapsille? Ja jos on niin mikä on asiayhteys ja mitä lihavoiduilla teksteillä tarkoitetaan? Kuulostaa hiukan oudolta Lutherilta siinä, että Lutherhan on hyvin painokkaasti sillä kannalla ettei ihminen tule uskoon muuten kuin suusanallisen evankeliumin saarnan myötä. Tällaista joku minulle yritti väittää, joka ajattelee saavansa synnit anteeksi ihan itsekseen...
Joh. 7:38

Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.
Herra Kristus ei tahdo vain virvoittaa sitä, joka tulee hänen luokseen, sammuttamalla hänen janonsa. Kristus tahtoo tehdä hänestä myös kumpuavan lähteen antamalla hänelle Pyhän Hengen lahjoineen, niin että hän voisi toisiakin virvoittaa. Samoin kun Kristus on auttanut häntä, hänkin lohduttaa, vahvistaa ja palvelee muita.
Herra Kristus voi tehdä luokseen tulevasta toisenlaisen kuin laki voi. Hurskas kristitty lohduttaa jokaista synneissä olevaa sillä, että Kristus poistaa synnit. Yksi ainoa Raamatun lause puhaltaa ne pois, olkoot ne kuinka suuret hyvänsä. Kuolemankin lähestyessä hän voi lohduttaa heitä, niin etteivät sitä pelästy. Miten? Elämän vedellä eli evankeliumilla.
Kaikki tapahtuu aivan yksinkertaisesti. Sinun on vain kuultava, luettava tai saarnattava evankeliumia. Kuullaan vain äänen kajahdus, on vain vähäisiä kirjaimia kirjassa ja mietitään niitä sydämessä. Tällä sanalla on kuitenkin salainen suuri voima huuhtoa sydämestä kaikki se, mikä on perkeleestä.
Niiden osaksi, jotka tulevat Kristuksen luo, tulee se kunnia, että he voivat saada aikaan näin suuria.
m@mi
tutustunut
 
Viestit: 17
Liittynyt: 07 Marras 2008, 16:18

ViestiKirjoittaja näre » 21 Marras 2008, 17:02

Lainattu kohta on tammikuun 4. päivän teksti kirjasta Mannaa Jumalan lapsille, joka on Lutherin kirjoista kasattu lyhyitä mietelmiä sisältävä kirja. Lainaus on m@milla tuossa yllä kokonaisena, joten asiayhteydestä tai muusta tarkoituksesta (tuo) kirja ei enempää kerro. Itse ohittaisin tuon aika kevyesti, koskapa tosiaan selväsanaisempaa ja hyvin painokkaasti asiaa ilmaisevaa Lutheriakin löytyy.


(Päivän teksti tuosta kirjasta näytti menevän näin.)
Marraskuun 21 päivänä
Matt. 5:4

Autuaita ovat murheelliset. Kristittyjen ominaisuus on se, että he ovat murheellisia, heillä on pelästynyt, arka sydän. Koska perkele ja maailma ovat heidän vihollisiaan, tämä ehdottomasti tuottaa heille vahinkoa. Heitä kiusataan, ahdistetaan ja vaivataan, kunnes heidän silmänsä kostuvat. Tapahtui vahinko ruumiille tai omaisuudelle, joka tapauksessa kipeää se tekee, liha ei voi luonnostansa luopua. Maailma päättelee nyt, että kristityt ovat onnettomia ihmisiä, koska heidän täytyy näin kärsiä. Sen sijaan se pitää onnellisina niitä ihmisiä, joille ei mitään vaurioita tapahdu, jotka ovat voimakkaita, joilla on raitis ruumis, joilla on kaikkea kyllin ja joilla on iloa vaimosta, lapsista ja palvelijoista ja kaikenlaista yltä kyllin. Se kelpaa maailmalle ja sitä se tahtoo. Ellei näin ole, se kyllä keinot keksii.

Mutta varo pitämästä kristittyjä onnettomina siksi, että he murehtivat. Kuule, mitä Kristus heistä sanoo: "Autuaita ovat murheelliset." Kuinka se on mahdollista? Eihän siellä ole mitään onnellisuutta, missä käy pahoin, missä itketään ja valitetaan. Autuushan on iloa. Se on totta, mutta vain toistaiseksi, Kristus sanoo. Ei sovi ottaa huomioon nykyisyyttä. Tulevaisuuteen katsokoon se, joka tahtoo kristityt oikein erottaa jumalattomista. Maailmalla on ilonsa, mutta se on lyhyt ja huono ilo, jota seuraa iankaikkinen vaiva. Kristityt tosin ovat murheellisia, he itkevät, heidän käy huonosti. Mutta katso tulevaisuuteen, josta sanotaan: "Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen."
näre
 

ViestiKirjoittaja m@mi » 21 Marras 2008, 22:09

Onko kyseinen kirja siis jonkun muun kuin Lutherin itsensä kokoama? Mikäli näin on niin sen voisi kuvitella olevan myös kirjoittajan omaa tulkintaa...minä päästän kyllä irrallisen lauseen ohitse, mutta miten tällaista kohtaa selventää sellaiselle joka pitää tällaisesta kiinni tukeakseen omaa pelastuskäsitystään?
m@mi
tutustunut
 
Viestit: 17
Liittynyt: 07 Marras 2008, 16:18

ViestiKirjoittaja Taavetti » 21 Marras 2008, 22:43

Enin osa Lutherin kirjoista on toisten muistiin merkitsemiä ja kokoamia. Esimerkiksi Huonepostilla on koottu Lutherin kotonaan pitämistä pöytäpuheista, muistiin merkitsijöinä enimmäkseen Lutherin kotona majoittuneet tai hänen luonaan vierailleet opiskelijat. Huonepostillan sydämellinen sanontatapa kertoo intiimistä, pienten ryhmien tilanteista, joissa ne on aikanaan puheltu. Sen sijaan muutamat Huonepostillan horjuvuudet esimerkiksi sakramenttiopissa, kertonevat muistiin tallentaneiden moninaisista käsityksistä.
m@mi kirjoitti:Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.
Herra Kristus ei tahdo vain virvoittaa sitä, joka tulee hänen luokseen, sammuttamalla hänen janonsa. Kristus tahtoo tehdä hänestä myös kumpuavan lähteen antamalla hänelle Pyhän Hengen lahjoineen, niin että hän voisi toisiakin virvoittaa. Samoin kun Kristus on auttanut häntä, hänkin lohduttaa, vahvistaa ja palvelee muita.


Tuossa tummentamassani kohdassa on kirjoitettu yksinkertaisesti se, miten Jumalan lahjoista pääsee osalliseksi, siis miten pääsee sisälle Jumalan valtakuntaan, ja että sillä tavoin elävän veden lähteestä juodakseen saanut, tulee itsekin sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.
Lyhyesti selitettynä se merkitsee sitä, että jokainen Jumalan valtakuntaan ovesta sisälle tullut, voi julistaa synnit anteeksi jokaiselle katuvalle, jonka hän kohtaa.
Siis sisälle pääsyyn on Jeesus itse asettunut oveksi, mutta on jättänyt ovenvartijan tehtävän opetuslapsilleen Pyhän Hengen voiman kautta. Muuta tietä, eikä muita ovia ei ole meille asetettu eikä luvattu.

Kirjoitukset ja niiden miettiminenkin, ovat kyllä omiaan kutsumaan ja opastamaan armon lähteelle, mutta eläväksi tekevää voimaa ei ole kirjoituksiin annettu. Sen sijaan jo sisälle päässyttä uskovaista saattavat kirjoituksetkin auttaa ja lohduttaa. Nämä merkityksiä ymmärtäisin lainatun kirjoituksen tarkoittavan, kun asiaa halutaan tarkastella Raamatun kokonaisen sanoman valossa, ja vain niin sitä sopii tarkastella.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

ViestiKirjoittaja O.M » 22 Marras 2008, 16:18

m@mi kirjoitti:Voisiko joku tarkistaa, onko tämä kirjasta Mannaa Jumalan lapsille? Ja jos on niin mikä on asiayhteys ja mitä lihavoiduilla teksteillä tarkoitetaan? Kuulostaa hiukan oudolta Lutherilta siinä, että Lutherhan on hyvin painokkaasti sillä kannalla ettei ihminen tule uskoon muuten kuin suusanallisen evankeliumin saarnan myötä. Tällaista joku minulle yritti väittää, joka ajattelee saavansa synnit anteeksi ihan itsekseen...


Tarkastin myös asiayhteyden ja siinä ei ole huomautettavaa. Korostaisin tekstistä vähän lisää (ks. punaiseksi värjätyt sanat).

Joh. 7:38

Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.
Herra Kristus ei tahdo vain virvoittaa sitä, joka tulee hänen luokseen, sammuttamalla hänen janonsa. Kristus tahtoo tehdä hänestä myös kumpuavan lähteen antamalla hänelle Pyhän Hengen lahjoineen, niin että hän voisi toisiakin virvoittaa. Samoin kun Kristus on auttanut häntä, hänkin lohduttaa, vahvistaa ja palvelee muita.
Herra Kristus voi tehdä luokseen tulevasta toisenlaisen kuin laki voi. Hurskas kristitty lohduttaa jokaista synneissä olevaa sillä, että Kristus poistaa synnit. Yksi ainoa Raamatun lause puhaltaa ne pois, olkoot ne kuinka suuret hyvänsä. Kuolemankin lähestyessä hän voi lohduttaa heitä, niin etteivät sitä pelästy. Miten? Elämän vedellä eli evankeliumilla.


--> Jos hurskas kristitty lukee Pyhän Hengen voimasta epäilevälle Raamattua, toki yksi ainoa Raamatun lause Pyhän Hengen voimalla saarnattuna riittää pyyhkimään synnit pois. Se riittää jopa synnyttämään hengellisesti kuolleen ihmisen sanan voimasta uudelleen.

Kaikki tapahtuu aivan yksinkertaisesti. Sinun on vain kuultava, luettava tai saarnattava evankeliumia. Kuullaan vain äänen kajahdus, on vain vähäisiä kirjaimia kirjassa ja mietitään niitä sydämessä. Tällä sanalla on kuitenkin salainen suuri voima huuhtoa sydämestä kaikki se, mikä on perkeleestä.
Niiden osaksi, jotka tulevat Kristuksen luo, tulee se kunnia, että he voivat saada aikaan näin suuria.


Minusta tuossa Luther puhuu siitä, miten jo uskova voisi vakuuttua syntien olevan anteeksi. Kuulemalla armovakuutuksen, lukemalla armovakuutuksen, jopa saarnaamalla armovakuutuksen. Jumala antaa uskovilleen synnit anteeksi joka hetki, koska kristikunnassa kaikki on syntien anteeksiantamusta. Tämän hedelmänä uskovainen ei tietenkään halua halveksua Pyhän Hengen aarteita kuten rippiä, sanan kuulemista, sakramentteja, rukousta, sanan lukemista, elävää seurakuntayhteyttä. Luther ei ymmärtääkseni puhu tuossa uskoontulosta. Uskoontulosta Luther kirjoittaa Isossa katekismuksessa näin:

"Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä."
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/religio ... us.html#33

--> Jos epäuskoisella lukijalla on Raamattu, mutta ei uskovaista ihmistä selittämässä Raamattua, hänellä on Jumalan sana, mutta ei Pyhää Henkeä, joka seurakuntansa kautta avaisi sanaa. Henki tekee eläväksi, mutta kirjain kuolettaa. Sen sijaan jos paikalla on uskovainen ihminen - edes yksi -, on läsnä seurakunta, jonka kautta Pyhä Henki voi Jumalan sanalla synnyttää uuden kristityn. Pyhä Henki näet asuu seurakunnassaan eli uskovaisten sydämissä. Jos epäuskoinen ihminen selittää Raamattua, ei ole Pyhää Henkeä, on pelkkä liha ja sana. Henki tekee eläväksi, ei liha mitään auta.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Re: onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

ViestiKirjoittaja O.M » 28 Marras 2008, 12:12

m@mi kirjoitti:
Joh. 7:38

Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.
Herra Kristus ei tahdo vain virvoittaa sitä, joka tulee hänen luokseen, sammuttamalla hänen janonsa. Kristus tahtoo tehdä hänestä myös kumpuavan lähteen antamalla hänelle Pyhän Hengen lahjoineen, niin että hän voisi toisiakin virvoittaa. Samoin kun Kristus on auttanut häntä, hänkin lohduttaa, vahvistaa ja palvelee muita.


Tuli tuosta raamatunkohdasta ja Lutherin selityksestä mieleeni, että Raamattu näyttää puhuvan paitsi uskovista ihmisistä elävän veden lähteinä, myös vedettömistä lähteistä:

2. Piet. 2:
"17 Nuo ihmiset ovat vedettömiä lähteitä, sadepilviä, jotka tuulenpuuska hajottaa. Heille on varattuna synkin pimeys."
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

Opin pysyvyydestä (Mannaa Jumalan lapsille 6.6.2012)

ViestiKirjoittaja metsätähti » 06 Kesä 2012, 01:09

Sähköpostiin tuli päivän pätkä Lutheria. Täytyy todeta, että usein en kerta kaikkiaan tajua, mitä Luther yrittää sanoa, ja välillä olen myös eri mieltä asiasta. Tämän päivän pätkä kuitenkin lämmitti sydäntä sen verran, että liitän sen tänne. Vaikka tuulee ja myrskyää, niin jokin on kuitenkin pysyvää.

"6.6.2012

Joh. 6:60

Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: Tämä on
kova puhe, kuka voi sitä kuulla. Tämä on kirjoitettu lohdutukseksemme.
Meillä on siinä esikuva tietääksemme, että kun evankeliumi menestyy
hyvin maailmassa, siitä luopuvat nekin, joiden ei olisi luullut luopuvan
ja joiden pitäisi sitä parhaiten edistää.

Minua on usein hämmästyttänyt se, että Kristus saarnavirassaan omiensa
keskuudessa osoittautuu niin heikoksi, ja että perkele tekee itsensä
niin vahvaksi, että etevimmätkin - tässä opetuslapset - kokonaan
luopuvat evankeliumista. Täytyypä toisinaan johtua ajattelemaan: Hyvä
ystävä, onkohan oppi oikea? Onkohan Jumalan käsi mukana, koska asia saa
niin kummallisen käänteen? Tässä täytyy kuitenkin heti ummistaa silmänsä
ja sanoa: Langetkoon se, mikä ei ota pystyssä pysyäkseen, totuus on
sittenkin totuus. Eihän tämä ole ihmeteltävää, sillä kävihän itse
Herralle Kristuksellekin niin, että hänestä luovuttiin. Kestämmeköhän
kaikki mekään. Tulkoon siis vain luopumisia ja vainoja, tätä oppia ei
voida kuitenkaan hävittää. Evankeliumi voi ja tahtoo olla perustuneena
muuhun kuin valtaan tai oppineiden ja ylhäisten varaan. Muu voima se
tätä oppia pitää yllä.


(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)"
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

Re: onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

ViestiKirjoittaja Taavetti » 05 Kesä 2014, 20:21

Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.

Tämä muoto löytyy vuoden 1938 käännöksestä, Bibliassa on erilainen sanajärjestys, ilmeisesti Lutherin saksannoksen mukainen. Se antaa lauseelle erilaisen merkityksen, sillä se korostaa uskomisen laatua. Raamatun mukaista uskoa: "Joka uskoo minun päälleni niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustaan vuotavat elämän veden virrat."
En viitsi tarkistaa miten se on uusimmassa käännöksessä muotoiltu.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Re: onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

ViestiKirjoittaja metsätähti » 18 Kesä 2014, 04:04

Taavetti kirjoitti:
Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.

Tämä muoto löytyy vuoden 1938 käännöksestä, Bibliassa on erilainen sanajärjestys, ilmeisesti Lutherin saksannoksen mukainen. Se antaa lauseelle erilaisen merkityksen, sillä se korostaa uskomisen laatua. Raamatun mukaista uskoa: "Joka uskoo minun päälleni niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustaan vuotavat elämän veden virrat."
En viitsi tarkistaa miten se on uusimmassa käännöksessä muotoiltu.


No miepä kattoin. "Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." (Joh. 7:38, KR1992) Tulkinnan saa hoitaa joku pätevämpi.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

Re: onko näin (mannaa Jumalan lapsille)?

ViestiKirjoittaja Taavetti » 18 Kesä 2014, 07:42

metsätähti kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elämän veden virrat.

Tämä muoto löytyy vuoden 1938 käännöksestä, Bibliassa on erilainen sanajärjestys, ilmeisesti Lutherin saksannoksen mukainen. Se antaa lauseelle erilaisen merkityksen, sillä se korostaa uskomisen laatua. Raamatun mukaista uskoa: "Joka uskoo minun päälleni niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustaan vuotavat elämän veden virrat."
En viitsi tarkistaa miten se on uusimmassa käännöksessä muotoiltu.


No miepä kattoin. "Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." (Joh. 7:38, KR1992) Tulkinnan saa hoitaa joku pätevämpi.

Ei sinänsä väärin, käännös voi olla aivan oikein johdettu, mutta käännös jättää tilan väärälle tulkinnallekin. Samoin on laita vuoden 1938 käännöksessä. Sitä muuhun Raamattuun sopimatonta tulkintaa ei ole Biblian käännöksessä, siksi se ehkä monia ärsyttääkin. Ainakin jos heidän mielestään on aivan saama miten uskoo, kunhan vain uskoo. Meidän on kuitenkin pidettävä raja Raamatun mukaisen uskon ja ihmismieliä hivelevän luulouskon välillä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä


Paluu Martti Lutherin ajalta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 1 vierailijaa