Nukkuvat neitsyet

Elävä usko vanhoillislestadiolaisesta näkökulmasta.


Nukkuvat neitsyet

ViestiKirjoittaja Jani_S » 26 Helmi 2009, 17:58

Matt. 25:
1. Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.
2. Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.
3. Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;
4. Mutta taitavat ottivat öljyä astioihinsa, ynnä lamppunsa kanssa.
5. Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.


Matteuksen evankeliumin 25. luku kertoo mm. Jeesuksen vertauksen kymmenestä neitsyestä. Viisi heistä oli viisasta, mutta toiset viisi neitsyttä olivat tyhmiä. Vertauksen alussa sanotaan, että neitseillä oli lamput mukana, mutta vain viisailla oli öljyä sekä lampussa että astiassa vastaisen varalle. Kun aika kului eikä ylkä tullut, kaikki neitsyet väsyivät ja lopulta nukahtivat.

Jeesuksen vertauksella on olemassa pohja, jota emme ehkä tunne. Juutalaisten häätapoihin nimittäin kuului, että ylkää eli sulhasta vastaan meni morsiusneitoja lamppujen kanssa (häät pidettiin ilmeisesti illalla) ja nämä neidot ohjasivat sulhasen häähuoneeseen. Jotkut lähteet mainitsevat myös, että morsian olisi mennyt lampun kanssa odottamaan sulhasta.

Vertaus selittää taivaan valtakunnan tilaa ennen Jeesuksen toista tulemista. Jo tämä maininta todistaa sen, että Jumalalla on valtakuntansa maan päällä, jossa nautitaan Jumalan armoa, rauhaa ja iloa. Se valtakunta on alku iankaikkiselle autuudelle, jonka Jumalan armolapsi perii ajallisen elämänsä jälkeen. Näin täällä maan päällä oleva Jumalan lasten joukko eli Jumalan valtakunta, joka on maanpäällinen armon taivas, ja iankaikkisuudessa oleva kunnian taivas ovat yhtä ja samaa taivaan valtakuntaa. Maan päällä ei hallitse vain Jumala, vaan myös sielunvihollinen, mutta ikuisessa kunnian taivaassa toteutuu vain Jumalan hyvä tahto, se sama joka toteutuu myös hänen maanpäällisessä armovaltakunnassaan.

Jumalan valtakunta on siis hänen tänne asettamansa ja ainoa tie taivaaseen, sillä Jeesus Kristus asuu Pyhän Henkensä kautta sen keskellä. Jeesuksen sovintoveren voima pitää sen valtakunnan asukkaat taivaskelpoisina kaikesta syntisyydestä huolimatta ja sen valtakunnan asukkaaksi pääsee jokainen, joka tuntee syntisyyttä ja haluaa päästä Jumalan lapseksi.

Jeesus sanoo kuitenkin, että lopun aikana viisaatkin neitsyet nukkuvat. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kun yljän tulo eli Jeesuksen toinen tuleminen näyttää vain viipyvän, sammuu lopulta myös viisaan neitsyen lamppu. Vaikka hänellä on öljyä astiassa eli oikea usko ja Pyhän Hengen valkeus sydämessä, hän ei enää valaise uskollaan ympäristöään. On käynyt kuten Heikki Jussila ennusti kirjassaan Iankaikkinen evankeliumi; uskosta on tullut täysin yksityinen asia ja evankeliumin saarnaaminen epäuskoisille on kielletty.

Kun lopun ajan pimeys on tullut ihmiskunnan päälle ja kaikki neitsyet, niin viisaat kuin myös tyhmät nukkuvat, epäuskoinen maailma ei enää pysty näkemään, missä Jumalan valtakunta on. Kun jumalaton silloin katselee ympärilleen löytääkseen armollisen Jumalan, hän ei enää löydä häntä, sillä seurakunta on vaiti ja kaikki hengellisyydet näyttävät ulospäin samalta. Tuomitseva Jumala on toki silloinkin löydettävissä joka paikasta, mutta armon aika on ohitse, koska syntien anteeksiantoa ei enää saarnata Jumalan valtakunnan ulkopuolella. Sitä ei kuitenkaan jätetä saarnaamatta siksi, että Jumalan lapset eivät haluaisi saarnata, vaan siksi, että maailman viha heitä kohtaan on noussut suuriin mittoihinsa. Juuri siksi viisaatkin neitsyet nukkuvat ja he nukkuvat silloin Jumalan säätämyksen mukaan; näin he selviävät lopun ajan hengellisiltä eksytyksiltä eivätkä pidä lamppujaan palamassa, jotta väärä sulhanen eli maailma ei tulisi houkuttelemaan heitä pettämään oikeaa sulhasta Jeesusta Kristusta. Vasta sitten, kun oikea sulhanen saapuu, sytyttävät viisaat neitsyet, Jeesuksen uskolliset morsiamet uskonlamppunsa Pyhän Hengen öljystä ja pääsevät oikeaan häätaloon eli iankakkiseen taivaan iloon.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Nepheg » 26 Helmi 2009, 19:41

Tuosta tuli mieleen, kuinka asia on todella ajankohtainen tänäänkin.
Kun kysyin tällä viikolla erästä ihmistä seuroihin kanssani, niin hän kieltäytyi kohteliaasti, ainakin tällä kertaa.

Tämä ihminen sanoi käyneensä varmasti melkein jokaisen seurakunnan tilaisuudessa täällä kotipaikkakunnallani, silloin kun etsi Jumalaa.
Jokaisessa paikassa, missä hän etsi ja kulki, hän ei löytänyt Jumalaa.

Eräässäkin paikassa hän oli mennyt jopa seurakunnan eteenkin (muitakin meni kuulema samaan aikaan. Siellä oli sellainen tapana..).
Siellä edessä saarnaaja laittoi käden otsan kohtaan ja yritti kaataa tämän ystäväni työntämällä päätä taaksepäin.
Kun ystäväni ei kaatunut, vaan otti askeleen taakse päin, niin saarnaaja alkoi vain kovempaa ja kovempaa painamaan ystävääni lähes väkisin kumoon, mutta silloin ystäväni irrottautui otteesta ja sanoi, että "tämä ei ole hänen juttunsa" ja lähti pois.
Sanoin hänelle, että hän teki täysin oikein.

Nyt kun luin kirjoituksesi, niin silmiini hyppäsi kirjoituksesi kohta "Kun jumalaton silloin katselee ympärilleen löytääkseen armollisen Jumalan, hän ei enää löydä häntä, sillä seurakunta on vaiti ja kaikki hengellisyydet näyttävät ulospäin samalta."

Ystäväni silmin kaikki hengellisyydet näyttävät samalta, niissä ei ole Jumalaa, jota hän oli aikoinaan etsinyt kuumeisestikin.

Kerroin vajavaisesti Jumalan valtakunnasta ja pyysin katsomaan ja kuuntelemaan, kuinka oikea uskovien seurakunta toimii.
Mutta ainakaan vielä tämä ystäväni ei halunnut tulla katsomaan. Hänellä oli liian monta pettymystä takanaan.
Niin monet olivat hänelle sanoneet "tule tänne, täällä on Jeesus", mutta ei siellä Jeesusta ollutkaan...
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Jani_S » 10 Maalis 2009, 13:12

Nepheg kirjoitti:Nyt kun luin kirjoituksesi, niin silmiini hyppäsi kirjoituksesi kohta "Kun jumalaton silloin katselee ympärilleen löytääkseen armollisen Jumalan, hän ei enää löydä häntä, sillä seurakunta on vaiti ja kaikki hengellisyydet näyttävät ulospäin samalta."

Ystäväni silmin kaikki hengellisyydet näyttävät samalta, niissä ei ole Jumalaa, jota hän oli aikoinaan etsinyt kuumeisestikin.

Mietin joskus tätä asiaa ja toki vieläkin joskus mietin, että miksi kaikki eivät löydä Jumalaa, vaikka sanovat etsivänsä tai etsineensä. Ekumenian hengessä voitaisiin ajatella, että tokihan joka ikinen, joka häntä etsii, löytää hänet ja joka ikinen, joka häntä huutaa avukseen, saa hänet luokseen. Raamatun valossa asia on kuitenkin toisin; se joka kaikesta sydämestään etsii Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, löytää hänet. Laulamme Siionin laulussa: "Vaan siihen älköön sattuko, nyt mitään omastan, vaan Herra meitä auttakoon elämään armostaan." Muistan erään saarnamiehen sanat: "Voi kuinka usein olisimme vaatimassa kunniaa itsellemme ja kuinka vähän antaisimme sitä lähimmäiselle ja vielä vähemmän Jumalalle. Ihminen on tarkka kunniastaan, mutta Jumala se vasta tarkka onkin, sillä hän ei suo kunniaansa langenneelle ihmiselle." Tämä on sidoksissa aiheeseen sillä lailla, että ihmisellä ei ole yhtään mitään annettavaa autuutensa eteen, hän ei ole tehnyt mitään, millä voisi pelastua tai mitä Jumala kunnioittaisi. Siksi kai nykyisenä aikana, kun koko ihmiskunta alkaa olla niin oman kunnian perässä juokseva ja omaisuuden sekä kaikenlaisen ansion kerääminen on tullut elämän päätarkoitukseksi, on niin äärettömän vähän niitä, jotka ovat tarpeeksi köyhiä ja nöyriä käymään parannuksen ahtaasta portista.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Tero A.A. » 19 Maalis 2009, 15:58

Asiasta poiketen, minusta on vähän hullunkurista että vl-internetpalstalla on tällainen opillista-palsta, kun tämä ei kuitenkaan ole vanhoillislestadiolaisen organisaation ylläpitämä palsta, eikä kukaan ainakaan näkyvästi ilmoita teologina tuovansa tänne opin neuvoja.

Opillista-palstan tänne perusti tämän palstan perustaja, kun keskustelupalsta tuli edelliselle palvelimelle. Liikkeen perustaja oli parisen vuotta vl-kristitty hyvin opilliselta pohjalta. Oikeastaan kristityllä=uskovaisella=vanhoillislestadiolaisella vapaalla Jumalan lapsella oppi on käsi kädessä elämän kanssa. Lapsi on asetettu uskon esikuvaksi, hän, joka ei paljon opinkysymyksiä pohdiskele.
Tero A.A.
vakiintunut
 
Viestit: 136
Liittynyt: 11 Marras 2006, 15:18

ViestiKirjoittaja Jani_S » 19 Maalis 2009, 17:24

Lieneekö tuo nyt niin hullunkurista, että opillisista asioista keskustellaan täälläkin? Ei tarvitse olla jumaluusoppinut voidakseen ymmärtää ja selittää opillisia asioita, sillä oppi ei ole muuta kuin käytännön määritelmä. Oikealla opilla ei tulla autuaaksi, vaan vasta sydämen uskolla. Siitä huolimatta väärä oppi eksyttää ja vie lopulta uskon. Opillinen keskustelu tähtääkin oikeisiin uskonkäsityksiin, varoittaa eksytyksistä ja ohjaa välttämään vaaroja.

Opista uskonelämässä voitaneen todeta, että se on syntynyt väärien käsitysten oikaisijaksi. Paratiisin käärmeen väärät neuvot saivat vastapainokseen ensimmäisen seurakuntaopin, opin vainosta vaimon siemenen ja käärmeen siemenen välillä. Samalla annettiin lupaus Jeesuksesta, joten lunastusoppikin syntyi heti syntiinlankeemuksen tapahduttua. Samoin Uuden Testamentin aamunkoitossa jouduttiin määrittelemään oppia monenlaisten eksytysten vuoksi.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 19 Maalis 2009, 17:27

Tero A.A. kirjoitti:Asiasta poiketen, minusta on vähän hullunkurista että vl-internetpalstalla on tällainen opillista-palsta, kun tämä ei kuitenkaan ole vanhoillislestadiolaisen organisaation ylläpitämä palsta, eikä kukaan ainakaan näkyvästi ilmoita teologina tuovansa tänne opin neuvoja.

Opillista-palstan tänne perusti tämän palstan perustaja, kun keskustelupalsta tuli edelliselle palvelimelle. Liikkeen perustaja oli parisen vuotta vl-kristitty hyvin opilliselta pohjalta. Oikeastaan kristityllä=uskovaisella=vanhoillislestadiolaisella vapaalla Jumalan lapsella oppi on käsi kädessä elämän kanssa. Lapsi on asetettu uskon esikuvaksi, hän, joka ei paljon opinkysymyksiä pohdiskele.


Silloin tällöin olemme pohtineet opillisen osan lopettamista, nimen muuttamista tai sulkemista opillisia kirjoituksia sisältäväksi palstaksi, jolla ei keskustelu olisi mahdollista. Kerran siirtelinkin tämän melkein tyhjäksi keskusteluista, tarkoituksena antaa tälle joku muu nimi. Nimen vaihdosta ei kuitenkaan tullut mitään, ja jatkuvasti tänne tuli uusia avauksia, joista keskustelu on jatkunut.

On totta että lapsi on uskomme esikuva, josta meidän tulee ottaa mallia uskon
yksinkertaisuudessa. Lapsi tosin ei kovin paljoa keskustele uskomisen asioista, ja aivan hyvin meidänkin keskustelu voi rajoittua siihen vähimpään. Ajan vaihteluiden ja eksytysten vuoksi meille kuitenkin tulee tarvetta keskustella, ja uskosta keskustelu on melkoisessa määrin keskustelua nimenomaan opista. Opillista keskustelua ei ole koskaan rajoitettu vain teologeille ja puhujille, sen sijaan on hyvä jos voimme keskustella raitista uskon ymmärrystä etsien. Erityisen tärkeänä pidän sitä näin internet palstalla, vaikka on myönnettävä sen olevan melko haastavaa ja sanoisinko ajoittain jopa vaikeata.

Nykyisin meillä on vanhoille kirjoituksille omat alueensa, joihin on´harvakseltaan syntynyt keskustelua. Niihinkin enimmäkseen opillista, juten luonnollista onkin. Muidenkin osien keskusteluissa oppi on melko näkyvästi esillä, ja saanee ainakin minun puolestani ollakin. Miten muuten voimme torjua joka paikkaan tunkevaa väärää opetusta, kuin pitämällä edes pientä oikean opin tuikkua näkyvillä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja hepa » 19 Maalis 2009, 21:31

Jani S kirjoitti
Jeesus sanoo kuitenkin, että lopun aikana viisaatkin neitsyet nukkuvat. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kun yljän tulo eli Jeesuksen toinen tuleminen näyttää vain viipyvän, sammuu lopulta myös viisaan neitsyen lamppu. Vaikka hänellä on öljyä astiassa eli oikea usko ja Pyhän Hengen valkeus sydämessä, hän ei enää valaise uskollaan ympäristöään. On käynyt kuten Heikki Jussila ennusti kirjassaan Iankaikkinen evankeliumi; uskosta on tullut täysin yksityinen asia ja evankeliumin saarnaaminen epäuskoisille on kielletty.


Tuli mieleen Saarnaajan teksti.
12:1 Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
2 "Nämä eivät minua miellytä"; ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet, ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin -
3 jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet vähiin, ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,
4 ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ja myllyn ääni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja Jani_S » 19 Maalis 2009, 21:43

Jumalan valtakunnassa on aina tiedetty, että tulee aika, jolloin evankeliumia ei enää saarnata. Samoin kuin se aika kerran saapuu koko ihmiskunnan päälle ja päättää Jumalan armotalouskauden, on myös jokaisen ihmisen etsikonaika rajallinen. Näillä asioilla ei ole peloteltu, mutta ne on Pyhän Hengen valossa myös tehty tiettäväksi. Eipä ole siksi ihme, että Siionin laulun runoilija ihastelee evankeliumin saarnaamisen aikaa:

On autuas aika ja kansa se vain,
miss´ anteeksiantoa kuullaan
ja Siionin tyttäret nyt vuorottain
näin riemusta laulavat suullaan:
Nyt täyttänyt Karitsa kaikki on,
ole veljeni murheeton!

(SL 50:3)
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Tero A.A. » 22 Maalis 2009, 18:10

Jani_S kirjoitti:Lieneekö tuo nyt niin hullunkurista, että opillisista asioista keskustellaan täälläkin?


Oppi on sangen vaikea asia, ja siinä pitäisi olla pikku Luther, ettei puheillaan ajaisi itseäänkin eksyksiin. Lutherhan sanoi, että hän pelkää itseään enemmän kuin Turkin sulttaania, ettei alkaisi lätisemään kaikenlaisia jaarituksia. Joku Lutteria tunteva tietää varmaan paremmin.
Olin raamattutiedon kurssilla, missä vl. puhuvaiset miehet keskustelivat profeetoista. Joissakin profeettain kirjojen asioissa viisaatkin uskovaiset miehet kompastelevat. Siinä naureskeltiin joillekin asioille, mitä ei oikein ymmärretty; minusta sitä pitäisi varoa. On kehoitettu vain nostamaan hattua.
Esim. sellaiselle on joku taitamaton puhuja oikeastaan naureskellen suhtautunut, kun Elia tappoi kaksisataa Baalin profeettaa. Tilanteet, joissa ei anneta anteeksi VT:ssä, taitavat olla kaikkein vaikeimmin avautuvia.
Tero A.A.
vakiintunut
 
Viestit: 136
Liittynyt: 11 Marras 2006, 15:18

ViestiKirjoittaja Jemima-Ankka » 15 Huhti 2009, 09:34

Kristus on Raamatun Herra ja Kuningas, Martti Luther, Raamatun esipuheita ja reunaselityksiä, toimittanut ja kääntänyt Pekka Kinnunen. Sivu 121:

"Hyvät työt ilman uskoa ovat tyhmien neitseiden lamput ilman öljyä.
Jemima-Ankka
 

ViestiKirjoittaja Jani_S » 15 Huhti 2009, 09:43

Tero A.A. kirjoitti:Tilanteet, joissa ei anneta anteeksi VT:ssä, taitavat olla kaikkein vaikeimmin avautuvia.

Ne ovatkin hyvin vaikeita ymmärtää ja niiden oikeaan tutkimiseen tarvitaan paljon Pyhää Henkeä, kuten eräs puhuja kerran evästi erääseen raamatunkohtaan.

Jos katsotaan taaksepäin, missä ja miten evankeliumi on kulkenut ja mitä raskaitakin vaiheita ja menetyksiä Jumalan valtakunta on joutunut kokemaan, eivät nuo anteeksiantamattomuuteen päätyvät VT:n kohdat olekaan enää niin mahdottomia ymmärtää. Toki Jumalan valtakunnassa iloitaan armosta ja kutsutaan samaan armoon kaikkia syntisiä, mutta paljon ei ole niitä, jotka sen sanan ottavat vastaan. Tämä on todettava suurella murheella, mutta raamattu todistaa sen.
Jani_S
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 03 Touko 2009, 09:35

Jemima-Ankka kirjoitti:Kristus on Raamatun Herra ja Kuningas, Martti Luther, Raamatun esipuheita ja reunaselityksiä, toimittanut ja kääntänyt Pekka Kinnunen. Sivu 121:

"Hyvät työt ilman uskoa ovat tyhmien neitseiden lamput ilman öljyä.

Niinhän se on, ja miksi se öljy loppuu niiltä tyhmiltä neitseiltä? Jeesus vastasi itse vertausta kertoessaan tuohon kysymykseen, kannattaa lukea se itse Raamatusta se teksti. Kas näin:

2 Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä.
4 Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian.

Nyt jääkin pohdittavaksi, mitä ovat ne öljyastiat? Tavallisimmin olen kuullut selityksen, että niitä ovat toiset uskovaiset, matkakumppanit elämän tiellä. Siis yksittäiset saattomiehet tai -naiset, joiden kautta ammennetaan elävää vettä, tai neitseiden vertauksen mukaan kaadetaan öljyä uskon lamppuun ettei se sammuisi.
Tyhmillä neitseillä ei ollut, eikä ole saattomiehiä siksi, että pitävät niitä ja seurakuntaa vähäarvoisena, jopa tarpeettomana. He ovat omasta halustaan itse itseään ruokkivia ja ainakin osittain omissa vaatteissaan kulkevia. Viisailtakin he pyysivät viisaiden öljyä, kun heidän olisi kuulunut pyytää Pyhän Hengen öljyä, jota Jumalan seurakunnasta tarjotaan ostettavaksi aivan ilmaiseksi. Se viisaan neitseen öljyn pyytäminen merkitsee ainakin sitä, että tyhmät pyytävät oikein uskovaiseksi tunnustamista ilman, että heidän tarvitsisi tehdä parannusta väärästä sydämen tilastaan.

Kaikestaan tämä(kin) vertaus on niin laajoja näköaloja sisältävä, että edes pintaraapaisu vaatisi pitkän viestisarjan kirjoittamista. Joskus ennen sotia oli suureen uskovaisten kokoukseen tuotu kysymys, miten olisi neitseiden vertaus oikein ymmärrettävä. Keskustelussa tuli esille, että siihen mennessä oli kristillisyyden keskuudessa esiintynyt kolmea erilaista selitystä, eikä mitään niistä voitu pitää vääränä, mutta ei myöskään mitään toisia parempana. Mieluummin ne selitykset on sovitettava erilaisiin tilanteisiin.

Kaksi niistä selityksestä olen kuullut vuosien varrella, ja olen mietiskellyt, mikä se kolmas mahtaisi ollakaan. Tällä viikolla eräässä keskustelussa se sitten ilmeisesti tupsahti eteeni, mutta silloin en jaksanut siihen sen enempää kommentoida. Se kolmannelta selitykseltä vaikuttanut oli sellainen, että tavallisimmin ymmärretyn yksittäisiä uskovaisia koskevan selityksen lisäksi, sillä voi ymmärtää yksittäisiä paikallisia seurakuntia. Onhan tunnettu tosiasia, että kokonaisia paikallisia seurakuntia on mennyt harhaan ja eriytynyt Yhteisestä seurakunnasta omiksi eriseuroikseen. Siihen löytyy vahvistusta ainakin Biblian rekisterin mukaan monista paikoista Raamatusta, ja sellainen on muistikuva minulla aivan oman elämäni ajalta.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä


Paluu Uskonvanhurskaus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron