Ristiäiset

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo

Ristiäiset

ViestiKirjoittaja vanamo.n » 12 Joulu 2009, 22:15

Kirjoitan tähän edellisen ilonaiheeni aloituksen jatkoksi, että tänään isoäiti ja isoisä sitten saivat olla kokemassa, mitä on , kun lapsenlapsi kastetaan ja me juhlaan osallistuneet saimme kuulla, mitkä nimet vanhemmat ovat päättäneet antaa lapselleen. Pienokainen on nyt nimeltään Viivi Taika Emilia. Ja tuossa kastetilaisuudessa kävi juuri niinkuin ennalta aavistelinkin, että pappi toteaa näin: Otamme tämän Viivi Taika Emilian nyt pyhässä kasteessa Jumalan lapseksi. Kirkossamme kuitenkin vissiin sallitaan sekä tämä väärä ymmärrys kasteen merkityksestä että se, miten me uskomme ja ymmärrämme, että kaste on hyvän omantunnon liitto, eikä uskovaisten pappien käyttämää sanamuotoa ole onneksi kielletty kastetilaisuuksissa. Rohkeutta minulla ei kuitenkaan ollut mennä keskustelemaan kahvipöydässä tämän naiskappalaisen kanssa, että meillä on tässä kasteen sakramentti asian sisällössä erilainen ymmärrys. Ja se että lapsen kasteen suoritti pappi, joka ei itse kanna elävää uskoa sydämessään, ei tee kuitenkaan itse toimitusta tyhjäksi.
Tuossa tilaisuudessa tuli mieleeni, että kuinka paljon pitää mennä ajassa taakse päin, jolloin tällaisen pienokaisen kastetilaisuutta, kun oli epäuskoisenkin papin kanssa suunniteltu ,niin tuo pappi olisi myös puhutellut lapsen avoliitossa eläviä vanhempia ja kehoittanut heitä solmimaan avioliiton pikimmiten. Me poikamme vanhempina otimme asian esiin heidän käydessään täällä vauvan kanssa ja kehoitimme, että eikö nyt samalla kertaa voitaisi suorittaa tuo avioliittoon vihkiminen. Mikä siinä on esteenä? Emme oikein saaneet vastausta ja itse ajattelin, että jarruttaako siinä se, että kun heidän ystäväpiirinsä koostuu niistä, jotka ovat tottuneet siihen, että hääparin kunniaksi nostetaan maljat, niin he eivät oikein tiedä , miten me pojan uskovaisina vanhempina sitten koemme sen. Onko teillä kenelläkkään kokemusta, että olette olleet häissä, joissa on ollut tämä maljan kohotus tilanne , niin miten olette sen sivuuttaneet hienotunteisesti?
Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus.
Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen. (Virsi 301:6)
Avatar
vanamo.n
ahkera
 
Viestit: 483
Liittynyt: 29 Elo 2009, 16:56
Paikkakunta: Laukaa

Re: Ristiäiset

ViestiKirjoittaja metsätähti » 12 Joulu 2009, 23:19

vanamo.n kirjoitti:Onko teillä kenelläkkään kokemusta, että olette olleet häissä, joissa on ollut tämä maljan kohotus tilanne , niin miten olette sen sivuuttaneet hienotunteisesti?


Mie en aiemmin(kaan) ihan perhetaustani vuoksi ole halunnut kohottaa maljaa. Siinä olen ottanut alkoholittoman juoman ja kylmästi pitänyt lasin alhaalla. En tiiä, oikeinko vai väärin, mutta ainakaan siihen ei ole julkisesti kiinnitetty huomiota. Vaikeampi tilanne se on kodin joulupöydässä tms., kun pitäisi olla "kohtelias" ja toimia samoin kuin muut. (Milloinkahan kohteliaisuuteen alkaa kuulua se suvaitsevaisuus, että jokainen toimikoon vakaumuksensa mukaan?) Omissa häissäni en halunnut maljoja enkä alkoa enkä tanssia, ja kyllä siinä suku oli aika pallo hukassa, kun se totuttu tapa on toinen.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

Re: Ristiäiset

ViestiKirjoittaja metsätähti » 12 Joulu 2009, 23:31

vanamo.n kirjoitti:Ja tuossa kastetilaisuudessa kävi juuri niinkuin ennalta aavistelinkin, että pappi toteaa näin: Otamme tämän Viivi Taika Emilian nyt pyhässä kasteessa Jumalan lapseksi. Kirkossamme kuitenkin vissiin sallitaan sekä tämä väärä ymmärrys kasteen merkityksestä että se, miten me uskomme ja ymmärrämme, että kaste on hyvän omantunnon liitto, eikä uskovaisten pappien käyttämää sanamuotoa ole onneksi kielletty kastetilaisuuksissa. Rohkeutta minulla ei kuitenkaan ollut mennä keskustelemaan kahvipöydässä tämän naiskappalaisen kanssa, että meillä on tässä kasteen sakramentti asian sisällössä erilainen ymmärrys. Ja se että lapsen kasteen suoritti pappi, joka ei itse kanna elävää uskoa sydämessään, ei tee kuitenkaan itse toimitusta tyhjäksi.
Tuossa tilaisuudessa tuli mieleeni, että kuinka paljon pitää mennä ajassa taakse päin, jolloin tällaisen pienokaisen kastetilaisuutta, kun oli epäuskoisenkin papin kanssa suunniteltu ,niin tuo pappi olisi myös puhutellut lapsen avoliitossa eläviä vanhempia ja kehoittanut heitä solmimaan avioliiton pikimmiten.

Kauniin nimen valitsivat. :cool: Ja pikkuinen on varmasti vielä nimeään suloisempi. :D

Täällä pohjoisen suunnalla kyllä vielä moni pappi kastekeskustelussa kyselee mahdollisesta vihkimisestä ja jos kieltäydytään, niin toteaa tulevansa mielellään vihkimään sitten myöhemmin, jos pyydetään, eli se tuodaan kyllä esiin. Ja hyvä niin - jo ihan perheen yhtenäisyyden ja turvallisuuden kannalta, jos ei pari halua ajatella hengellisiä. Mie olen nuorten leskien kohdalla tavannut niin hirveän monta tilannetta, kun toinen on äkkiä viety viereltä pois, että kuinka monelle avopuolisolle tulee yllätyksenä se, että avopuolisolla on todella paljon heikompi suoja kuolemantapauksen sattuessa kuin aviopuolisolla. Lapsi saa perhe-eläkkeen vanhemmastaan, mutta avopuoliso ei saa leskeneläkettä. (No, en saa miekään, vaan se nyt on toinen juttu.) Ilonpilaajana pidetään, jos tuota muistutan nettikeskusteluissa, mutta kun se voi osua omalle kohdalle ja sitten on myöhäistä. Sitä vain ei kukaan usko, ennen kuin se tapahtuu.

Tuo naispappi ei varmaan olisi mielipidettään mihinkään suuntaan muuttanut, vaikka olisitkin keskustellut hänen kanssaan. Tahtoo teologeilla olla aika vankka kanta. 8-) Mutta onnellista on se, minkä sanoit, että ei se erilainen ymmärrys ja usko tee kastetta tyhjäksi. Toivottavasti pieni saa kasvaa turvassa ja jospa vanhemmatkin vielä näkisivät tuon asian. Hyvä että kuiten halusivat kastaa lapsen, se kun vähenee ihan kirkkoon kuuluvien keskuudessakin aika vilkkaasti.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja O.M » 14 Joulu 2009, 10:01

Papit eivät tietenkään muuta kantojaan helposti, kuten Metsätähtikin totesi, paitsi parannuksen kautta. Kastepuheen sisältöä monet voivat kuitenkin toivomuksesta muokata jättämällä kaavasta pois joitakin osioita.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00


Paluu Ilon hetkiä



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron