OM:
"Siansaparon ihmettelyyn totean, että havaintojeni mukaan internetissä ei ole hirveästi sellaisia keskustelupalstoja, joilla kielletään kertomasta vl-uskonkäsityksestä. Olen toki havainnut, että vl-uskonkäsityksen mukaan uskovat ovat varsin epätoivottuja keskustelijoita monilla foorumeilla muutoin kuin sylkykuppeina."
Näinkin on. Mutta kyllä siihen vaikuttaa oma käytöskin. Jos sinne mennään puolustamaan vl-uskoa "takki auki tapellaan" -periaatteella, on ihan ymmärrettävää, että se herättää kiukkua ja harmia. Myöskin ylhäältä päin asioitten latelu kirvelee kanssakeskustelijoita. Eräs vl-pappi muutes totesikin, että jos nokka nousee uskomisenasioissa, ollaan metsässä. Usko on lahja ja se pitäisi aina hattu kourassa nöyrästi muistaa.
"Eräällä palstalla esim. on sellainen sääntö, että mitään käsitystä ei saa esittää ainoana oikeana totuutena. Sen voi tulkita rajaavan meidät vl-uskonkäsitystä ainoana oikeana totuutena pitävät palstalta ulos."
Sääntönsä kullakin. Kaikkia vl-uskonkäsityksiä on nyt muutenki vaikea pitää ainoana oikeana totuutena, kun se tuppaa aikojen myötä muuttumaan. Jumalan sana sitä vastoin on muuttumaton ja siinä pitäisi kaikkien pysyä. Ihan yleisestikkin hyväksytään jo meikäläisyydessä, että sekä Venäjän että Togon veeällät ovat ihan oikein uskomassa, vaikkakin heidän tapakulttuurinsa on ihan erilainen, vrt. korvikset, meikkaaminen ja telkka. Ja en sano tätä edelleenkään siksi, että haluisin ittelleni korvikset (en ikinä!) tai hinkuisin telkkaa (kuivakiskoisia ohjelmia), mutta asiana vaan aiheesta huuliani heiluttelen.
"Havaintojeni mukaan Vl-foorumin kirjoittajat kunnioittavat muita keskustelijoita myös muualla internetissä keskustellessaan. Jokaiselle voi toki tulla lankeemuksia myös kunnioitus-/epäkunnioitusasiassa, mutta mikäs meillä armon penikoilla on ollessa, kun Jeesus on nekin synnit sovittanut meidän puolestamme."
En voi kyllä sydämestäni yhtyä tuohon, että olisitte kunnioittaneet muita keskustelijoita näillä palstoilla. Ja kyllä Jeesus on sovittanut koko maailman synnit, eikä vaan "armonpenikoitten". Sitä paitsi armonpenikoittenkin pitäisi osata pyytää huonoja käytöksiään anteeksi ihan samalla tavalla kuten olen nähnyt "ei-armonpenikoittenkin" näillä palstoilla tekevän.
Ittestäni voin sanoa, että oon minä sitten ihan missä vaan, palstoilla tai livessä, oma pahuus seuraa mua joka paikkaan. Ainut lohtu ja turva löytyy evankeliumista. Ois niin maukasta sanoa pari kolme valittua sanaa yhdestä kokemastaan vääryydestä. Joskus auttaa kun laskee ensin kymmeneen ja yrittää vastata maltillisesti, mutta aina ei auta edes Isä meidän rukous etu- ja takaperin luettunakaan. Ihan samallai ajattelen kuten OM:kin "sitä pahaa mitä en tahdo, minä teen ja sitä hyvää, mitä tahdon, sitä en tee".
Toisaalta kuitenkin ne padotut vihantuntemukset, ärtyneisyydet ja pahat mielet kyllä sitten paistaa aina läpi kirjoituksista. Eli oisko parempi ekka puhaltaa ne pellolle ja sitten aloittaa keskustelu ilman niitä? Tyyliin, että mie ja OM ekka haukuttais toisemme suonsilimäkkeeseen oikein kunnolla ja sitten alotettaisiin rakentava keskustelu??? Onnistuisko ja kokkeiltaisko? Tosin miulla ei pahemmin nykyään edes oo negatiivisia tuntemuksia OM:ia kohtaan; hänen sanansa mänöö kuin vesi kolleegan selästä miun kohdallani. No öh; nää säännöt sai hikikarpalot otsalleni, ajattelin että "onpas pojalla otsaa" ja "farisealaisuus huipussaan", mutta jos ajattelen asiaa tarkemmin, ne samat asiat löytyvät omasta sydämestäni.