Laestadiuksen saarna taivaan valtakunnan avaimista

Kirjoituksia etsikkoaikamme aamunkoiton uskovaisilta 1800-luvulta 1940-luvun vuosikymmeniin

Laestadiuksen saarna taivaan valtakunnan avaimista

ViestiKirjoittaja hepa » 01 Maalis 2010, 16:39

19 SUNNUNTAINA KOLMINAISUUDESTA

Minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet,
ja mitä sinä maan päällä sidot,pitää sidotun oleman taivaassa;
ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaassa.
Matt. 16: 19

Me kuulemme näistä Vapahtajan sanoista, että taivaan valtakunnan avaimet annettiin Pietarille, vaikka hän oli tyhjä syntinen ihminen ja monessa paikassa puuttuvainen. Ja me olemme myös kuulleet, kuinka Pietari käytti niitä taivaan valtakunnan avaimia. Hän laski katuvaisia ja epäileväisiä taivaan valtakuntaan, mutta sulki ulos katumattomia ja ulkokullatuita, jotka tunkivat itsensä taivaan valtakuntaan. Katuvaisille ja uskovaisille hän antoi synnit anteeksi, mutta ulkokullatuille, joilla ei ollut totista katumusta eikä elävä usko, niille hän sanoi näin: “Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa, sillä ei sinun sydämes ole oikea Jumalan edessä; sentähden tee parannus sinun pahuudestas ja rukoile Jumalata, että sinun sydämes ajatus annettaisiin anteeksi.” Ap. Tek. 8: 21.

Mutta fariseukset, jotka luonnollisen järjen viisautta noudatit, olit aina siinä uskossa, ettei muu kuin Jumala saata synnit anteeksi antaa. Ja sama usko näkyy olevan tämän aikaisilla fariseuksilla. He sanovat, ettei ole kenellekään sitä voimaa eli valtaa annettu, että hän saattaa synnit anteeksi antaa. Kuitenkin on se ulkonainen usko ollut seurakunnassa, että taivaan valtakunnan avaimet ovat annetut saarnaviralle, joka Jumalan puolesta tykö sanoo syntein anteeksi antamisen rippivieraille ja myös niille, jotka ovat tuomitut kirkon rangaistukseen. Mutta kirkon rangaistus on näinä aikoina muuttunut ulkokullaisuudeksi, ja tapahtuu ainoastans tavan vuoksi. Sillä nyt annetaan yhdelle huoralle eli varkaalle synnit anteeksi, vaikka heissä ei tunnu katumuksen ainetta eli parannuksen aikomusta. Eikä moni saata uskoa, että varas on tullut kristityksi sen tähden, että hän on kirkonrangaistuksen kärsinyt. Sitä kuitenki merkitsee kirkon rangaistus, että hän on tullut kristityksi, joka sen rangaistuksen on kärsinyt. Sillä ensimmäisessä kristillisessä seurakunnassa katsottiin kirkon rangaistus suurimmaksi armoksi, koska katuvainen syntinen pääsi kirkon rangaistusta kärsimään, eli katsottiin mahdolliseksi saamaan syntinsä anteeksi ja otettaman kristillisen seurakunnan jäseneksi.

Mutta nyt se asia pidetään häpeänä ja rangaistuksena, joka silloin oli yksi suuri armo ja hyvä työ syntiselle. Jos nyt se asia pidetään häpeänä ja rangaistuksena, joka ensimmäisessä kristillisessä seurakunnassa oli yksi suuri Jumalan armo, jos se nyt on yksi suuri häpeä, joka silloin oli yksi suuri kunnia, emmekö siis mahda arvata, että joku erhetys on tapahtunut meidän uskossamme, koska taivaan valtakunnan avaimet, jotka Vapahtaja antoi Pietarille ja muille opetuslapsille ja olivat silloin suuret armon lahjat, nyt pidetään häpeänä ja rangaistuksena. Yksi pahantekijä pitää sen häpeänä ja rangaistuksena, että taivaan valtakunta avataan hänelle; mutta ei hän sitä pidä häpeänä ja rangaistuksena, että perkeleen valtakunta avataan hänelle sen häpeällisen työn kautta, jonka tähden hän on tuomittu kirkon rangaistusta kärsimään.

Silloin kiitit katuvaiset sydämestä Jumalata, että heille oli se suuri Jumalan armo suotu, että he katsottiin mahdolliseksi otettaa kristillisen seurakunnan jäseniksi. He kiitit Jumalata sen edestä, että kristityt pidit heitä sen väärtinä, että he tunnustit heitä veljeksensä. Mutta nyt kiittäis moni Jumalata, jos hän pääsis kirkon rangaistusta kärsimästä. Eiköhän silmänkääntäjä ole taas kääntänyt meidän silmämme nurin, koska me katsomme sen pahaksi, joka on hyvä. Me pidämme sen kirkkoon ottamisen rangaistuksena, joka on yksi suuri Jumalan armo. Me luulemme, että se on suuri häpeä, joka on suuri kunnia. Jos vihollinen on saattanut niin kääntää ihmisten silmät nurin, että yksi suuri Jumalan armo pidetään rangaistuksena, niin kyllä on silmät käätyt nurin monessa muussakin asiassa.

Koska vihollinen on kääntänyt ihmisten silmät nurin, silloin katsotaan se asia Jumalan pilkkaamiseksi, joka tapahtuu Jumalan kunniaksi. Sen me kuulemme tämän päivän evankeliumista. Koska Jeesus sanoi yhdelle halvatulle miehelle: sinun syntis annetaan sinulle anteeksi, silloin sanoit fariseukset: tämä pilkkaa Jumalata. Niin oli vihollinen kääntänyt heidän silmänsä, että he katsoit kaikki asiat nurin. Syntein anteeksi antaminen oli heidän mielestänsä Jumalan pilkkaaminen. Heidän ymmärryksensä jälkeen oli Jeesus yksi Samaritaanus ja hänellä oli perkele. Opetuslapset
olit perkeleen apostolit. Kristityt olit pahoilta hengiltä riivatut.

Koska ihminen itse on perkeleen vallan alla, silloin katsoo hän kaikki hengelliset asiat nurin. Silloin tulee suruttomuuden tila armon tilaksi. Luonnollinen ihminen pitää itsensä kristittynä, ja kristityitä hän katsoo vääräksi profeetaksi. Koska siis kristityt ottavat taivaan valtakunnan avaimet Vapahtajan kädestä ja päästävät yhden katuvaisen ja epäileväisen sielun taivaan valtakuntaan sen armon kautta, jonka Jeesus on verellänsä ansainnut katuvaisille syntisille, silloin sanovat fariseukset ja ulkokullatut, että se on Jumalan pilkkaaminen. Mutta koska fariseukset itse saavat taivaan valtakunnan avaimet käsiinsä, silloin aukaisevat he taivaan valtakunnan suruttomille, armonvarkaille ja luonnosta siveille. Mutta oikein katuvaisilta ja murheellisilta sieluilta he sulkevat taivaan valtakunnan.

Eiköpä ne ole varastaneet taivaan valtakunnan avaimet, jotka tuomitsevat kristityitä vääräksi profeetaksi, ulkokullatuiksi ja fariseuksiksi? Jotka itse ovat väärät profeetat ja ulkokullatut ja fariseukset, luulevat aina, että oikeat kristityt ovat väärät profeetat ja ulkokullatut. Mutta itse suruttomat ja fariseukset pitävät itsensä kristittynä ja Jumalan lapsena. Ulkokullatut ja kuolleen uskon tunnustajat luulevat, että heillä on oikea usko, mutta kristityillä on muka väärä usko. Koska nyt ulkokullatut ja kuolleen uskon tunnustajat, niin myös muut suruttomat ihmiset luulevat, että heillä on oikea usko, mutta kristityillä on väärä usko, silloin he ovat omalla luvalla ottaneet itsellensä sen voiman, että he vihaavat kristityitä ja tuomitsevat heitä väärällä luulolla. He tuomitsevat kristityitä vihan tähden, mutta ei rakkauden tähden.

Mutta tämä maailman ihmisten viha, se on yksi vissi merkki siihen, että he ovat saaneet pimeyden valtakunnan avaimet, mutta ei taivaan valtakunnan avaimet. Joilla on näkyväinen viha sydämessä ja jotka tämän hengellisen vihan tähden tuomitsevat kristityitä, niin kuin juutalaiset tuomitsit Jeesusta ja hänen opetuslapsiansa, niillä ei ole muut, kuin pimeyden valtakunnan avaimet, vaikka silmänkääntäjä on tehnyt heitä niin sokeaksi, että he katsovat kaikki hengelliset asiat väärin. He luulevat, että pimeyden valtakunnan avaimet ovat taivaan valtakunnan. He luulevat, että he tekevät Jumalalle palveluksen, koska he vihaavat kristityitä, vaikka he sen vihan kautta tekevät perkeleelle palveluksen. He uskottavat itsensä ja muita, että kristityt ovat väärät profeetat ja ulkokullatut ja fariseukset. Ja kaikki ne, jotka itse ovat sokeudessa ja luulevat olevansa kristityt, uskottavat myös muita, että kristityillä on väärä usko. Niillä on pimeyden valtakunnan avaimet, joilla he avaavat pohjattomuuden itsellensä ja lapsillensa ja kaikille muille, jotka uskovat heidän oppiansa.

Meidän pitäis tänä päivänä peräänkatsoman ja kysymän, kenellä on valta avata taivaan valtakunnan ja kenellä ei ole. Mutta taivaan Isäntä, joka muinoin avais taivaan valtakunnan katuvaisille ja murheellisille sieluille sen sovinnon kautta, joka hänen omassa veressänsä on valmistettu, vääntäköön suruttomain ihmisten mieltä, ja liikuttakoon murheellisten sydämet elävällä uskon lukituksella ja vakuutuksella, että heillä on taivaan valtakunnan avaimet, joita Hän saattaa antaa, kenelle Hän tahtoo. Kuule meidän huokauksemme, sinä rauhan Jumala. Isä meidän jne.
…..
Lutheruksen usko siitä oikeasta katumuksesta ja parannuksesta kuuluu näin: että Jumalan seurakunta pitää vakuuttaman katuvaisia syntein anteeksi saamisesta, ja että yksi oikea synnin katumus tutaan siitä, jos ihmisellä on oikea sydämen murhe ja omantunnon kauhistus, ja että ihmisen pitää oikein tunteman syntinsä (Augsburgin tunnustuksen 12 artikla). Näistä sanoista kuulemme me, ettei pääse joka keituri ja pukki taivaan valtakuntaan, vaan yhdellä katuvaisella syntisellä pitää oleman oikea sydämen murhe ja omantunnon kauhistus.
...
Sitä varten on taivaan valtakunnan avaimet annettu Jumalan seurakunnalle, että hänen pitää avaaman oven katuvaisille sieluille. Mutta suruttomille pitää hänen sulkeman taivaan. Tämä on Lutheruksen usko.

...
Mutta Lutherus, joka oli itse syvässä katumuksessa, hän vaatii oikean katumuksen ja elävän uskon. Mutta että yksi katuvainen sielu ei saata itse uskoa tehdä, niin vaati Lutherus vielä sen, että Jumalan seurakunnan pitää vakuuttaman häntä Jumalan armosta ja syntien anteeksi saamisesta. Koska nyt Jumalan seurakunta papin kautta eli jonkun muun kristityn kautta sanoo yhdelle katuvaiselle sielulle:
“Sinun syntis annetaan anteeksi”
, silloin suuttuvat ensin kirjanoppineet eli maailman viisaat ja sanovat: “Tämä pilkkaa Jumalata; ei sinulla ole yhtään valtaa syntiä anteeksi antaa; ei Jumala ole antanut taivaan valtakunnan avaimia sinulle.” Suuttuvat vielä luonnosta siveät ihmiset ja sanovat: “Jumala ja minun omatuntoni todistaa, että minä olen viatoin; en tarvitse minä yhtään armoa seurakunnalta.” Suuttuvat vielä netkin, joilla kuollut usko on pääkallossa ja sanovat: “Kyllä Jumala tietää, että minä olen katumuksen tehnyt; ei tarvitse kukaan minun sydäntäni koetella.” Ja minkästähden kaikki nämät suuttuvat? Sentähden ne suuttuvat, ettei Jumalan seurakunta eli oikeat kristityt tahdo tunnustaa pakanoita veljiksensä uskossa? Ei saata oikeat kristityt luvata armoa luonnollisille siveille; sillä he ei tarvitse yhtään armoa, ei Jumalalta eikä ihmisiltä. Ei saata myös kristityt luvata armoa kuolleelle uskolle, sillä hänellä on usko omasta takaa. Hän saattaa itse uskoa, koska hän tahtoo. Ja se joka on kuolleen uskon päälle luottanut, hän ei tiedä, kuinka hän on ruvennut uskomaan. Ei hän tiedä sitäkään, koska hän olis katunut syntiänsä. Hän luulee, että hän on katunut syntiänsä, mutta se on tapahtunut niin tapaturmaisesti, ettei hän ole sitä huomainnut.

Välistä hän luulee, että se on tapahtunut unessa. Välistä hän arvelee, että se on tapahtunut lapsuudessa. Onkosta sitten Lutherus eksynyt? Vai olisko hän nähnyt unta, koska hän vaatii senkaltaisia katumuksen tuntomerkkiä, joita ei saata yksikään muu tuntea tarpeelliseksi, kuin ainoastansa ne, jotka ovat itse katumuksessa olleet? Hän vaatii sydämen murhetta ja omantunnon kauhistusta. Saattaakos se tapahtua huomaitsematta, ettei ihmisen pitäis siitä itse tietämän?

Mutta me olemme vakuutetut siitä, ettei Lutherus ole eksynyt eikä unta nähnyt, vaan että hän on oikein ymmärtänyt Raamatun, koska hän pani oikean katumuksen tarpeelliseksi kaikille ihmisille. Ja me olemme myös vakuutetut siitä, että Lutherus on ymmärtänyt Raamatun oikein, koska hän vaati oikean ja elävän uskon. Mutta taivaan valtakunnan avaimia hän ei ole varastanut eikä ryöstänyt, koska hän avais oven katuvaisille ja murheellisille sieluille, mutta sulkee sen katumattomilta.

Kyllä vissimmästi kaikki maailman viisaat, kaikki luonnosta siveät ja kuolleen uskon tunnustajat suuttuvat, koska heitä ei lasketa sisälle. He saavat kyllä olla siinä uskossa, että se on Jumalan pilkkaaminen, koska katuvaisille sanotaan: “Sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.” Ei ole kuitenkaan katuvaisilla sieluilla muuta turvaa, kuin se Jumalan armo, jonka Jeesus on sieluille ansainnut. Jos vihollinen ainoastansa laskis heitä sen verran, että he pääsisit pakenemaan Jeesuksen helmaan, niin saisit maailman viisaat elää viisaudellansa, luonnosta siveät ihmiset saisit elää siveydellänsä, ja kuolleen uskon tunnustajat saisit elää uskostansa, jos he saattavat.

Se on kirjoitettu pyhässä Raamatussa, että vanhurskas elää uskostansa. Ja jolla on elävä usko, hän saattaa elää ja kuolla sen päälle, että Ihmisen Pojalla on valta synnit anteeksi antaa, ei ainoastansa saarnaviran kautta, mutta jokaisen ihmisen kautta, joka itse on armoitettu. Se on yksi järkähtämätöin totuus, jos fariseukset sitä uskovat eli ei. Ja nyt, te halvatut, jotka muitten kristittyin avulla kannetaan Jeesuksen tykö, koska teillä ei ole sitä voimaa, että te jaksatte itse käydä! koska Ihmisen Poika näkee teidän muodostanne ja katsannosta, että teillä on yksi murheellinen ja särjetty sydän, silloin sanoo Ihmisen Poika: Sinun syntis annetaan sinulle anteeksi. Ja ota nyt vuotees, sinä halvattu, ja nouse käymään. Jos vielä kirjanoppineet ja fariseukset napisevat ja sanovat: Tämä pilkaa Jumalata, on ainaski joku kanssa, joka kiittää Jumalata, joka sen vallan on antanut ihmisille, että halvattu ihminen on saanut synnit anteeksi, että hän on pelastettu halvauksestansa. Ja sinä halvattu, joka et ole saattanut itse vaeltaa kristillisyyden tiellä siitä saakka, kuin halvaus tauti tuli sinun päällesi. Ota nyt vanhoja omanvanhurskauden makauksia, ja kanna ulos, ja muista! että sinä olet saanut synnit anteeksi silloin juuri, koska sinä sait kuulla tämän suloisen armon sanan Jeesuksen suusta: Sinun syntis annetaan sinulle anteeksi, ja älä tästedes mene syntiä tekemään, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuis.

Sinä halvattu! koska ihmisen Poika on sanonut sinulle: sinun syntis annetaan sinulle anteeksi, niin ei sinun pidä enää epäilemän syntein anteeksi saamisesta, vaikka fariseukset epäilevät, sillä siinä samassa kuin sinä uskot, saat sinä voiman nousemaan ja käymään kristillisyyden tiellä. Sillä ei olekaan Jeesus muille niin sanonut, vaan ainoastansa halvatulle on hän sanonut: sinun syntis ovat anteeksi annetut. Niin usko nyt, sinä halvattu, että sinun syntis ovat anteeksi annetut. Amen

(edit. tekstin vahvennoksia ja pätkä kursivoinnilla olevaa tekstiä)
Viimeksi muokannut hepa päivämäärä 22 Huhti 2010, 11:44, muokattu yhteensä 3 kertaa
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 01 Huhti 2010, 08:58

Laestadiuksen saarna: 4 SUNNUNTAINA PÄÄSIÄISESTÄ 1859

Evankeliumi: Joh. 16: 5

....Mutta Tuomas, joka kulkee vielä omia reissujansa, eikä pysy muitten opetuslasten kanssa kristittyin kokouksessa, milloinka hän tulee näkemään Kristusta? Minä luulen, ettei hän pääse näkemään Herraa, ennenkuin hän tulee opetuslasten kokoukseen. Jos Tuomas oleskelee yksin ja hakee Kristusta yksinäisyydessä, jokohan Kristus tulee häntä hakemaan sieltä? Minä luulen, Tuomas, että sinun täytyy ensin tulla kristittyin kokoukseen, ennen kuin Kristus tulee näyttämään haavojansa.

Et suinkaan tule osalliseksi ylösnousemisen armosta, ennen kuin sinä tulet seurakuntaan. Vaikka kuinka lukisit kirjaa yksinäisyydessä, ja pitäisit rukouksia kotona, et suinkaan siellä tule kristityksi. Mutta tule ensin kristittyin kokoukseen, ja hae ensin seurakunta, ennen kuin sinä löydät Kristuksen.
Ja meillä on se toivo, että Tuomaksen, jolla on sydämellinen ja totinen murhe Kristuksen kuolemasta, pitää näkemän ja uskoman, että Jeesus on vielä elämässä, koska hän tulee opetuslasten kokoukseen ja oleskelee niitten kanssa.

Mutta Nikodeemus ja hänen uskonsa veljet, jotka siveydellänsä panevat Kristuksen ruumiin kuolleen uskon hautaan, ja menevät suoraan Jumalan tykö, eikä tule noitten hulluin huoneeseen, jotka itkevät ja parkuvat, ehkä he olisit kuinka nuhteettomat maailman edessä, eikä ole suostuneet maailman joukon tekoon ja neuvoon, jotka huutavat: “ristiinnaulitse”, niille ei tule Kristus, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa eläväksi, vaan heidän Vapahtajansa pysyy haudassa nyt ja iankaikkisesti. Ei heillä ole sydämellistä murhetta Jeesuksen kuolemasta, eikä iloa hänen ylösnousemisestansa.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja O.M » 01 Huhti 2010, 11:43

hepa kirjoitti:Laestadiuksen saarna: 4 SUNNUNTAINA PÄÄSIÄISESTÄ 1859

Evankeliumi: Joh. 16: 5
- - Jos Tuomas oleskelee yksin ja hakee Kristusta yksinäisyydessä, jokohan Kristus tulee häntä hakemaan sieltä? Minä luulen, Tuomas, että sinun täytyy ensin tulla kristittyin kokoukseen, ennen kuin Kristus tulee näyttämään haavojansa.

Et suinkaan tule osalliseksi ylösnousemisen armosta, ennen kuin sinä tulet seurakuntaan. Vaikka kuinka lukisit kirjaa yksinäisyydessä, ja pitäisit rukouksia kotona, et suinkaan siellä tule kristityksi. Mutta tule ensin kristittyin kokoukseen, ja hae ensin seurakunta, ennen kuin sinä löydät Kristuksen. - -


Kiitoksia Hepalle. Aamenta vastaa Laestadiuksen ajatukset. Muualla internetissä on hekumoitu sellaisella toiveunella, että Laestadius ei olisi kirjoittanut seurakunnasta "juuri mitään". Mutta niin vain Laestadiuskin saarnaa, että ennen uskoneiden sovintosaarnan kautta tullaan autuaaksi. Kuolleen uskon edustajat loukkaantuvat siihen, että heitä ei pidetä uskovaisina.
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 03 Huhti 2010, 14:36

Vilkaisin kiinnostuksesta, onko Laestadiuksen saarna herättänyt huomiota myös muilla vanhoillislestadiolaisuutta käsittelevillä keskustelupalstoilla. Näytti herättäneen. Jotkut ovat olleet jopa tyrmistyneitä: kirjoittiko Laestadius todella noin.

Kirjoituksen saama vastaanotto osoittaa, miten pseudotieto ja disinformaatio ovat hallinneet ja hallitsevat edelleen muita vanhoillislestadiolaisuutta käsitteleviä internetin keskustelupalstoja. Joku on joskus vuosia sitten keksinyt heittää liikkeelle tuulesta temmatun huhun, että Laestadius ei olisi pitänyt seurakuntaa välttämättömänä uskon syntymisessä. Siitä väärävanhurskaat ovat sitten kehitelleet päänsisäisten toiveidensa ohjaamina käsityksiä, että vanhoillislestadiolaisuus olisi muuttunut tällaiseksi vasta myöhemmin. Kaikkein huonoimmin historiaa tuntevien mukaan kuviteltu muuntuminen olisi tapahtunut 1970-luvulla. Toisten mielestä muuntuminen olisi tapahtunut 1960-luvulla, joidenkin mukaan 1930-luvulla ja muutamien mielestä 1910-luvulla. Jotkut katsovat vanhoillislestadiolaisuuden muuntuneen 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Muutamat sijoittavat kuvitteellisen muuntumisen jo 1800-luvun lopulle.

Nyt kuitenkin on osoitettu, että Laestadius oli samaa mieltä kuin lestadiolaisten vanhoillinen suunta suuren hajaannuksen aikaan: ihmisen on saatava usko seurakunnasta, jotta se voi olla elävää uskoa.

Muistutettakoon samalla, että Laestadius sai itse elävän uskon Lapin Marialta, joka omana aikanaan edusti uuslukijaisissa vaikuttanutta piskuista Pyhän Hengen seurakuntaa. Laestadius ei siis kehitellyt itse mitään uutta oppia asiasta, vaan hän oli osa katkeamatonta Pyhän Hengen ketjua, joka on aito apostolinen suksessio. Aidossa apostolisessa suksessiossa (seuraannossa) kyse ei nähdäkseni ole erityisestä pappeudesta (saarnavirasta seurakunnan yli), vaan yleisestä pappeudesta. Yleistä pappeutta on lestadiolaisuudessa ja vanhoillislestadiolaisuudessa aina pidetty erityistä pappeutta merkittävämpänä.

Uskon, että Laestadiuksen kannan selviäminen oikeassa karwassaan on horjuttanut monien väärissä käsityksissään elävien ihmisten virheellisten vakaumusten perustaa. He ovat tähän asti rauhoitelleet itseään sillä, että ei Laestadius niin opettanut kuin nykyvanhoillislestadiolaiset. Nyt on osoitettu, että Laestadius opetti samoin kuin nykyvanhoillislestadiolaiset. On Jumalan työ, jos hän tämän kautta saa vakaumuksensa oljille rakentaneet tuntoihinsa.

Rukoilla sopii, etteivät Jumalan kansan vastustajat toteaisi vain, että ei toiminut tuokaan pseudotieto, ei muuta kuin sepän pajaan takomaan uusia valheita. Viitseliäät epäuskoiset ehtivät yleensä kehitellä enemmän historiallisten tosiasioiden vastaisia väitteitä kuin mitä uskovaiset niitä ehtivät oikaista. Välillä kuitenkin saadaan joitakin merkittävimpiä valheita oikaistua.

Kiitoksia vielä kerran Hepalle tämän erittäin merkittävän Laestadiuksen saarnan tuomisesta Vl-foorumille. Vl-foorumi täyttää näin kaikkein parhaiten tarkoitustaan, jonka mukaan "Vl-foorumi voisi toimia vastapainona pseudotiedolle ja disinformaatiolle, joita vanhoillislestadiolaisuudesta laajasti esitetään internetissä."
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3621
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja sinivuokko » 03 Huhti 2010, 15:23

Tällaiset saarnat on tosiaan enemmän kuin tarpeellisia. Kaikille sisä- ja ulkopuolisille. :shock:
sinivuokko
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 03 Huhti 2010, 16:59

sinivuokko kirjoitti:Tällaiset saarnat on tosiaan enemmän kuin tarpeellisia. Kaikille sisä- ja ulkopuolisille. :shock:

Olen samaa mieltä. Katsoin minäkin O.M.n tavoin, mitä aiheesta muilla foorumeilla on keskusteltu, S24 keskustelussa vaikutti monen kompastukseksi nousseen erityisesti fariseus Nikodemus, jonka hyviä tekoja he tuntuivat kiittävän, ikään kuin Nikodemus hyvien tekojensa perusteella olisi ollut uskovainen. Talven aikana olen tallennellut muistelmia useilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea. Monessa niissäkin vaikuttaa Nikodeemus koituneen kompastukseksi erityisesti monelle papille, jotka ihailivat Nikodeemusta myös Jeesuksen hautaamisen vuoksi. Voitte itse katsoa, millaisia muistelmia sieltä löytyy.

Tässä pieni näyte keskustelusta eräillä kinkereillä:
Samoin hän kertoi, kun hän oli Kannonkosken nykyisen kirkonkylän, Leppälän talossa kinkereillä ja siellä taas asianomainen kinkerin pitäjä puhui Nikodeemuksesta, kuinka hän uhrasi paljon, ja että hän yöllä tuli Jeesuksen luokse, ja näin teki hänestä parhaan opetuslapsen, mitä Jeesuksella olikaan. Niin hän sanoi kesken puheen ja kaikkien kuullen, että kyllä se Nikodeemus yöstä tuli ja yöhön meni. Silloin häntä myös kuulijat huomauttivat, ettei saisi häiritä hartauspuhujaa, ja pappi esitti toivomuksen, että hän tulisi Kivijärvelle pappilaan keskustelemaan, minne hän sitten menikin. Siellä kirkkoherra kantoi suuren kasan kirjoja pöydälle ja alkoi esittää yhtä ja toista saarnamiestä ja kirjoittajien kantaa. Niin hän sanoi, että kyllä se Raamatun mukaan yöstä tuli ja yöhön se Nikodeemus meni. Tämä kirkkoherra oli sanonut sen jälkeen, että muissa asioissa me tämän isännän kanssa kyllä sovimme, tässä uskon asiassa me olemme eri mieltä. Se oli ymmärrettävääkin, koska Kustaa Leppänen saarnasi parannusta, olipa kysymyksessä kuka tahansa. Muuten hän oli luonteeltaan rauhallinen nöyrämielinen ja hyväntahtoinen.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja hepa » 06 Huhti 2010, 08:32

O.M kirjoitti:
hepa kirjoitti:Laestadiuksen saarna: 4 SUNNUNTAINA PÄÄSIÄISESTÄ 1859

Evankeliumi: Joh. 16: 5
- - Jos Tuomas oleskelee yksin ja hakee Kristusta yksinäisyydessä, jokohan Kristus tulee häntä hakemaan sieltä? Minä luulen, Tuomas, että sinun täytyy ensin tulla kristittyin kokoukseen, ennen kuin Kristus tulee näyttämään haavojansa.

Et suinkaan tule osalliseksi ylösnousemisen armosta, ennen kuin sinä tulet seurakuntaan. Vaikka kuinka lukisit kirjaa yksinäisyydessä, ja pitäisit rukouksia kotona, et suinkaan siellä tule kristityksi. Mutta tule ensin kristittyin kokoukseen, ja hae ensin seurakunta, ennen kuin sinä löydät Kristuksen. - -


Kiitoksia Hepalle. Aamenta vastaa Laestadiuksen ajatukset. Muualla internetissä on hekumoitu sellaisella toiveunella, että Laestadius ei olisi kirjoittanut seurakunnasta "juuri mitään". Mutta niin vain Laestadiuskin saarnaa, että ennen uskoneiden sovintosaarnan kautta tullaan autuaaksi. Kuolleen uskon edustajat loukkaantuvat siihen, että heitä ei pidetä uskovaisina.



Kiitokset ennemmin Päivämiehen pakinoitsijalle. Teksti oli pääsiäisviikon Päivämiehen pakinassa, josta sen huomasin ja menin katsomaan Laestdiusarkivet sivun nettipostillaa ja hain Tuomas etsi toiminnolla ja sieltähän se teksti löytyi.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 06 Huhti 2010, 08:38

"Seurakuntaan" sanan haulla löytyi saarnoista paljon kohtia, tässä yksi:

6 SUNNUNTAINA PÄÄSIÄISESTÄ

Jeesus sanoi juutalaisille: “Mutta nyt te etsitte minua tappaaksenne,
sitä ihmistä, joka totuuden on teille puhunut, jonka hän on Jumalalta
kuullut. Te teette teidän isänne tekoja.” Niin he sanoit hänelle:
“Emme ole äpäränä syntyneet; meillä on yksi Isä, Jumala.”

Joh. 8: 40 - 41.

...Muutamat tunnustavat itsensä kristityksi, eikä tule kristilliseen seurakuntaan.
Ne ovat niinkuin ylisyrjäläiset ja alasyrjäläiset ja sivupuolensyrjäläiset, jotka ei suinkaan kanna hyvää sydäntä kristityille. Semmoiset sanovat kyllä: “Meillä on yksi Isä, Jumala,” mutta ne taitavat olla semmoiset äpärät kuin juutalaiset, jotka sanoit Vapahtajalle: “Emme ole äpäränä syntyneet.” —Mutta jos vanha ihminen olis tappanut hedelmänsä syntymisen jälkeen? Niistä tulevat äpärät, joita vanha ihminen on tappanut varsin syntymisen jälkeen. ....

---------
Tarkoittaakohan Laestadius "ylisyrjäläiset ja alasyrjäläiset ja sivupuolensyrjäläiset" vähänniinkuin "laiteilla" :)
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 13 Huhti 2010, 13:52

15 SUNNUNTAINA KOLMINAISUUDESTA 1850

Etsikäät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa,
niin nämät kaikki teille annetaan.

Meidän kallis Vapahtajamme opettaa meitä näillä sanoilla, jotka löytyvät kirjoitettuna tämän päivän evankeliumissa, että meidän pitää ensin etsimän Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin kaikki nämät annetaan. Me tiedämme, että Jumalan valtakunnan kanssa ymmärretään ensin armon valtakunta, elikkä oikea ja elävä kristillisyys, niin kuin se on Vapahtajalta asetettu ja hänen opetuslapsiltansa levitetty evankeliumin saarnan kautta, ja pyhässä raamatussa laviammalta selitetty.

Tämä taivaan valtakunta, josta Vapahtaja niin usein puhuu, pitäis löytymän ihmisen omassa sydämessä, jos hän on tullut kristityksi ja Jumalan lapseksi. Niin todistaa itse Vapahtaja, koska hän sanoo juutalaisille: Ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä. Ei myös pidä heidän sanoman: Katso tässä, katso siellä. Sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne. Luuk. 17: 20.

Jos nyt Jumalan valtakunta on meidän keskellä, niin pitäis meidän pyrkimän sen perään, että Jumalan valtakunta tulis sydämeen, että me tulisimme tuntemaan Jumalan valtakunnan voimaa meidän sydämissämme, jonka pitää oleman Jumalan templi ja Jumalan asuinsija. Ja kuinka tämä muutoin tulis meidän sydämeemme, jos ei sillä lailla, että me pyrkisimme sen perään, että me tulisimme ensinnä kristityksi ja Jumalan lapseksi, niin Jumalan valtakunta tulis meidän tykömme ja me tulisimme osallisiksi Jumalan valtakunnan suuresta voimasta ja kunniasta.

Koska siis Vapahtaja käskee opetuslapsiansa etsiä Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin se merkitsee, että heidän pitää pyrkimän kristillisyyden perään, eli olla ahkerat pyytämään, rientämään, kilvoittelemaan, huutamaan ja kolkuttamaan taivaan oven päälle, ja rukoileman Jumalata, että he totisen katumuksen, parannuksen ja elävän uskon kautta saisit syntinsä anteeksi, tulisit osalliseksi Jumalan armosta, ja niin muodoin löytäisit Jumalan valtakunnan omassa sydämessänsä.
...
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 19 Huhti 2010, 09:43

MARIANPÄIVÄNÄ

Minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet.
Sinun pitää synnyttämän lapsia kivulla.
1. Moos. 3: 16


Nämä sanat puhui Herra Jumala meidän ensimmäiselle äidillemme Eevalle heti syntiinlankeemuksen jälkeen, sillä hän oli käärmeen kavaluuden kautta syönyt kielletyn puun hedelmästä ja antanut myös miehellensä, ja hänkin söi. Tällä suurella rikoksella Jumalaa vastaan, tuotti ihminen itsellensä, ei ainoastansa ajallista ja hengellistä kuolemaa, mutta myös iankaikkisen kuoleman. Tästä syystä Jumala närkästyi hänen ankarassa vanhurskaudessansa ja sanoi nämä yllämainitut sanat: “Minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet. Sinun pitää synnyttämän lapsia kivulla.” Niin kuin hän tahtoisi sanoa: “Sinä olet minun äänelleni kovakorvainen ollut, ja tottelematon minun sanalleni, niin sinun pitää kipua ja vaivaa kärsimän, koskas ihmisiä tuotat maailmaan synnyttämisen kautta.” Ja Herra Jumala sanoi vielä: “Sinun tahtosi pitää sinun miehesi alle annettu oleman, sillä hänen pitää sinun herranasi oleman.”

Tämä seuraa siitä, että vaimo saattoi rikoksen matkaan Jumalaa vastaan ja saattoi miehensä osalliseksi samasta rikoksesta. Sen tähden sai hän tämän orjuuden päällensä, että hänen pitää miehen tahdon alle annettuna oleman. Mutta että nyt vaimo on matkaan saattanut rikoksen ja kuoleman synnin kautta, niin on myös vaimon kautta tullut pelastus ja lunastus, nimittäin vaimon siemenen pitää rikki polkeman käärmeen pään, se tahtoo sanoa, maailman Vapahtaja, Jeesus Kristus, on syntyvä, joka on kukistava perkeleen vallan ja voiman, synnin, kuoleman ja helvetin. 1. Moos. 3: 15.

Tämä on ensimmäinen evankeliumin saarna Kristuksesta, jonka Herra Jumala julisti ihmisille Edenin paratiisissa sen jälkeen, kun he olivat rikkoneet häntä vastaan. Ja tämän evankeliumin on Aatami uskonut, ja kaikki pyhät vanhassa testamentissa. He ovat autuaaksi tulleet tämän lupauksen kautta Kristuksesta. Eikös meillä paremmin olisi syytä uskoa, koska lupaukset ovat täyttyneet, jotka julistettu on Moosekselta ja profeetoilta? ....

..Koska me yhden ihmisen kautta kaikki olemme syntisiksi tulleet, ja synnin kautta on kuolema tullut kaikkien ihmisten päälle, koska kaikki ovat syntiä tehneet, niin on myös yhden ihmisen kautta iankaikkinen elämä tullut kaikille, jotka uskovat, sillä jokainen, joka uskoo Jeesuksen päälle, hän elää, vaikka hän olisi kuollut. Niin olemme siis Aatamin kautta syntiseksi tulleet, ja iankaikkisen kuoleman alaisiksi perisynnin kautta. Mutta Kristuksen kautta olemme perineet iankaikkisen elämän. Niin emme saa syyttää esivanhempiamme tottelemattomuuden tähden, koska olemme Kristuksen kuuliaisuuden kautta lunastetut iankaikkisesta kuolemasta. Iloitkaamme ja riemuitkaamme lakkaamatta. Amen.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 04 Kesä 2010, 15:39

MIKKELINPÄIVÄNÄ 1851

Simon! Katso, saatana on pyytänyt
seuloaksensa teidän sielujanne niin
kuin nisuja, mutta minä rukoilin sinun
edestäsi, ettei sinun uskosi puuttuman
pitäisi. Luuk. 22: 31, 32

... Tämä kristityn sota lohikäärmeen kanssa on maalattu tämän päivän epistolassa, kussa Vapahtaja osoittaa, kuinka Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmeen kanssa. Tämä suuri sota taivaassa tapahtuu ensiksi kristityn omassa povessa, toiseksi näkyväisesti maailmassa, kolmanneksi yliluonnollisesti taivaassa. Rietas tahtoo nimittäin kukistaa uskovaisen sielun armontilasta niitten palavain nuolten kautta, joita hän ampuu kristityn sydämeen. Mikaelin enkelit ovat kristityt, joita rietas eli lohikäärme tahtoo pois ajaa taivaasta, eli armontilasta, kiusausten kautta, ja epäilyksen kautta. Hän on kristittyjen päällekantaja, koska hän sisälle lykkää kristityn sydämeen senkaltaiset ajatukset, ettei se kelpaa Vapahtajalle ollenkaan, jolla on niin paljon syntiä. Mutta tämä perkeleen päällekantaminen ja uhkaaminen tulee mitättömäksi, koska kristitty elävän uskon kautta pakenee Vapahtajan helmaan.

Kristitty voittaa perkeleen kiusauksia Karitsan verellä ja Hengen todistuksen kautta. Sitten heitetään lohikäärme maan päälle. Se on: koska riettaalle ei löydy enää sijaa kristityn sydämessä, sitten kun se Karitsan verellä ja sovinnon kautta on puhdistettu, täytyy hänen paeta siitä taivaasta, joka sovitetun sydämessä on, ja laskea itsensä alaskäsin maahan eli ihmisen lihaan, kussa hän vielä pitää suurta vihaa lihan kiusausten kautta, tietäen hänellänsä vähän aikaa olevan. Tämä on se näkymätön hengellinen sota, joka tapahtuu taivaassa Mikaelin ja lohikäärmeen välillä, ja siitä sodasta eivät maailman ihmiset tiedä mitään.

Toinen sota taivaassa tapahtuu näkyväisellä tavalla kristittyjen ja maailmanjoukon välillä. Koska nimittäin maailman suruttomat ihmiset eivät saa omantunnon rauhaa kristittyjen manausten tähden, niin yllyttää lohikäärme joukkonsa vihaamaan kristityitä. Käärmeen siemenet puikivat sydämen juuressa, koska maailman joukko rupee vihaamaan kristityitä tulella ja miekalla, eli vankeudella ja sakolla. Ja tämä vaino kristityitä kohtaan alkoi varsin, kuin oikea kristillisyys ilmestyi maailmaan. Maailmanlapsilla on niin suuri viha kristityille, että he janoavat kristittyjen verta. Maailmanlapset pesevät sielujansa puhtaaksi kristittyjen verellä, niin kuin Pilatus.

Mutta eivät maailmanlapset tunne sitä vihaa, joka heissä on. He sanovat, ettei se ole viha, mutta omatunto vaatii heitä niin tekemään. Omatunto vaatii heitä kantamaan kristittyjen päälle, jotka ovat väärät profeetat, jotka neuvovat ihmisiä väärälle tielle, jotka ovat Jumalan pilkkaajat, jotka ylenkatsovat maailman jumalia, jotka ryöstävät ihmisiltä heidän vanhan uskonsa ja saattavat ihmisiä epäilemään heidän autuudestansa, eivätkä anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa.
Kaiken tämän tähden pitää kristittyjen kärsimän rangaistusta maailman lain jälkeen. Ja koska tämä suuri sota tapahtuu taivaassa kristittyjen ja maailmanlasten välillä, silloin voittavat kristityt Karitsan verellä ja heidän todistuksensa sanan kautta. He voittavat uskollansa, kiivaudellansa ja rohkeudellansa tunnustamaan Jeesuksen voimaa, niin myös urhoollisuudellansa ja rakkaudellansa, etteivät he rakastaneet henkeänsä kuolemaan asti.

Koska kristittyjen usko ja rakkaus vahvistetaan sen ulkonaisen vainoamisen kautta, ettei vihollinen pääse enää hajottamaan Jeesuksen lampaita keskinäisen riidan kautta, silloin heitetään lohikäärme ulos taivaasta eli kristittyjen seurakunnasta. Eikä ole enää saatanalla sijaa taivaassa. Se on hengellisessä tarkoituksessa: kristittyjen keskellä. Ei hän saata kristittyjen sieluille vahinkoa tehdä, vaikka hän vielä tappaisi heidän rumiinsa. Mutta silloin heitetään hänet maan päälle, eli maailmanihmisten sydämiin, ja siellä hän pitää suurta vihaa. Siellä maailman joukossa nostaa hän hirmuisen elämän, tietäen hänellänsä vähän aikaa olevan.

Nyt on perkele heitetty maan päälle. Nyt on saatana päässyt irti maailmassa. Ei kuulu muuta, kuin kapina, riita ja keskinäinen sota ja veren vuodatus joka paikassa. Jos joku muutos ei tule ihmisten uskossa ja elämässä, niin lopettaa saatana koko maailman, vaikka me, jotka olemme ulkonaisessa maailman loukossa, saamme nyt rauhassa olla, vaikka emme tiedä, kuinka kauan. Jos tämä kristittyjen päällekantaja saa vähän silmäin väliä, kyllä hän tarkalla silmällä katsoo meidänkin päällemme. Hänellä on tarkka silmä näkemään vikoja kristittyjen elämässä. Jos hän löytää jonkun laillisen syyn, kyllä hän pian kantaa kristittyjen päälle maaherran, Pontius Pilatuksen, edessä, että he tekevät hänelle rettelöitä, estävät hänen viinakauppansa, tekevät hänen juomakumppaninsa hulluiksi, etteivät he ota enää pirun paskaa vastaan hänen kädestänsä, viettelevät hänen lapsensa luopumaan vanhempiensa vanhasta uskosta, ja saattavat rauhattomuuden matkaan seurakunnassa, etteivät kunnialliset ihmiset enää saa omantunnon rauhaa kirkkotien päällä.

Kaiken tämän rauhattomuuden tähden aikoo Jumalan lasten päällekantaja kysyä kunniansa perään maallisessa oikeudessa, sillä hän pitää nyt suurta vihaa, tietäen hänellänsä vähän aikaa olevan. Tämän päivän evankeliumissa osoittaa meille meidän kallis Vapahtajamme, kuka on suurin taivaan valtakunnassa, ja opettaa kristityitä välttämään niitä kiusauksia, joidenka kautta viattomat sielut yllytetään syntiin. Antakoon se armollinen Vapahtaja siunauksensa kaikille vanhemmille, etteivät he kävisi lastensa edellä pahoilla esimerkeillä, ja kaikille opettajille, että he jakaisivat totuuden sanat sanankuulijoille sen jälkeen, kuin itse kukin tarvitsee, ja kaikelle esivallalle, ettei kristillisyyden puhdas oppi tulisi heidän kauttansa estetyksi. Sillä maailmassa on nyt niin paljon pahennusta, turhuutta, väkivaltaa ja murhaa, että jokainen saa varoa henkeänsä.

Jos joku muutos ei tule maailmanihmisille sekä uskossa että elämässä, niin ei taida maailma enää kauan pysyä koossa. Semmoiset ajanmerkit rupeavat nyt näkymään, jotka Vapahtajan ennustuksen jälkeen ovat viimeisen ajan merkit. Rukoilkoon siis kaikki heränneet ja armoitetut sielut, että se armollinen Herra Jeesus varjelisi meitä maailman kiusauksista ja maailman yllytyksistä, ja lainaisi meille kärsivällisyyden kantamaan hänen ristiänsä aina viimeiseen hengenvetämiseen asti, että ne harvat ulosvalitut sielut, eivät tulisi vietellyksi eli yli voimainsa kiusatuksi, ennen kuin Ylkä tulee noutamaan ulosvalitun morsiamensa murheen laaksosta taivaaseen. Amen. Isä meidän j. n. e.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 04 Kesä 2010, 15:47

3 RUKOUSPÄIVÄNÄ 1851
....
Mutta sanotaan, että niiden joukossa, jotka pitävät nyt itseään kristittyinä, on monta tekopyhää, monta ulkokullattua, monta haaveilijaa, jotka kulkevat ympäriinsä saarnaamassa ja elävät kuitenkin julkisissa paheissa. Ja sen tähden, sanovat he, en tahdo tulla tuommoiseksi ulkokullatuksi, vaan ennemmin elää niin kuin olen elänyt tähän asti. Jos en ole kristitty, niin en ole ainakaan ulkokullattu. Mutta etkö näe nyt, kuinka solmit itsesi omilla puheillasi? Jottei sinusta tulisi ulkokullattua, et tahdo myöskään tulla kristityksi vaan tahdot mieluummin elää kuin pakana.

Mutta nyt kristittyjen joukossa on aina ollut ulkokullattuja. Vapahtajan omien opetuslasten joukossa oli ainakin yksi ulkokullattu, Juudas. Mutta tarkoittiko tämä sitä, että Vapahtajan saarnaama kristillisyys ei ollut jumalallinen? Vai tahdotko väittää, että koko oppi oli väärä ja kaikki olivat ulkokullattuja sen tähden, että yksi meni ja hirtti itsensä? Samariassa monet olivat kääntyneet kristillisyyteen, mutta siellä oli myös yksi ulkokullattu, nimittäin noita Simon, joka Pietarin täytyi tuomita, mutta tahdotko sanoa, että samarialaisten kristillisyys oli kelvoton sen tähden, että heidän joukossaan oli myös yksi ulkokullattu.

Niin, vieläpä Jerusalemissa, missä kristillisyys ensin ilmaantui, oli kaksi ulkokullattua, joita Pietarin täytyi nuhdella. Mutta tahdotko väittää sen tähden, että kristillisyys oli jo alussa väärä, koska kristittyjen joukossa oli myös ulkokullattuja? Etkö näe, kuinka piruttunut järki pettää sinua? Jos panet päähäsi silmälasit, niin saat varmaan pian nähdä, että kaikki kristityt ovat ulkokullattuja, niin, vieläpä itse apostoli Pietari oli ulkokullattu, koskapa Paavalin täytyi kerran nuhdella häntä ulkokultaisuudesta. Mutta eikö olisi paljon parempi, että näkisit ensin vaivaa oman kristillisyytesi kanssa. Ja kun olet itse tullut kristityksi, voisit nähdä vikoja kristityissä. Silloin voisit paremmin erottaa, ketkä ovat ulkokullattuja ja ketkä ovat totisia kristityitä.
...
On semmoisiakin, joita kutsutaan puolikristityiksi. He hylkäävät osan entisistä jumalattomista töistään mutta eivät voi repiä itseään irti maailmasta, he eivät halua joutua huonoihin väleihin maailman kanssa ja tulla hulluiksi. Heidän täytyy siis olla maailman kaltaisia vaatetuksessa ja ulkonaisissa elämäntavoissa, vaikka Vapahtaja on sanonut: “Ette voi palvella kahta herraa”. Ja apostoli Jaakob on kirjoittanut kristityille: ”Joka siis tahtoo maailman ystävä olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.” (Jaak. 4: 4) Mutta sellainen kristillisyys ei voi kestää Jumalan edessä....
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu

ViestiKirjoittaja hepa » 24 Kesä 2010, 13:27

1 RUKOUSPÄIVÄNÄ 1858

Korkean messun teksti löytyy Apostolein
teko-raamatun 3. luvussa 19.
värsyssä, ja kuuluu: “Tehkäät parannus
ja palatkaat, että teidän syntinne pyyhittäisiin
pois.”

...Mitäs kristityt saavat tämän päivän tekstistä eli Pietarin sanoista: “Tehkäät parannus ja kääntäkäät teitänne Jumalan puoleen, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois.” Kristityt ovat tosin tehneet parannuksen ja kääntäneet itsensä Jumalan puoleen ja saaneet syntinsä anteeksi.

Tarvitsevatko kristityt tehdä parannuksen enää, koska he ovat jo kerran parannuksen tehneet?

Minä ajattelen, että kristityt tarvitsevat vielä monessa paikassa tehdä parannuksen, koska he tuntevat, että synti, joka heihin tarttuu ja hitaaksi tekee, tahtoo viedä heidän ajatuksiansa mailmaan, kristityt tarvitsevat parannusta monessa paikassa, niin kuin esimerkiksi, että kristityt ovat tulleet laiskaksi tekemään työtä Herran viinamäessä. Ei he muista enää sitä ensimmäistä rakkautta, koska he olit viriät tekemään kauppaa leiviskänsä kanssa. Ja sen tähden saavat nyt pakanat mennä rauhassa helvettiin.

Toinen synti, josta kristityt tarvitsevat tehdä parannusta, on se mailman rakkaus, joka niin väkevästi pakkaa kristittyin sydämeen. Ahneuden perkele on paskantanut heidän tuntonsa päälle, jonka kautta heidän tuntonsa on tullut himmiksi, ettei he voi eroittaa, mikä oikein on ja väärin jokapäiväisessä elämässä.

Kolmas synti on kevytmielisyys, koreus ja huoruus nuoressa väessä, joka tekee muutampia niin sokiaksi, että he menevät vetämään ijestä uskottomain kanssa, vaikka Paavali on sanonut: “Älkäät vetäkö ijestä uskottomain kanssa.”

Kristityt tyttäret naivat suruttomia ja uskottomia miehiä, ja ottavat vasiten mailman ristin päällensä, ja kadottavat viimein itse kruununsa. He kadottavat sen kruunun, jonka taivaallinen ylkä pani heidän päähänsä, koska he huusit syntymävaivassa ja olit puetetut auringolla ja kuu heidän jalkainsa alla. Muistakaat, te uskottomat, muistakaat sitä kallista aikaa, koska taivaallinen Ylkä puetti teitä häävaatteisiin, ja otti teitä kirkkoon morsiamen tavalla ja istutti teitä morsiamen istuimelle ja käski taivaan enkelit katsomaan, kuinka kaunis Jesuksen morsian on, se köyhä morsian, jonka Ylkä on ostanut maasta omalla verelläns. Muistakaat sitä autuaallista aikaa, jona te makaisitte Jesuksen helmassa ehtoollisessa, nojaten päätänne Jesuksen rintaa vasten, ottain ympäri Hänen polviansa syntymävaivassa, ja halaten Hänen jalkojansa, ja huusitta “Jesu, Davidin Poika, armahda meidän päällemme!”

Silloin oli Sionin tytär kaunis, valkia, punainen, niin kuin ruusu Saaronin laaksossa. Silloin oli Sionin tytär autuas ajassa ja ijankaikkisuudessa. Silloin oli se ensimmäinen rakkaus palava. Mutta nyt on rakkaus jäähtynyt, kuuletkos Sionin tytär. Ensimmäinen rakkaus on jäähtynyt, ensimmäinen hartaus on loppunut. Jesus on tullut murheelliseksi sinun tähtesi, ja Hän on kuollut monen sydämessä. Mene nyt, Maria Magdalena, itkemään Hänen hautansa päälle! Herätä Häntä ylös katumuksen kyyneleillä, että Jesus virkois jällens, että sinä pääsisit vielä kerran halaamaan Hänen jalkojans ja huutamaan ilokyyneleillä: “Rabboni!” Että saisit seurata Häntä ylösastumisen vuorelle, ja pääsisit viimein kuulemaan, kuinka sataneljäkymmentäneljätuhatta veisaavat uutta virttä Sionin vuorella, ja pitämään häitä niitten kanssa, joiden lamput palavat, koska huuto tulee: “Katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan!”

Mutta puhtaat jalat pitävät olla morsiamen piioilla, jotka tanssaavat puhtaalla lattialla Karitsan häissä. Puhtaat jalat pitävät olla morsiamen piioilla, ettei mustuttais kultalattiata, ettei jättäis jälkiä mailman rapakosta ja sontanavetasta. Antakaat pestä teidän jalkojanne, te Sionin tyttäret. Antakaat Jesuksen pestä teidän jalkojanne ennen kuin te menette hääsaliin.
Sillä se, joka jo pesty on, ei tarvitse muuta kuin että ainoastaan jalat pestään, niin hän on kokonaan puhdas. Ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki.

Meillä on se usko, että täällä on muutamia sieluja, jotka ovat puhtaat ja Karitsan veressä pestyt. Meillä on se toivo, että ne harvat sielut, jotka pysyvät kalliimmassa uskossaan loppuun asti, pitää kostuman Sionin vuorelle, kussa sata ja neljäviidettäkymmentä tuhatta merkittyä veisaa uutta virttä Jumalalle ja Karitsalle. Ja vaikka me emme saata seurata heidän nuottiaan, niin olisi kuitenkin hauska kuulla heidän äänensä, ettemme tarvitseisi kuulla, kuinka hukat ja jalopeurat kiljuvat, koska he saavat hajun lampaista. Oppikaa niitten nuottia, te Siionin tyttäret, oppikaa niitten nuottia, jotka veisaavat uutta virttä Siionin vuorella, että te saattaisitte niitten kanssa veisata yljän ja morsiamen rakkaudesta niin kuin pääskyset, tiaiset ja pulmuset veisaavat kiitosta Luojalle heti, kun aamurusko rupeaa koittamaan. Oppikaa nuottia, te Siionin tyttäret, että te saattaisitte veisata ynnä niitten kanssa, jotka veisaavat uutta virttä Jumalalle ja Karitsalle nyt ja ijankaikkisesti. Amen.
Avatar
hepa
tähtiahkera
 
Viestit: 877
Liittynyt: 19 Helmi 2009, 15:14
Paikkakunta: Oulunseutu


Paluu Etsikkoaikamme aamunkoitosta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron