1963 Siionin Lähetyslehti
Jumala maja
(2. Moos. 25: 1 -9)
Herran Jumalan käskystä valmistettiin todistuksen maja Mooseksen vuorella näkemän mallin mukaiseksi. Niin kuin Vanha Testamentti on täynnänsä esikuvallista saarnaa Uuden Testamentin ajan täydellisyydestä, niin saarnaa Todistuksen Majakin kalliin saarnan Jumalan armovaltakunnasta ja Kristuksen kautta perustetusta seurakunnasta, jonka jäsenyyteen ja armoetujen nautintoon meidät kutsuttu on.
Kansan keskuudesta koottiin vapaaehtoinen ylennysuhri Tabernaakkelin rakentamista varten, ja kansa oli niin antelias, että Mooseksen täytyi kieltää enempää tuomasta. Vapaaehtoisen uhrin kautta, ilman minkäänlaista pakkoa, on Kristuskin perustanut seurakuntansa maitten päälle. Hänen ruokansa oli Isänsä. tahdon tekeminen. Mutta samoin kuin Herra Jeesus antoi itsensä iankaikkisesti kelpaavaksi uhriksi, niin ei ketään ihmisrukkaakaan pakoteta Jumalan lapseksi syntymään, vaan aivan vapaaehtoisesti olet sinäkin, veljeni ja sisareni, parannukseen nöyrtynyt ja sen kalleimman uskon käsittänyt Pyhän Hengen opettamana.
Todistuksen maja oli Israelin keskellä Jumalan asuntona. Siinä ali kolme osaa: esikartano, pyhä ja kaikkein pyhin. Esikartanoon saivat kaikki saapua ja tämä esikartano on kuva maailmasta. Pyhään saivat mennä vain papit ja pyhä kuvaa Kristuksen seurakuntaa, jonka jäsenet ovat kuninkaallisia pappeja. Kaikkein pyhin merkitsee taivasta, ja sinne sai astua ylimmäinen pappi kerran vuodessa, ja hänkin vain uhriveren kanssa.
Esikartanossa eli maailmassa tekee Jumala työtään sanalla, joka on terävämpi kaksiteräistä miekkaa. Mutta yksikään esikartanossa asuva ei vielä ole valtakunnan lapsi, sillä jokaisen autuutta ikävöivän sielun on astuttava esikartanosta pyhään, maailmasta Jumalan valtakuntaan. Niin kauan kuin armonaika
kestää, on esikartanon siunaus siinä, että siellä ollaan kosketuksessa sanan kans sa. Ja niin kuin Sodomaa ei hävitetty ennen kuin Loot ali viety sieltä pois, niin eivät maailmankaan elementit palavuudesta sula, ennen kuin vanhurskaat ovat lepoon päässeet. Maailman suruttomuudesta ja inhimillisestä hurskaudesta on jokaisen autuutta ikävöivän päästävä evankeliumin saarnan kautta elävään kristillisyyteen, Herran Kristuksen seurakuntaan, ja hänen on saatava voima, joka Jumalan lapseksi synnyttää ja lapsena myös säilyttää loppuun asti. Valon on lähdettävä valosta, suolan maun suolasta ja kristillisyyden, kristillisyyden kulmakivestä Herrasta, Jeesuksesta. Tyhmä saarna ja kristinuskon hulluus on kaikkialla vastassamme.
Esikartano
Esikartanossa on polttouhrialttari, jonka ääreen vikoihin joutunut israelilainen itse talutti viattoman uhrieläimen, laski kätensä sen päälle merkiksi siitä, että viaton uhrieläin sai nyt kantaa hänen syntinsä ja vuodattaa verensä alttarilla, uhraajan syntien sovitukseksi. Tämä polttouhrialttari oli kuva Golgatan rististä. Herra Jeesus on niin alas taivuttanut selkänsä, että sinun syntisi omikseen omisti ja pyhän sovintoverensä antoi sinun syntiesi anteeksiantamiseksi. Tämän tähden saamme me, Jumalan lapset tänäkin päivänä iloita ja kiittää rakasta Jeesustamme, hänen raskaasta päivätyöstänsä. Polttouhrialttarin vieressä oli siellä esikartanossa vaskinen pesoastia, jonka jalkaan oli asetettu majan edessä palvelevien vaimojen peilit. Alttarin ääressä, ristin luona sanotaan hyvästit kaikille turhuuden peileille, tämän maailman suruttomalle syntimenolle ja turhalle tavalle. Mutta näistä samoista peileistä näki uhritoimituksen suorittanut pappi, oliko hän tahrannut pukunsa, ja sen mukaan hän tiesi puhdistautua pesoastian vedellä. Siinä kuva Jumalan vereen kastetusta sanasta, joka johdattaa niille lähteille, jotka ovat avoimet kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan. Näin saa esikartanossa parannuksen ja uskon saarnan alla sieluraukka sanan korjaajana nähdä ristille ylennetyssä, Jumalan Pojassa katumuksensa täydellisenä, parannuksensa kelpaavana ja uskonsa riittävän lujana. Jokainen sovintoveren korjaaja päästetään sitten, oven kautta esikartanosta pyhään, maailmasta Jumalan valtakuntaan. Hän saa mennä sinne, minne pappien on lupa mennä. Kallis on tämä kuninkaallisten pappien kokous, joka tälläkin hetkellä on koolla täällä Oulun tuomiokirkossa.
Vain yksi Pyhä
Vain yksi ainoa Todistuksen Maja oli Israelissa, ja vain yhden pyhän ja yhteisen seurakunnan olemassaolon me uskomme raamattujen mukaan. Ei ole useampia, ei edes kahta Kristuksen seurakuntaa olemassa, vaan vain yksi ainoa Kristuksen ruumis. Siellä yhdessä ja ainoassa, pyhässä oli 7-haarainen kynttiläjalka, esillepanoleipäin pöytä ja suitsutusalttari. Ilmestysraamattu saarnaa Herrasta Jeesuksesta, että hän käyskentelee kultaisten kynttiläjalkain keskellä. Hän on seurakuntansa valkeus, joka koko seurakunnan valaisee. Tehden pyhäin yhteydestä totuuden patsaan, että "Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta, nyt tulisi taivasten hallitusten ja valtain tietoon". Kristus-valo on se, joka valaisee myös esiinpanoleipäin pöydän, ilmoittaen että turhaan sieluraukka etsii itsellensä ruokaa esikartanosta eli maailmasta. Ei ulkoa maailmasta löydy todellista ruokaa eikä juomaa. Vain hetkiseksi saattaa nälän tunteen ja ikävän huumata synnin, perkeleen ja lihan palveleminen. Esiinpanoleivät olivat pyhässä ja ainoa oikea ruoka on seurakunnasta löydettävissä. Vain papit saivat mennä pyhään ja vain papeilla oli lupa syödä esiinpanoleivät. Ei ole nytkään oikeutta seurakunnan kautta jaettavaan ruokaan sinulla, sinä suruton sielu, eikä sinulla, sinä omavanhurskauden rakentaja tai sinulla, sinä uudestisyntymätön maailman hurskas — sinun on ensin tehtävä parannus ja käytävä sisään siitä verisestä ovesta, josta kaikki esikartanosta pyhään astuneet käyneet ovat. Mutta sinulla ihana Karitsan emäntä, sinulla joka uudestisyntymisen armosta osallisena olet käynyt pimeydestä valoon, sinulla on oikeus Jumalan pappina syödä seurakunnassa tai vaan leipää. Tässäkin tilaisuudessa on meillä oikeus ja tuntemistemme puolesta myös tarvis taittaa näitä leipiä niin pieniksi muruiksi, että pienin, heikoin ja huonotuntoisinkin saattaisi syödä, eikä kenenkään täytyisi nälkäänsä itkeväisenä täältä poistua. — Suitsutusalttari siellä pyhässä saarnaa meille, että niin kuin papit muinoin hyvänhajuista suitsutusta uhrasivat tällä alttarilla, niin seurakunnassa myös lapset Isän istuimen edessä tuovat edes rukouksena ja anomisensa Jeesuksen nimeen kaikkinaisen kiitoksen ja ylistyksen kanssa. Ilon ja riemun äänen pitää vanhurskasten majoissa asuman.
Kaikkein pyhimpään sai ylimmäinen pappi mennä uhriveren kanssa kerran vuodessa, suurena sovintopäivänä, ja tämä kaikkein pyhin on saarna taivaasta. Mutta nyt Uuden Liiton ihanana aikana on teidän asianne, te kalliit Jumalan lapset, niin hyvin, että kaikkein pyhintä ei pyhästä enää erota välillä oleva esirippu, sillä se on iankaikkisesti revennyt ylhäältä alas asti. Golgatan voittopäivä ei ole jättänyt Kristuksen seurakuntaan yhtään isäntähenkeä. Kaikilla Jumalan lapsilla on sama oikeus mennä joka aika kaikkein pyhimpään, eikä ole yhtään muotoon katsomista. Menomme on nimittäin jo taivaissa, josta me Herraa Jeesusta tulevaksi odotamme. Ja tänäkin ehtoohetkenä me liikumme ja olemme Hänessä. Taivaassa on meidän Armoistuimemme ja, — mikä kaikkein ihmeellisintä — se huonoinkin kaidan tien matkamies näkee aivan rikkomattomina ne lain taulut, joita Mooseskaan ei jaksanut ehjinä pitää muuta kuin vuoren juurelle saakka. Mutta ne lain taulut ovat ehjät vain verisen Armoistuimen, Herran Jeesuksen ansiosta.
Kaunista tekoa
Korvessa rakennettu maja oli sisältä mitä kauneinta tekoa. Sekä esirippu että majan seinävaate oli kaikkein taidokkainta tekoa ja kauniisti väritetty. Kaikkialla siellä sisällä tuli Kristuksen kaltaisuuden näkyä.
Ensinnäkin on näihin kankaisiin käytetty valkoista lankaa. Tämä valkoinen väri puhuu puhtaudesta, jota pyhä seurakunta loistaa. Jokainen sen asujain on vaatteensa pessyt ja valkaissut ne Karitsan verellä. Koko matkasi ajan on Edomin verinen pilvi antanut kastettansa, etkä ole kuivimmassakaan erämaassa nääntynyt. Kun sinä, Jumalan lapsi, nöyrryit tekemään parannuksen Jumalan ja ihmisten edessä ja sait kuulla sen kalleimman evankeliumin syntiesi anteeksiantamisesta, niin veriruskeatkin syntisi tulivat lumivalkoisiksi ja eteesi aukeni synnin poispanijan tie. Niin kuin kodissa tuntuu aina puhtaalta ja suloiselta suursiivouksen jälkeen, niin aivan samoin sieluraukkamme tuntemisissa silloin, kun verellä pestyn omantunnon saimme.
Seinävaatteen sininen väri on taivaan väri. Yhteys kunnian taivaan ja maan päällä olevan seurakunnan välillä ei ole koskaan katkennut: Menomme on jo taivaissa, josta Herraa Jeesusta tulevaksi odotamme. Olemme vielä maailmassa, mutta emme ale maailmasta. Synnin maailman ja lasten välillä on raja eli juopa. Tämän erottavan raja-aidan ovat lyöneet sanat: "Ottakaa Pyhä Henki." Pyhän Hengen saanut on siirtynyt pimeydestä valoon, saatanan valtakunnasta Jumalan valtakuntaan. Niin kuin sukeltaja sukelluspukuun pukeutuneena työskentelee veden alla, ei ole kosketuksessa veden kanssa, vieläpä hengittääkin ylhäällä olevaa ilmaa niin Kristuksen vanhurskauden pukuun puettu Jumalan lapsikin on erotettu synnin maailmasta ja hengittää Goosenin kirkasta taivasilmaa.
Sitten niissä majan vaatteissa nähdään purppuravilloja ja purppura on kuninkaallisen vallan väri. Tätä purppuraväriä kantoi Herra Jeesus Herodeksen pihamaalla ja hän olikin kuningasten kuningas. Mutta niin kuin Herra Jeesus oli kuningas, niin olet kuningas sinäkin, joka Karitsan emännän ihanaa vaatetusta kannat. Et olekaan silleen enää orja, vaan vapaa. Oletpa Jeesuksen purppuraisen kaavun alle ryömineenä maailman voittajakin, sillä uskosi on voittanut maailman. Ja sinä itse maailman keskellä kannat Kristuksen pilkkaa ja ristiä.
Purppuran rinnalla nähtiin majassa myös tulipunaisia lankoja. Tulipunainen kuvaa kärsimystä ja tuskaa. Moni haluaisi karttaa kaikkea kärsimystä ja toivoisi itselleen sellaisen uskon, jossa ei olisi ristiä eikä vaivain osallisuutta. Orjantappuraisella tiellä kantoi Nasareenus tulipunaista kärsimysten veripukua ja sitä olet saanut kantaa sinäkin, joka majassa asut ja suuren yönvalvojan askelissa olet matkaasi tekemässä. Tie tosin on suora ja sellainen, ettei tyhmäkään siinä eksy, mutta kivikovin kasvoin täytyy monesti ahdistusten läpi kulkea, että vain uskon ja hyvän omantunnon säilyttäisi.
Seinävaate
Esiripussa, ja majan seinävaatteessa, joissa oli valkoista, sinistä, purppuraa ja tulipunaista väriä, oli myös taidokkaasti kirjailtuna kerubimien kuvia. Saammepa olla varmat siitä, että nytkin on täällä meidän keskellämme raskaita, vereen kastettuja vaatteita kantamassa Jumalan luomaton enkeli, Jeesus Kristus. Jokaisella Jumalan lapsella on syntymästä asti rinnallaan enkeli, jota suojelusenkeliksi nimitämme. Ei ole nytkään täällä tuomiokirkossa koolla vain tämän silmin nähtävä kallis Jumalan lasten lauma, vaan täällä on suuri, näkymätön todistajain pilvi ja joukko, (voimakkaita liikutuksia). Täällä on sinun rinnallasi uskossa autuaasti nukahtanut äitisi, pyhäin joukkoon jo päässyt isäsi, tai kunnianrannoille ehtinyt puolisosi, tai pienokaisesi, jonka kyynelsilmin kirkkomaan multaan saatoit. Täällä tuomiokirkossa on tällä hetkellä suuri taivaallisten pyhäin joukko sinua näkemättömin käsin siunaamassa tai sinulle parannuksen armoa rukoilemassa. Mutta et ale sinäkään, sinä Jumalan lapsi, sinä veljeni ja sisareni, et ole sinäkään enkeleitä halvemmaksi arvattu. Monasti on matala turvekattoinenkin maja saanut enkeleitä vieraaksi, kun köyhä Jumalan lapsi on sinne poikennut. Ja kerran taivaan enkelit palvelevat teitä, sinuakin, sinä kaikkein huonotuntoisin lapsi, joka tänne kuninkaallisten pappien kokoukseen saapunut olet (pitkin aikaa voimakkaita liikutuksia). Enkeleitä suurempi olet sinä jo täällä maittenkin päällä, sillä ei enkeleille, vaan sinulle on annettu tehtäväksi parannuksen ja svntein anteeksiantamisen saarnan saarnaaminen Jeesuksen nimessä.
Majan seinävaatteet yhdistettiin toisiinsa sinisistä langoista tehdyillä silmukoilla ja kultaisilla koukuilla: Se tahtoo sanoa, että Kristuksen seurakunnan jäseniä eli suojissa asuvia ympäröi ja liittää pyhäin ihmisten yhteydeksi, tulessa koeteltua kultaa kalliimpi usko, joka on lähtöisin Pyhän Hengen kautta Jeesuksen sydämestä, ja kulkee rakkauden täydellisenä siteenä Jumalan lasten keskuudessa sydämestä sydämeen. Parempia järjestelmiä ja työmuotoja voidaan meidän mielestämme löytää, mutta ne eivät merkitse yhtään mitään, sillä vain siniset silmukat ja kultaiset koukut pitävät koossa pyhäin yhteyden. Kalliimpaa ja kauniimpaa ei voida löytää, kuin on se lauma, jolla on Herran rauha (liikutuksia). Mutta sen, joka tahtoo majan eli seurakunnan kauneutta katsella, sen pitää katsella sitä sisältäpäin. Ulkoa oli maja halvan näköinen. Näin on laita myös yksityisen, Jumalan lapsen.
Kattopeitteet
Ensimmäisen majan kattopeite oli kudottu vuohenkarvoista. Itämaan vuohet olivat mustia, joten kysymyksessä on musta peite. Turmelukseesi nähden olet sinäkin musta kuin kekäle (liikutuksia), ei ole vanha ihmisesi tullut pyhäksi eikä puhtaaksi. Heikko ja huono on saviastia, jossa kuolematon sielusi asuu. Luonnollisilla silmillä katseltuna on seurakunta kuin hakomaja yrttitarhassa tai kuin Nooan pilkattu terva-arkki. Mutta tämän mustan vuohennahkapeitteen päällä oli punainen oinaannahkapeite. Tässä on kuva synnistä ja sovituksesta. Niin kuin uhrieläimen veri vuodatettiin Vanhan Liiton aikana synnin yli, niin Uuden Liiton aikana synti suorastaan pois otettiin. Oi, Jumalan Karitsa, joka pois otit maailman synnin ja vieläkin pois otat jokaisen parannuksen tekijän synnit. Katso Jumalan Karitsaa, Herraa Jeesusta, jonka veri puhdistaa kaikista synneistä. — Mutta ulkoa katseleva maailma ei käsitä syntiä ja sovintoa, ei näe mustaa eikä punaista peitettä, maailma näkee vain päällimmäisenä palavat harmaat hylkeennahat. Ristin evankeliumi on peitossa niiltä, jotka kadotukseen joutuvat.
Todistuksen maja saarnaa kallista saarnaa. Vain Israelin keskuudessa Jumalan salaisuudet ilmoitettiin. Muukalainen ja ulkona oleva uskoton pakana sai katsella vain harmaata hylkeennahkaa, joka salasi kaiken kauneuden ja majan kalleuden uteliaitten katseilta. Ei ollut Herralla Jeesuksellakaan sitä muotoa, joka olisi maailmalle kelvannut. Mutta sinä Jumalan lapsi saat käsiäsi yhteen lyödä ihastuksesta, sillä 7-haaraisen kynttiläjalan valossa saat nähdä seurakunnan kauneuden ja kaikki sen aarteet. Koko maja on avoinna silmiesi edessä armoistuimelle saakka. Punainen oinaannahkapeite saarnaa sinulle nytkin rakkaasta Jeesuksesta, joka kantoi raskaita vereen kastettuja vaatteita. Ja Moorian vuorella antoi oinas henkensä Iisakin edestä. Kärsivä Vapahtaja näyttää sinulle haavansa ja verensä ja ristin pilkatun tien. Ehtoolliselta kyllä Juudas Iskariot poistui, toistenkin kiitosvirsi vaikeni ja Gidronin yli yrttitarhaan käyvät. Muut siellä nukkuvat murheen tähden, mutta suuri Yönvalvoja jaksaa valvoa ja hän on kivisellä vuoteella verihikensä tähden punaiseen oinaannahkaan verhoutuneena. Hänen verisen kaapunsa alla Golgatan siunaukset tulevat uskovan omaksi. Jerusalemissa tuomitsevat Jumalan Pojan ne, joiden olisi jo virkansakin puolesta pitänyt olla hänen armotaloutensa ja valtakunnan asioiden hoitajia.
Armon virrat
Sinun sydämellesi on kallista ja rakasta, että Jeesus on kantanut ne veriset vaatteet. Enkelit haluaisivat puhaltaa pelastuksen ja riemuvuoden pasuunaa, mutta vain Kristuksen seurakunnalle on uskottu kallis sovinto saarna. Vereen kastettu sana onkin sydämellesi korvaamattoman kallis, sillä sinä näet silloin punaisen oinaannahan, ja sydämesi ihastuu kiitokseen (liikutuksia). Pidä tämä vaate kalliina aarteenasi. Vielä kuohuvat armovirrat (liikutuksia). Katsele tätä Herran Jeesuksen kantamaa pukua kiusauksiesi helteessä. Katsele silloinkin, kun tehtävänäsi on murheellisen lohduttamisen, langenneen nostaminen ja syntien anteeksisaarnaaminen anteeksiantamusta rukoilevalle. Vastenmielinen on muukalaiselle tämä punainen oinaannahka ja maailmalle vieras, mutta kaikkein kallein aarre Jumalan kansalle tä11ä korven tiellä (liikutuksia) . Tähän vaatteeseen pahenee itsehurskas, ulkokullattu maailma, sillä siinä on ristin tyhmä saarna, parannus ja usko. Tätä saarnaa vain harvat haluavat noudattaa, mutta ne harvat ovatkin onnellisia ajassa ja iankaikkisuudessa. Minäkin Jumalan köyhä palvelija iloitsen siitä, että saan kuulua kiittäväisten ja onnellisten lasten valtakuntaan. Vielä me saamme aivan turvattuina asua emokanan siipien suojassa (liikutuksia).
Majan seinien vaatetta ja kattoa kannattivat laudoista tehdyt pylväät. Jumalan seurakunnassa on myös pylväitä. Se, joka äsken vielä kaipasi tukea, tukee nyt muita. Se, joka äsken oli anteeksiantamusta rukoilemassa, on nyt pylväs, jonka kantama taakka on monasti sangen raskas. Majan pylväät seisoivat hopeajalustalla ja ne jalustat oli tehty vapaaehtoisena ylennysuhrina kannetuista hopearahoista. Jokainen Jumalan lapsi seisoo sen sovintorahan päällä, jonka Herra Jeesus on maksanut ja suorittanut. Samoin myös koko Jumalan seurakunta, Todistuksen Maja, seisoo sen verisen uhrin varassa, joka iankaikkisesti kelpaa. Pylväs voi olla seinävaatteen peitossa niin että vain hopeinen jalka an näkyvissä. Ei ole väliä vaikka sinua ja sinun pappistointasi ei maailma, eivätkä edes sisällä olijatkaan näkisi. Kalliilla perustuksella vaikkapa syrjässä seisoen, voi sinun elämäntyösi olla paljoa suuriarvoisempi kuin sen, joka näkyvällä paikalla seisoo. Kotisi matalassa ja syrjäisessä majassa voit täyttää kalliimmasti kutsumuksesi kuin täällä tuomiokirkon saarnatuolissa (liikutuksia).
Liitonarkki ja armoistuin
Siellä pyhimmässä oli liitonarkki ja armoistuin. Taivaassa on meidän armoistuimemme ja taivas on laskettu seurakuntaan esiripun repeämisen kautta. Voitaisiin puhua arkin oikeasta ja väärästä kuljettamisesta, mutta tällä kertaa ei siihen ole aikaa eikä tilaisuutta. Syytä on vain muistaa että arkissa säilytettiin astia, jossa oli mannaa. Arkissa oli myös Aaronin viheriöitsevä sauva ja lain taulut, joita rikkomatta ei edes Mooses voinut elää. Verellä priiskoitetun armoistuimen alla oli taivaan ruokaa, viheriöitsevä elämä ja ehjät lain taulut. Kalliin sovintoveren tähden tämän kaiken sinä seurakunnasta löydät. Ja missä on ruokaa, sinne nälkäänsä itkeväiset kokoontuvat ja heidät lohdutetaan taivaallisen Vanhimman rinnoilla.
Näin on meillä, yksi, pyhä ja yhteinen seurakunta. Tämä ei ole kuvakieltä, vaan kuvakielen selitystä. Tämä seurakunta on "totuuden patsas ja perusta" (1 Tim. 3: 15)" että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivasten, hallitusten ja valtain tietoon" (Ef. 3: 10). Tämän tähden onkin seurakunnan oltava pyhä ja sen jäsenet puhtaita kaikesta hengen ja lihan saastaisuudesta. "Mutta lihan teot ovat ilmeiset ja ne ovat haureus, saastaisuus, irstaisuus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot jne." Seurakunta ei sen tähden tingi mitään totuudesta, eikä tee oikealle eikä vasemmalle mitään myönnytyksiä, eikä saarnaa kenenkään korvasyyhyn mukaan. Seurakunta on järkkymätön totuuden patsas, mutta se on myös Ilmestys Maja, jossa Herra Jeesus kerran ilmestyi sinulle punaista oinaannahkaa kantaen, ja ilmestyy vieläkin verisessä sovintosaarnassa (liikutuksia). Täällä Ilmestys Majassa löytää suruton synnintien kulkija ja tämän maailman hurskas vieläkin Jeesuksen, jonka nimessä ja veressä tänäkin iltana armoa kaipaavalle sielulle kaikki synnit anteeksi saarnataan. Jo kaksi päivää olemme kuninkaallista pappeinkokoustamme pitäneet (liikutuksia). Oi, jospa tämä tuomiokirkko saisi alla monille ilmestysmaja, jossa Herra Jeesus ilmestyisi murheellisten lohdutukseksi. Saarnaa sen tähden rohkeasti saarnasi, sinä Kristuksen ihana, emäntä ja veisaa iltavirtesi matkamiesten iloksi. Onhan vielä iloöljyä päämme päällä ja suumme Jumalan hyvyydellä täytetty. Vielä valaisee koko seurakuntaa 7-haarainen kynttiläjalka, vielä on esiinpanoleipä asetettuna pöydälle kaikkein laitimmaisimman ja raadollisimmankin lapsen syötäväksi. Syökää, minun armaani ja juokaa minun ystäväiseni, sanoo Herra. Kaikki synnit anteeksi sinulle, matkaystävä, Jeesuksen nimessä ja veressä, Amen.
(Aarne Vasunnun saarna,
Oulun tuomiokirkossa pidetty.)
Siionin Lähetyslehti 3, maaliskuu 1963
Saarnan ajankohta ei ole tiedossani. Väliotsikot skannaajan lisäämät.