Siis, Kasteessa hengellisesti kuollut herää ja siinä Jumala siten vaikuttaa uskonkin.
Taavetti kirjoitti:Jos kasteen suorittaa Pyhästä Hengestä osaton, siinä ei synny uskoa eikä kellekään Jumala anna uskon voimaa. Kuitenkin kaste ja ehtoollinen ovat päteviä kenen tahansa leipäpapin suorittamina, mutta uskoa he eivät voi uskosta osattomille antaa eivätkä lahjoittaa.
Munkki kirjoitti:Minä en vielä hallitse kaikkia näitä "kaanaankielisiä" termejä, ja olen joskus hiukan sanasokeakin.
Kysynkin mitä on 1) Hurmahenki 2) Mistä tietää, ettei itse ole hurmahenki
weha kirjoitti:Uudestikastajat ovat pyrkineet selittämään, ettei matheetevein tarkoita opetuslapseksi tekemistä, vaan opettamista ja tämän tueksi he vetoavat vanhaan Raamatun käännökseen. Verbi matheetevein johtuu substantiivista matheetees= opetuslapsi, ei koskaan opetus. Vanhemmassa suomalaisessa käännöksessä verbi on käännetty opettamiseksi Lutherin mukaan. Luther oli seurannut latinalaista Vulgata käännöstä. Hän ei kuitenkaan tehnyt uudestikastajien johtopäätöksiä, vaan opettaa niinkuin mekin.
Tämän osoittaa todeksi hänen sanansa lähetyskäskystä:
"Mutta koska hän määrää, eli käskee kastamaan kaikkia kansoja, eli pakanoita, hän ei sulje pois lapsia kasteelta. Sillä hän ei mainitse mitään ikiä, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, vaan hän käskee muitta mutkitta kastamaan kaikkia kansoja.
Lähde: (Lapsikaste on Raamatullinen)
(Kirkkopostilla III, s. 556 ja 557.)Martti Luther kirjoitti:"Siksipä minä olen aina opettanutkin, että ensiksi, ennen kaikkea muuta, täytyy olla käsillä suullisen sanan, ja että tämä sana on käsitettävä korvin, mikäli Pyhän Hengen on päästävä sydämeen, Pyhän Hengen, joka sitten sanan avulla ja välityksellä valaisee sydämen ja vaikuttaa uskon. Usko siis ei tule eikä se pysy muulla tavalla kuin kuulemisen ja evankeliumin ulkonaisen saarnan välityksellä; näiden kautta se sekä pääsee alkuun sekä kasvaa eli vahvistuu."
(Kirkkopostilla I, s. 408.)"Martti Luther kirjoitti:"Apostolin tarkoituksena on siis lausua se totuus, että laki, mikäli uskoa ei ole, kaikkine tekoineen synnyttää vain orjia. Usko yksin tekee lapsia. Eipä laki, eivät teot eikkä luonto voi antaa uskoa; ainoastaan evankeliumi sitä kuultaessa tuo sen mukanaan, se kun on armon sana, ja kun Pyhä Henki on sen myötä siellä missä saarnataan ja hiljentyen kuullaan. Sen osoittaa Apostolien tekojen 10. luku (44. jae), jossa kerrotaan Korneliuksen omaisineen vain kuulemalla pyhää Pietaria saaneen Pyhän Hengen."
Munkki kirjoitti:Minä en vielä hallitse kaikkia näitä "kaanaankielisiä" termejä, ja olen joskus hiukan sanasokeakin.
Kysynkin mitä on 1) Hurmahenki 2) Mistä tietää, ettei itse ole hurmahenki
O.M kirjoitti:Ainakin Vähän katekismuksen kasteopetukseen voin yhtyä, kun sen oikealla tekniikalla lukee.
O.M kirjoitti:"- - Tällä yksinkertaisella tyttärellä oli sellaista kokemusta armonjärjestyksestä, mistä en ollut ikinä kuullut. - - Vaelluksillaan hän oli tullut vihdoin pastori Brandellin tykö Noraan, ja kun hän avasi sydämensä papille, tämä vapautti hänet epäilyksistä. Hän pääsi papin avulla elävään uskoon. Ja, minä ajattelin: Tässä on nyt sellainen Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt, niin ajattelin, nyt minä näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkössä siihen asti kunnes sain puhella Marian kanssa. - - Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria kyllä tunsi, etteivät he olleet tästä lammashuoneesta. - -"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_Maria
O.M kirjoitti:Wikipedian Staupitz-artikkelin keskustelussa on uskovaiselta vaikuttavan ihmisen kirjoitus, joka saattaa avata Lutherin parannuksesta vielä jotain uutta:
"Ranskalainen uskonpuhdistuksen historia tietää kertoa, että Staupitzin työtoveri, anonyymiksi jäänyt vanha munkki olisi saarnannut Martti Lutherille synnit anteeksi Erfurtin augustiinolaisluostarissa. Näin hän olisi lakannut ansaitsemasta autuuttaan omilla teoillaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu ... n_Staupitz
Moinas kirjoitti:Tuo tapaus löytyy seuraavasta kirjasta:
Merle D'Aubigne
XVI vuosisadan Uskonpuhdistuksen historia I s. 137
En jaksa naputella tekstiä tänne, eikä minulla tuota kirjaa nyt nenän edessä olekaan. Tarina kuului tosiaan niin, että keskustelut Staupitzin kanssa olivat Lutherille tärkeitä ja avartavia mutta vasta nimettömäksi jääneen vanhan munkin armonvakuuttelu ja synninpäästö kirkastivat Lutherille armon.
O.M kirjoitti:Laestadiuksen kuvausta parannuksestaan täydentää hyvin hänen läheisimmän työtoverinsa Raattamaan muistelu.
"Toukokuussa 1890 Raattamaa kirjoitti Sanomia Siionista -lehteen: "Hän [Laestadius] eli surutonna siksi kun häneltä kuoli lapsi ja itseki tuli sairaaksi. Silloin huomasi hän ei olevansa valmis kuolemaan, ja hänelle tuli synnin murhe. Silloin alkoi hän etsimään autuutta. Vaan ei hän sitä ymmärtänyt, ennekuin Lapin tytär Maria sanoi hänelle, että hänen tulee uskoa syntinsä anteeksi sellaisena kuin hän nyt on."
Teologinen aikakauskirja 1/2003. S. 41. Seppo Lohi: Avaintenvalta lestadiolaisessa liikkeessä.
Raattamaa 1976 nro 225B.
Paluu Etsikkoaikamme aamunkoitosta
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa