PRESIDENTINVAALIT 2012

Työssä, opiskelussa ja muussa arkisessa toiminnassa koettua, opittua ja muistettua.

presidentin vaalit 2012

Äänestys päättyi 30 Tammi 2012, 02:52

Perinteen mukaan (Keskusta)
3
43%
Lähinnä raamatun arvojen mukaista ehdokasta
4
57%
 
Ääniä yhteensä : 7

PRESIDENTINVAALIT 2012

ViestiKirjoittaja 5tgb6yhn » 31 Joulu 2011, 02:52

ketä äänestää presidentinvaaleissa?
Sen puolueen jäsentä kuin aikaisemminkin vai sitä ehdokasta mikä vastaa arvopohjaltaan lähinnä omaa vakaumusta?
Voiko äänestää sellaista ehdokasta,joka suosii jopa toivoo että abortti(lapsenmurha ) ja eutanasia (armokuolema)olis kaikkien käytössä?
Kaikki muut ehdokkaat paitsi Essauy ja Soini ovat abortin ja eutanasian kannalla.Paavo Väyrynen myös ottaisi uudenvuodenpuheesta pois Jumalan siunauksen toivotuksen.
Eikö Jumala haluaisi ,että emme suosisi sellaista ehdokasta,joka on Hänen Sanaansa vastaan?
5tgb6yhn
 

ViestiKirjoittaja metsätähti » 31 Joulu 2011, 03:22

En tiiä, olenko epätyypillinen, mutta tässä kohti puoluekanta ei minulla merkitse. Tosin jos ehdokas allekirjoittaa sellaiset puolueen näkemykset, jotka eivät minun pirtaani sovi, niin karsiutuuhan se... mutta lähtökohtaisesti olen päättänyt tällä kertaa, että tietoisesti katson ehdokkaan mielipiteitä ja sitä, minkä itse uskon olevan Suomen kannalta parasta. Joskus olen päättänyt enemmän puolueperusteisesti, mutta no - mie en tuota siunauksen toivottamista pidä sillä tapaa keskeisenä, ettäkö se ratkaisisi tätä millään tavalla.

Suurin piirtein olen ehdokkaani valinnut jo, mutta on tuossa edelleen liikkumavaraa, jos jostain syystä ennen vaaleja vielä tulee vastaan jotain, mikä muuttaa mielipiteen. Fiksu ja tilannetajuinen ihminen siinä tehtävässä pitää olla, ja siihen kuuluu rohkeus sanoa mielipiteet ajallaan ja toisaalta maltti kuunnella muita. Kumpikaan yksinään ei riitä. Ja sitten niiden mielipiteiden vielä pitäis olla järkeviä. :D Mutta mielikuvan perusteella se valinta paljolti tapahtuu, aika ja into kun ei riitä hirmuisen tarkkaan vaalikoneilla askarteluun tai muuhun lukemiseen, sanottavaa kun noilla tuntuu jokaisella riittävän. - Ja olkoonkin, että abortti- ja eutanasiakysymyksessä olen surullinen monen mielipiteestä, en kuitenkaan sitä mitenkään pelkästään noilla perusteilla valitse. Asiallisesti ottaen kun nekin lakikysymykset päättää eduskunta, presidentillä on yllättävän vähän virkaa noissa asioissa. Mielipidevaikuttaja presidentti tietysti on, mutta kun tiedetään, että kukaan ei ole täydellinen ja puolet kansasta on joka tapauksessa eri mieltä, niin sitten ei auta kuin miettiä realistisesti kokonaisuutta ja sitä, mihin suuntaan ehdokas olisi tilannetta ohjaamassa ja millä keinoin.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja weha » 31 Joulu 2011, 12:15

Väyrynen on mielestäni aika asiallinen ehdokas ts. konkari, joka on kirinyt positiivisesti. Vihreät ovat jumbona kyllä arvoiltaan. Sari Essay on mielestäni melko hyvä, sekä Soini, Vaikka eivät ole niin ollut nyt voimakkaasti esillä. Eva Biaundetista ja Lipposesta on vain minulle jäänyt sijoitus vihreiden joukkoon, yhtä huono siis. Niinistön suosiota en ymmärrä, niinkuin ei monet muutkaan, ei voi ymmärtää. Arhenmäki ei ole hirveän suosittu presidentiksi hänkään.
weha
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1135
Liittynyt: 18 Kesä 2007, 13:40

ViestiKirjoittaja Ulpu » 31 Joulu 2011, 15:12

Kyllä se on Niinistö jota äänestän. :)
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja Tertzi » 31 Joulu 2011, 15:36

Eduskuntavaaleissa kiinnitän enemmän huomiota puolueen arvoihin, tähän mennessä en ole sitoutunut vain yhteen puolueeseen vaan katson mikä senhetkisessä tilanteessa ajaisi parhaiten tärkeitä asioita, presidentinvaaleissa taas henkilön arvomaailma ja persoonallisuus painaa enemmän.

Olen kepuvoittoiselta alueelta, ja ymmärrän enemmänkin että sen suosio johtuu aluepolitiikasta, toivoisin toki että maaseutu pidetään elinvoimaisena, mutta jos aluepolitiikka ja kristilliset arvot ovat vastakkain niin ennemmin valitsen kristillisiä arvoja arvostavan kaupunkilaisen.
Tertzi
tutustunut
 
Viestit: 38
Liittynyt: 30 Joulu 2011, 05:59

ViestiKirjoittaja Jay » 31 Joulu 2011, 18:21

Hienoa, että saatiin tämäkin keskustelu viimein käyntiin! Tosin itse olisin avannut tämän joko "Arjen askareissa" tai "Vapaata keskustelua" -alueiden alle.

En silti vastannut äänestykseen, koska äänestyskäyttäytymiseni ei mahtunut kummankaan vaihtoehdon alle.. Keskustaa äänestän kyllä, koska Väyrynen on heidän ehdokkaansa, mutta ei se silti mikään perinne ole. Muuten ääni menisi varmaan Essayahille tai Soinille.

weha kirjoitti:Väyrynen on mielestäni aika asiallinen ehdokas ts. konkari, joka on kirinyt positiivisesti. Vihreät ovat jumbona kyllä arvoiltaan. Sari Essay on mielestäni melko hyvä, sekä Soini, Vaikka eivät ole niin ollut nyt voimakkaasti esillä. Eva Biaundetista ja Lipposesta on vain minulle jäänyt sijoitus vihreiden joukkoon, yhtä huono siis. Niinistön suosiota en ymmärrä, niinkuin ei monet muutkaan, ei voi ymmärtää. Arhenmäki ei ole hirveän suosittu presidentiksi hänkään.


Olen wehan kanssa ihan samaa mieltä kaikesta. Jos kuitenkin sanoisin jotain ominkin sanoin niin.. kaikki kunnia Haaviston diplomaatintaidoille, mutta arvot ovat muuten niin vastakkaiset, että ei tukea. Siinä mielessä sympaattinen, ettei hän kuitenkaan ole mikään valtakunnan virallinen loukkaantuja niinkuin Jani Toivola.

Vaikka itseltäni löytyy sosialismisympatioita, niin aktivisti-Arhinmäellä ei ole mahdollisuuksia linnan kuokkavierasmeriitteineen tämän maan presidentiksi, ei se kansan muisti nyt niin lyhyt ole.

RKP on yksi kansan kahtiajakaja. Minulla ei ole suomenruotsalaisia vastaan mitään, mutta nuo svekomaanit ovat kuin tutsit Ruandassa. Eva Biaudet on lisäksi räikeä feministi, pseudoliberaali ja huonokäytöksinen, joten peukaloni osoittaa hänen kohdallaan areenan hiekkaa.

Sauli Nihilistö ja Paavo Lipponen ovat myös inhokkejani. Voisivat vähän ottaa vastuuta euron kanssa sotkemisestaan painumalla hissuksiin maan alle. Tämän kampanjan aikana Niinistö ei varmaan ole vastannut yhteenkään kysymykseen, vaikka paljon onkin puhunut. Kampanjointi on toki ollut valheellista ennenkin, muistanette "Työväen presidentti" -vaalilauseen. Lipponen sen sijaan on tekopyhä törkysuu, yhteen väliin siteeraa vuorisaarnaa ja kohta ivaa kollegoitaan. Päihittää huonokäytöksisyydessään Biaudetin kirkkaasti. Demareilla ja Sekoomuksella ei muuten taida olla aatteellisesti mitään eroa. Toisen logossa vain on ruusu, toisella ruiskukka.

Sari Essayah on osoittautunut minulle yllättävän päteväksi. Hänellä on arvot kohdallaan eikä eurosokeus vaivaa. Nostetta on kuitenkin hädin tuskin ja poliitikon uran voidaan sanoa olevan vielä alussa, joten presidenttiys saa odottaa.

Soini on hyvä tyyppi. Aina kun hän puhuu, ihmiset kuuntelevat - ja ymmärtävät! Soini kerää minulta aina pisteet kun toimittajat ja vastaehdokkaat ryhtyvät kampittamaan häntä aborttikysymyksellä ja äärioikeistosyytöksillä. Jotenkin sitä aina unohdetaan esim. se, että Kimmo Sasi nautti kolmiolääkkeitä ja autoilua sekaisin, ajoi kolarin ja aiheutti vastaantulijan kuoleman. Joutuuko Niinistö silti vastaamaan siitä?

Paavo Väyrynen on ilman neliapilalasejakin täysin ylivertainen ehdokas muihin nähden. Ulkopoliittinen kokemus ja tietämys hakevat vertaistaan. Sivistyksellinen anti kirjallisuuden muodossa on omaa luokkaansa. Väyrynen on luova visionääri, ja keskustelunavaaja jolta sanottavia ei tarvitse lypsää.
Hän on koko uransa seurannut alkiolaista ohjenuoraansa, eikä pelkästään puhunut sen mukaisesti, vaan toiminut. Onhan hän yrittäjä monella alalla kotiseudullaan Keminmaassa: Väyryset pyörittävät matkailukeskus ja viinitila Pohjanrantaa, Pohjantähtiopistoa ja Keminmaan nuorisokotia.
Huumorimiehenä annan myös ison plussan Väykän kukkivasta itseironiasta!
(Sivumennen sanoen, en saa tästä kirjoituksesta senttiäkään :wink: )
Jay
puuhakas
 
Viestit: 244
Liittynyt: 15 Heinä 2011, 01:25

Ulpulle

ViestiKirjoittaja 5tgb6yhn » 31 Joulu 2011, 18:34

[quote="Ulpu"]Kyllä se on Niinistö jota äänestän. :)[/quote]

Kysyisin Ulpulta,käsitän,että sinulla on kritilliset arvot tärkeitä,että
esim. Hesarin vaalikoneessa Niinistö vastasi mm. toivovansa jokaisella olevan oikeus aborttiin ja eutanasiaan,että eikö nämä ole murhia?
Onko raja selvä vai onko se venyvä?
Ihminenhän on abortia tehdessä iankaikkisuus-olento.
Tunnen ihmisen,joka on ollut osastolla töissä,jossa suoritettiin abortteja ja
uskonkin ,että moni muuttais mielipiteitä sen jälkeen kun olis nähnyt sen toimituksen myös sairaalan työntekijöiden puolesta.Myös abortin tehneitä naisia tunnen ja jos tästä kaikista vedettäis yhteenveto,niin eikö ainakin kristityn pitäs äänestää äänellään raamatun arvojen mukaisesti.Aina voidaan sanoa,että ei se ole Presidentin tehtävä,mutta historiaa,kun seuraa niin kansakunnallamme on ollut myös uskovia päämiehiä ja ainakin osallistua arvokeskusteluun,kun on kansakunnalla on asiat henkisesti huonosti.Eu on tuonut paljon huonoa;
-Kristinuskon vastaisuus-huono itsetunto arvomaailmasta mistä me on tähän tultu,sillä koko länsimainen hyvinvointi on rakenettu juutalais-kristinuskon perustalle lainsäädäntöä myöten.Aina vuodesta 2004 lähtien EU-alueelle onkin muuttanut joka vuosi yli miljoona muslimia ja minarettien kutsu lisääntyy ja kohta on pakko jääräpäisempien nähdä,että muslimien päämäärä on tuhota juutalaiset ja kristityt.Istuva Presidenttimme saa mielestäni pitkän miinuksen siitä,että hän puhuu tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta,mutta jatkuvasti kristittyjä tapetaan ,kidutetaan ja vainotaan maailmalla ja pressa on hiljaa,kun hänen arvot onkin setalaiset.Kristityt herätään todellisuuteen pahat päivät tulevat,rukoillaan armoa ja pysytään seurakuntayhteydessä .
tutkitaan sanaa ja pidetään perhe-elämämme Jumalalle otollisena.
5tgb6yhn
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 31 Joulu 2011, 18:48

Jay kirjoitti:Hienoa, että saatiin tämäkin keskustelu viimein käyntiin! Tosin itse olisin avannut tämän joko "Arjen askareissa" tai "Vapaata keskustelua" -alueiden alle.

Ajattelen aivan samaa, oikeastaan olisin siirtänyt, mutta pitkitin toistaiseksi, koska siirrot aiheuttavat usein kyselyjä katoamisesta.


Jay kirjoitti:Paavo Väyrynen on ilman neliapilalasejakin täysin ylivertainen ehdokas muihin nähden. Ulkopoliittinen kokemus ja tietämys hakevat vertaistaan. Sivistyksellinen anti kirjallisuuden muodossa on omaa luokkaansa. Väyrynen on luova visionääri, ja keskustelunavaaja jolta sanottavia ei tarvitse lypsää.
Hän on koko uransa seurannut alkiolaista ohjenuoraansa, eikä pelkästään puhunut sen mukaisesti, vaan toiminut. Onhan hän yrittäjä monella alalla kotiseudullaan Keminmaassa: Väyryset pyörittävät matkailukeskus ja viinitila Pohjanrantaa, Pohjantähtiopistoa ja Keminmaan nuorisokotia.
Huumorimiehenä annan myös ison plussan Väykän kukkivasta itseironiasta!
(Sivumennen sanoen, en saa tästä kirjoituksesta senttiäkään :wink: )

Näistä asioista olen samaa mieltä, taidan saman tien siirtää keskustelun Arjen askareiden joukkoon, jonne aiheen puolesta kuuluu ja jossa ei piilotu lukuisten aiheiden sekaan.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Pressavaalit

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 31 Joulu 2011, 19:06

Kuka nyt olisi hyvä näistä ehdokkaista?

Arvopohjansa voi jokainen heistä kertoa itse, Jumala tuntee ja tietää.

Minusta meidän tehtävämme on siunata ja rukoilla viisautta, olipa tuo tuleva päämiehemme kuka hyvänsä.

Tokihan se äänestyskin tulee, minä en oikeasti osaa sanoa kuka heistä olisi ihminen, joka kysyisi neuvoa Jumalalta. Ainoat, joita lööppejä luettuani voin oikeasti kunnioittaa ovat Sauli Niinistö ja Sari Essayah. Selkärankaa. Paavo Väyrynen on ottanut kiitettävästi kantaa EU:n asioihin, mm. vihjailemalla, että otettaisiin markka taas takaisin.

Minä luulen, että kaikissa ehdokkaissa kuitenkin on oikeasti hyvää, presidenttihän ei oikeasti päätä tässä maassa juuri mitään. Meidän uskovaisten tehtävä on rukoilla, että koko koneisto olisi johdatuksessa.

BK
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

Oikein lämpimän ihanaa vuotta 2012 kaikille foorumilaisille!

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 01 Tammi 2012, 11:56

Heippa ja hyvää uutta vuotta kaikille.
Heräsin tänään hyvissä ajoin ja ajattelin tätä presidentti -asiaa. Mieleeni juolahti Nebukadnessar ja Daniel. Googletin ja tällainen juttu löytyi. Näkyy olevan Dein arkistoa, teksti on minusta hyvä.
Voipi olla, että juttu on liian pitkä, laitan siksi myös linkin. Minua tämä puhutteli.
http://www.liisijokiranta.fi/avaimiaosi ... ssa_16.htm

Raamattuavaimia Radio Deissä 22 - 26.3.04.
Mies, jolla oli selkärankaa.
Danielin kirja 1-5

Mukautumista vai vastarintaa

Ajallemme tyypillinen piirre on pirstaloituminen. Siksi kohtaamme uusia ajattelutapoja, elämänkatsomuksia, maailmankatsomuksia, arvoja, uutta uskonnollisuutta ja kaiken vanhan halveksuntaa. Oma ongelmansa on, kuinka kristittyinä kohtaamme tämän monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden, niin että säilytämme uskomme Jumalaan ja luottamuksemme Jumalan sanaan. Tilanteessamme ei kuitenkaan ole mitään uutta ja outoa. Monet sukupolvet ennen meitä ovat kokeneet saman. Niin myös Daniel ja hänen kolme ystäväänsä, jotka jo nuorina poikina joutuivat keskelle uutta, hämmentävää kulttuuria.

Maailmanvallaksi noussut Babylonia kuritti niskuroivaa Juudan kansaa. Vuonna 605 eKr. kuningas Nebukadnessarin sotapäällikkö vei maasta joukon lahjakkaita poikia Baabeliin koulutettaviksi. Se kuului suunnitelmaan, jonka tarkoituksena oli sulauttaa myös pieni Juuda Babyloniaan.

Daniel kuului tähän lahjakkaiden poikien ryhmään. Hän oli vielä nuori, ehkä lähellä meidän rippikouluikäämme. Hänen niin kuin monien muidenkin edessä oli vaikea tie: ero kodista, suvusta ja ystävistä, luopuminen nuoruuden unelmista ja tulevaisuuden toiveista, ero tutusta jumalanpalveluksesta ja totutuista tavoista.

Pojille opetettiin babylonialaisten eli kaldealaisten kieli ja kulttuuri, uusi ajattelutapa ja maailmankuva. Kulttuuri sisälsi uskonnon, kuten kaldealaiset jumaluudet uhreineen ja palvontamenoineen, astrologian ja magian.

Uuden identiteetin vahvistamiseksi nuorille miehille annettiin myös uusi nimi. Kaikki vanha piti unohtaa. Helpoin tie oli sopeutuminen. Se merkitsi kuitenkin entisen identiteettinsä ja juuriensa, kansallisuutensa ja uskontonsa kieltämistä tai ainakin kätkemistä. Vastarinta oli hengenvaarallista.

Nuori Daniel ja hänen ystävänsä olivat päättäneet sitoutua Jumalaan, maksoi mitä maksoi. He mukautuivat järjestelmään kaikilta niiltä osin, jotka eivät sotineet Jumalan sanaa vastaan. He olivat valmiita yhteistyöhön mutta eivät kompromisseihin. He eivät uhranneet sisäistä vakaumustaan.

Ensimmäiseksi ratkaisukohdaksi tuli juoma ja ruoka, joka ei ollut Mooseksen lain mukaista ja joka oli ilmeisesti myös epäjumalille uhrattua. Raamattu kertoo, että Daniel teki lujan päätöksen olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja juomalla. Sellaista päätöstä ei pysty tekemään ratkaisun hetkellä, jos ei ole tehnyt periaatetta selväksi itselleen etukäteen.

Päätös vaati suurta rohkeutta. Kysymys ruuasta ja juomasta tuntuu meistä ehkä turhanpäiväiseltä. Kenties ihmettelemme, miksi sellaisesta piti pitää niin suurta lukua. Pojille asia oli sisäisesti merkittävä. Kysymys oli Jumalan sanan noudattamisesta.

Danielin ja hänen ystäviensä päätös panee miettimään, mihin Jeesukseen uskovat ihmiset panevat rajoja nykyään. Määrääkö meidän valintojamme ja ratkaisujamme Jumalan sana? Pidämmekö siitä kiinni tuli mitä tuli? Vai mukaudummeko omaan aikaamme, sen kristilliseen monimuotoisuuteen, jossa opilla ei ole merkitystä, ja sen moniarvoisuuteen, jossa Raamattu ei enää ole oikean ja väärän määrittäjänä?

Daniel kääntyi hoviherrojen päällikön puoleen. Hänen esimiehensä joutui näin vaikeaan asemaan. Hänenkään päänsä ei ollut tiukasti hartioilla. Helpottaakseen hänen tilannettaan Daniel pyysi koeaikaa.

Jumala antoi Danielin saada suosion. Hän ja hänen ystävänsä saivat oman ruokavalionsa. Jumala antoi heille myös runsaasti viisautta. He menestyivät ja saivat lopulta merkittävän aseman. Tästä ei ole kuitenkaan vedettävissä sellaista johtopäätöstä, että ehdottomuus tuo aina menestyksen. Raamattu osoittaa, että se on tuonut monille myös kärsimyksen. Jumala antaa kullekin oman tahtonsa mukaan, niin että täytämme sen tehtävän, jonka hän on edeltä meille suunnitellut.

Vastarinnan miehiä

Kuningas Nebukadnessar, Babylonian suurvallan hallitsija pystytti kultaisen patsaan Duuran lakeudelle. Patsas oli jalustoineen noin 30 m korkea ja noin 3 m leveä. Se oli suunnattoman kallis, vaikka vain kullalla päällystettynäkin. Se oli uskonnollinen ja poliittinen patsas: tavoitteena oli eri kansallisuuksien yhdistäminen yhteisen uskonnon avulla. Se oli myös kuninkaan itserakkauden patsas: se personoi kuningasta itseään jumalana. Siinä tiivistyivät hänen suuruudentunteensa.

Patsaan vihkimisjuhlassa olivat koolla lähes kaikki suurvallan virkamiehet, mikä merkitsi valtavaa väkimäärää. Kysymyksessä oli uskonnollinen juhla: kaikkien oli kumarrettava patsasta eli sen edustamaa jumaluutta. Kaikkien oli sopeuduttava järjestelmään. Tulinen pätsi varattiin pelotteeksi, jotta taattaisiin kaikkien yksimielinen patsaan palvonta. Tilaisuus loi mahdollisuuden syvään uskonnolliseen kokemukseen ja hurmioon, kun koko väki kumarsi yhtaikaa patsasta valtavan orkesterin soittaessa.

Yllättäen ilmeni, että mukana oli kolme vastarinnan miestä. Muiden kumartaessa kultaista kuvapatsasta nämä seisoivat. He olivat Danielin kolme ystävää. Jostakin syystä Daniel ei itse ollut paikalla.

Joskus nuoruudessani ajattelin, että olisivat he voineet edes vähän päätään kumartaa, kun niin kova rangaistuksen uhka oli yllä. Sittemmin ymmärsin, että otsa oli painettava maahan. Pienet nyökkäykset eivät riittäneet.

Heti ilmaantui miehiä syyttämään heitä. Se oli hyvä keino raivostuneen kuninkaan suosion saavuttamiseksi. Syytösten aiheita löytyi, niin kuin aina. Miehiä syytettiin kansallisuuden perusteella; he olivat juutalaisia. Heitä parjattiin sopimattomasta käyttäytymisestä. Heidän uskollisuutensa kuningasta ja hänen edustamaansa uskontoa kohtaa tehtiin kyseenalaiseksi. Miehet saatiin näyttämään poliittisesti epäilyttäviltä. Pääsyynä lienee heidän erilaisuutensa. He olivat juutalaisia yhden Jumalan palvelijoita, uskollisia Jumalalleen.

Miehet loukkasivat taipumattomuudellaan kuninkaan arvovaltaa. Voimme hyvin kuvitella hallitsijan huutamassa: "Aivanko tahallanne te - - ette tahdo palvella jumalaani ettekä kumartaa pystyttämääni kultaista kuvapatsasta?" Tilanne oli niin käsittämätön, että kuningas antoi miehille toisen mahdollisuuden, muuten he joutuisivat tuliseen sulatusuuniin.

Miesten vastaus on merkittävä. He sanoivat kuninkaalle: "Nebukadnessar! Meidän ei tarvitse vastata sinulle sanaakaan. Jos niin käy, meidän Jumalamme voi kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä ja myös sinun kädestäsi, kuningas. Ja vaikka ei pelastaisikaan, tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumarra pystyttämääsi kultaista kuvapatsasta."

Jumala voi kyllä pelastaa: Jumalalla on valta, suurempi kuin kuninkaalla tai millään ihmisten käyttämällä mahdilla. Hän voi tehdä ihmeitä. Silti oli mahdollista, että Jumala ei pelastaisi palvelijoitaan. Miehet eivät voineet tietää, mikä oli Jumalan ajatus. Heidän kohtalonsa oli joka tapauksessa Jumalan kädessä. He eivät missään tapauksessa suostuneet kumartamaan kultaista patsasta. He tahtoivat palvella Jumalaa kaikissa olosuhteissa, kuolemaan asti.

Jumala antoi ihmeen. Tulisessa sulatusuunissa, jonne miehet heitettiin, nähtiin neljä miestä ja neljäs oli näöltään "kuin Jumalan poika". Seurakunnan uskon mukaan heidän keskellään oli Jeesus Kristus. Miehet tulivat ulos vahingoittumattomina.

Tapaus herättää monia ajatuksia. Mietin muun muassa miesten voimakasta todistusta Jumalasta. He olivat valmiita panemaan alttiiksi oman asemansa ja elämänsäkin. He uskoivat ihmeitä tekevään Jumalaan, mutta he eivät olleet yltiöpäitä. He olivat valmiita ottamaan Jumalan kädestä myös kuoleman.

Tapauksella oli merkittävät seuraukset poliittisesti ja hengellisesti. Kuninkaan määräyksestä juutalaisten Jumalaa ei rangaistuksen uhalla saanut pilkata missään valtakunnan osassa. Danielin ystävät nostettiin korkeaan asemaan.

Syrjäytettynä

Monilla on nykyään syrjäytymisen kokemuksia. Joku sairastaa, toinen on työtön, kolmas vanha ja yksinäinen. Tarpeettomuuden tunteet hiipivät mieleen. Ehkä jonkun ovat nuoremmat sivuuttaneet työpaikalla ja alaisesta on tullut esimies. Koettu epäoikeudenmukaisuus masentaa.

Danielkin syrjäytettiin. Hallitsija oli vaihtunut. Kun uusi kuningas Belsassar laittoi pidot tuhannelle ylimykselleen, Daniel ei kuulunut tähän joukkoon. Pudotus oli ollut suuri.

Pidoissaan Belsassar osoitti julkista ja näyttävää halveksuntaa juutalaisten Jumalaa kohtaan, jota hänen isoisänsä oli palvellut. Hän käski juovuspäissään tuoda Jerusalemin temppelin astiat pitojen juoma-astioiksi. Juhlijat joivat niistä ja ylistivät jumaliaan.

Sitten tapahtui jotakin merkillistä. Raamattu kertoo: "Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa. Kuningas näki käden, joka kirjoitti. Hänen kasvonsa kalpenivat, ja hän pelästyi ajatuksissaan. Hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat."

Totuttuun tapaansa Belsassar turvautui loitsupappeihin ja manaajiin, tähtien selittäjiin ja Babylonian viisaisiin. Hän lupasi arvoituksen ratkaisijalle rahaa ja korkean aseman, mutta kukaan ei osannut selittää kirjoitusta. On myös mahdollista, ettei kukaan uskaltanut sanoa, mitä seinällä luki. Ilmeistä on myös, että Jumala tahtoi Danielin jälleen julkisuuteen.

Belsassar pelästyi suuresti ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät. Ratkaisevan ehdotuksen teki silloin kuninkaan äiti, joka suuren hälinän tähden tuli pitohuoneeseen. Hän muistutti kuningasta Danielista, joka haettiin kuninkaan eteen. Kuningas puhutteli häntä halveksivasti: "Oletko sinä Daniel, niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, jotka minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta? Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki, ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus."

Daniel oli syrjäytetty ja loukattu mies, ja häntä loukattiin tälläkin hetkellä. Hänen uskontoaan ja Jumalaansa halveksittiin avoimesti. Mitä hän vastasi kuninkaalle? Daniel muistutti hallitsijaa menneistä tapahtumista, joissa Jumalan valtasuuruus oli tullut ilmi kuningas Nebukadnessarin aikana. Sitten hän lausui: "Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyrtynyt sydämessäsi, vaikka tämän kaiken tiesit. Sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: Hänen temppelinsä astiat on tuotu sinun eteesi. Sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä. Sinä olet ylistänyt hopeisia, kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on henkesi ja kaikki tiesi, sinä et ole kunnioittanut. Sen tähden tämä käsi on lähetetty hänen luotaan, ja tämä kirjoitus on laadittu."

Kirjoituksessa, joka oli seinällä, Jumalan sanoi Belsassarille: Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. Sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu. Sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille.

Se oli kova arvio, jota seurasi raskas tuomio. Se panee kyselemään: Minkälaisen arvion Jumala mahtaisi antaa meidän maastamme, sen johtajista ja meistä henkilökohtaisesti? Viesti oli Belsassarille myös viimeinen kutsu kääntyä Jumalan puoleen. Hän torjui sen.

Daniel oli elänyt muutaman vuoden syrjäytettynä, alhaisessa asemassa. Sekin oli Jumalan tahto tai ainakin hänen elämässään toteutui se, että "Jumala vaikuttaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat, niiden, jotka ovat kutsuttuja hänen suunnitelmansa mukaan", niin kuin sanotaan Roomalaiskirjeen luvussa kahdeksan. Jumalalla oli tänä aikana annettavana hänelle suuria tulevaisuuden näkyjä, joita hän ei olisi jaksanut ottaa vastaan keskellä työpainettaan. Jumala ei tee virheitä, vaikka meistä monta kertaa tuntuu siltä.

Olemme kuulleet sanottavan, että suomalaiset ovat kateellista kansaa. Ehkä se on tottakin. Useimmat meistä varmaan tietävät henkilökohtaisella tasolla, mitä kadehtiminen on. Joku on meitä parempi tai menestyneempi. Vertaamme itseämme häneen ja kateus tunkee mieleemme aivan kuin meitä pistettäisiin myrkytetyllä neulalla. Sitten myrkky leviää ja täyttää ajatuksemme. Olemme koukussa. Alamme ajatella ja puhua kateutemme kohteesta kaikenlaista pahaa. Käytöksemme häntä kohtaan muuttuu.

Monet ovat joutuneet myös kateuden kohteeksi. Se on raskas kokemus, koska toinen ihminen tahtoo meille kaikkea pahaa - usein jopa tiedostamattaan. Tahallista kateellista pahansuopuutta on ehkä vielä vaikeampaa kestää, varsinkin, jos kadehtijamme on sellaisessa asemassa, että hän voi aiheuttaa meille paljon pahaa.

Vanhan testamentin Daniel joutui kateuden kohteeksi. Hän oli meedialaisvallan hallinnon huipulla. Koska hän oli muita etevämpi, kuningas aikoi tehdä hänestä valtakunnan kakkosmiehen. Sitä hänen virkaveljensä eivät kestäneet. Heissä näkyy havainnollisella tavalla, kuinka kateus syntyy, minkälaisia muotoja se saa ja mitä siitä seuraa.

Ensimmäiseksi kadehtijat alkoivat penkoa Danielin viranhoitoa löytääkseen jotakin, mistä voisivat häntä syyttää. Hämmästyttävää kyllä, he eivät löytäneet mitään. Jotakin heidän oli kuitenkin keksittävä, koska he halusivat Danielin pois pelistä. Miehet sanoivat silloin: "Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä, ellemme löydä sitä hänen uskonnossaan." Tästä ajatuksesta kehkeytyi kavala juoni, jonka toteuttamiseksi he käyttivät hyväkseen hallisijan heikkoutta imartelulle. He ehdottivat, että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto, että kuka ikinä 30 päivän kuluessa rukoilee jotakin keneltäkään jumalalta tai ihmiseltä paitsi kuninkaalta, hänet heitettäisiin leijonain luolaan. Kuningas oli johdateltavissa ja sääti lain rangaistuksineen. Hän ei aavistanut, että koko hanke oli suunniteltu Danielin pään menoksi. Kadehtijoiden päämääränä oli murha, jota ei voitaisi osoittaa murhaksi.

Haluan kiinnittää huomionne siihen, että Danielin vastustajat olivat varmoja Danielin uskollisuudesta Jumalaa kohtaan. Se on melkoinen todistus Danielin hurskaudesta. Sitten Raamattu kertoo: "Saatuaan tietää tällaisen kirjoituksen laatimisesta Daniel meni taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvilleen, rukoili ja kiitti Jumalaansa, kuten oli ennenkin tehnyt."

Kolme kertaa päivässä kiireinen mies oli polvillaan Jumalan edessä. Herra oli hänen Jumalansa, niin kuin ensimmäinen käsky vaatii. Hän ei missään tapauksessa voinut rukoilla kuningasta jumalanaan, ja hän myös osoitti sen, henkensä uhalla. Niinpä hänen vihamiehensä saivat hänet näyttämään rikolliselta.

Vasta nyt kuningas tajusi, mitä oli tapahtunut, mutta hän ei voinut arvovaltansa tähden säästää Danielia leijonien luolalta. Danielin merkitys hänelle näkyy muun muassa siinä, että sen yön hän paastosi ja kieltäytyi haareminsa naisista.

Jumala pelasti Danielin, mutta sitä Daniel ei voinut tietää etukäteen. Kukaan meistä ei tunne Jumalan ajatuksia. Aina on ollut niin, että toisen Jumala pelastaa, toista ei. Toinen saa kokea ihmeellisen parantumisen sairaudestaan, toinen ei. Toinen menestyy hankkeissaan tai säästyy konkurssilta, toinen ei. Jumala tietää, mitä hän tekee.

Danielin uskollisuuden tähden Jumalan nimi tuli ylistetyksi ja kunnioitetuksi. Kuningas Daarejaves kirjoitti hallitsemilleen kansoille: "Suuri olkoon teidän rauhanne! Minä olen antanut käskyn, että valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja pelättäköön Danielin Jumalaa. Hän on elävä Jumala ja pysyy iäti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herruutensa lopu. Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin leijonien kynsistä."

Jumala vastaa sanastaan


Paljon keskustellaan siitä, voiko Raamatun sanan ottaa kirjaimellisesti. Tätä taustaa vasten Danielin kirjan yhdeksännen luvun alku on mielenkiintoinen. Siinä sanotaan: "Ensimmäisenä vuonna siitä kun meedialainen Dareios, Kserkseen poika, oli tullut kaldealaisten kuninkaaksi, hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksia tutkiessani havaitsin, että Herra oli ilmoittanut profeetta Jeremialle niiden vuosien määrän, jotka Jerusalem oli oleva raunioina, ja se luku oli seitsemänkymmentä vuotta.."

Vuosien määrä mainitaan Jeremian kirjan luvuissa 25 ja 29. Daniel oli jostakin saanut kirjan käsiinsä, ja hän uskoi, että ilmoitus oli Jumalalta. 70 vuotta oli täyttymässä. Kansa saisi kohta luvan lähteä omaan maahansa. Mitä hän siinä tilanteessa teki? Hän alkoi rukoilla, että Jumala toteuttaisi sanansa. Siinä on myös meille vinkkiä rukouselämäämme.

Daniel kertoo: "Minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhkassa." Siihen aikaan pukeuduttiin säkkikankaaseen ja ripoteltiin tuhkaa pään päälle katumuksen tai suuren surun merkiksi. Paasto auttaa keskittymään rukoukseen.

Danielin harrasta rukousta kansansa puolesta on sanottu "ylimmäispapilliseksi rukoukseksi". Otan siitä esille neljä asiaa.

Ensinnäkin: Raamatun rukoilijoiden tapaan Daniel kiinnitti ensin ajatuksensa Jumalaan, jolle hän puhui. Hän muistutti itselleen, minkälainen Jumala on ja minkälaisia hänen tekonsa ovat. Sanoillaan hän osoittaa Jumalalle kunnioitusta ja palvontaa. Daniel sanoo muun muassa: "Oi Herra, sinä suuri ja pelättävä Jumala, joka pidät liiton ja säilytät laupeuden niille, jotka sinua rakastavat ja noudattavat käskyjäsi." (4) "Herran, meidän Jumalamme, on armo ja anteeksiantamus." (9) "Herra ontoteuttanut sanansa. " (12) "Herra, meidän Jumalamme, on vanhurskas kaikessa, mitä hän tekee." 14)

Sitten hän puhkesi suureen synnintunnustukseen. Mitä lähempänä Jumalaa ihminen on, sitä selvemmin hän näkee syntinsä ja sitä syvemmin hän niitä katuu. Otan rukouksesta muutaman kohdan. "Me olemme tehneet syntiä, tehneet väärin, olleet jumalattomat ja uppiniskaiset. Me olemme poikenneet pois sinun käskyistäsi ja säädöksistäsi emmekä ole kuunnelleet sinun palvelijoitasi, profeettoja, jotka puhuivat sinun nimessäsi kuninkaillemme, ruhtinaillemme, isillemme ja kaikelle maan kansalle." (5-6) "Meidän on häpeä."(7,8)

Kolmanneksi Daniel rukoili armoa itselleen ja kansalleen. Hänen mielessään oli ensi sijassa Jumalan tahdon toteutuminen, ei hänen oma tai edes hänen kansansa hätä. Hän pyysi: "Kaiken vanhurskautesi tähden, Herra, kääntyköön vihasi ja kiivastuksesi pois kaupungistasi Jerusalemista, pyhästä vuorestasi. Sillä meidän syntiemme tähden ja meidän isiemme pahojen tekojen tähden Jerusalem ja sinun kansasi on tullut kaikkien ympärillämme olevien häväistäväksi. Jumalamme, kuule nyt palvelijasi rukous ja hänen anomisensa ja valista kasvosi autiona olevalle pyhäköllesi Herran tähden." (16-17)

Neljänneksi hän vetosi Jumalan armoon. Nuori Daniel oli tehnyt lujan päätöksen toimia Jumalan sanan mukaan, Vanha Daniel vetoaa vain armoon. Me kuljemme usein samojen vaiheiden läpi itsevarmuudesta armon varaan. Daniel sanoo: "Me annamme rukouksiemme tulla sinun eteesi, emme omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi turvaten. Herra, kuule, Herra, anna anteeksi, Herra, huomaa ja tee tekosi itsesi tähden, älä viivyttele, minun Jumalani." (18-19)

Huomatkaa: sinun suureen armoosi turvaten ja tee tekosi itsesi tähden.

Daniel vetosi Jumalan armoon ja hän sai vastaukseksi merkittävän profetian tulevasta syntien sovittajasta, Jeesuksesta, ja hänen ilmestymisensä ajankohdasta. Hän sai vakuutuksen: "Pahat teot sovitetaan".

Meidänkin syntimme on sovitettu Golgatalla. Siinä on meidän pelastuksemme ja iankaikkisen elämän toivomme tänäkin aamuna.

Taavetin kommentti: Tilan puolesta tämä mahtuu kokonaisena, enkä yhdellä lukemisella havainnut sisällössä foorumillemme sopimatonta. Yritin etsiä linkin takaa, onko sinne merkitty kopiointikieltoa, ja kun en sellaista löytänyt, jätän ainakin toistaiseksi sellaisenaan tähän. Suurin epävarmuus tässä on tekijän oikeuksissa, joiden perusteella kokonaisia näin uusia kirjoituksia ei saisi ilman lupaa muualle lainata, ja osalainauksiinkin pitää laittaa tieto lainauspaikasta. Se tieto tässä on linkin muodossa, ja kun sen palvelun tekstit ovat tarkoitetut levitykseen, oletan jonkin tason luvankin olevan. Mikäli käsitykseni tai tietoni osoittautuu vääräksi, lyhennetään tätä sitten tai poistetaan kokonaan.
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

Edellisestä viestistäni...

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 02 Tammi 2012, 10:42

Kylläpä olin ajattelematon, ei juohtunut pieneen pääkoppaani tuo tekijänoikeusasia. Ajattelin, että kun lähde on mainittu asia olisi ok. Jos tässä on jotain lainvastaista tai sopimatonta, poista Taavetti se teksti ilman muuta. Tyhmä pää täällä ja siitä kärsii nyt sitten jos ei ruumis niin ainakin omatunto.

BK
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

Re: Edellisestä viestistäni...

ViestiKirjoittaja Taavetti » 02 Tammi 2012, 11:04

Brita Kajsa kirjoitti:Kylläpä olin ajattelematon, ei juohtunut pieneen pääkoppaani tuo tekijänoikeusasia. Ajattelin, että kun lähde on mainittu asia olisi ok. Jos tässä on jotain lainvastaista tai sopimatonta, poista Taavetti se teksti ilman muuta. Tyhmä pää täällä ja siitä kärsii nyt sitten jos ei ruumis niin ainakin omatunto.

BK

Ei siitä mitenkään kärsiä tarvitse, ei ainakaan sinun. Ne tiedostot ja kirjoitukset ovat tarkoitetut levitykseen, ja varsinkin kun siellä ei ollut sivustolla kopiointikiellon merkkiä, voimme ajatella, että ovat julkaisijat ovat pelkästään hyvillään, että sitä on levitetty vieläpä lähteen ja osoitteen kanssa. Se saattaa houkutella sinne muitakin tutustujia.

Voimme siis antaa tämän olla toistaiseksi tällaisena, joskus myöhemmin voimme lyhentää lainaustasi niin, että siihen jäävät vain olennaiset kohdat, jotka antavat kiinnostuneille vihjeen katsoa osoitteen kautta tarkemmin. Muutenkin tekijänoikeuslaki sallii pienehköt, lyhyet lainaukset tekijänoikeudellisista teksteistä, jos ne lainataan lähteen ja sen julkisen osoitteen kanssa. Joskus voi oikeuksien omistaja kieltää lyhyetkin lainaukset, mutta silloin olisi parempi salata internetiin lisätty tieto niin, etteivät hakukoneetkaan sitä löydä.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

Kiitos

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 02 Tammi 2012, 12:17

Kylläpä vierähti kivi sydämeltäni. Yleensä kaikissa koulutöissänikin mainitsen tarkkaan lähdeluettelon. Tämä nettiaika tekee kaiken niin helpoksi, että aina ei tule ajateltua asiaa.

Minulle vaan tuli se Nebukadnessar nimi ajatuksiin, en tiedä miksi? Tämän meidänkin kansan kohtalo...Kaikki on poljettu lokaan. Jos on joku, joka tahtoo olla kuten Daniel, saa kohdata koettelemuksia. Uskollinen Jumala on kuitenkin läsnä, Hän sallii kaiken. Kautta kärsimysten voittoon! Nebukadnessarkin tiesi asiat, kuitenkin käänsi selkänsä totuudelle. Daniel pysyi uskollisena asialleen ja lopulta tuli voitto. Meillä se voitto voi olla vasta perillä, taivaan perillisinä. Kristuskin kärsi ristin ja häpeän. Siunaus voi ollakin sitä, että uskomme: Jumala kasvattaa meitä niinkuin isä lastaan, siihen kuuluu myös kuritus. Rakkauttahan se on. Olemme usein niin kovakorvaisia.

Siunaten ja Jumalan rauhan terveisin

BK
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

Re: Pressavaalit

ViestiKirjoittaja Jay » 02 Tammi 2012, 17:18

Brita Kajsa kirjoitti:Tokihan se äänestyskin tulee, minä en oikeasti osaa sanoa kuka heistä olisi ihminen, joka kysyisi neuvoa Jumalalta. Ainoat, joita lööppejä luettuani voin oikeasti kunnioittaa ovat Sauli Niinistö ja Sari Essayah. Selkärankaa. Paavo Väyrynen on ottanut kiitettävästi kantaa EU:n asioihin, mm. vihjailemalla, että otettaisiin markka taas takaisin.

Minä luulen, että kaikissa ehdokkaissa kuitenkin on oikeasti hyvää, presidenttihän ei oikeasti päätä tässä maassa juuri mitään. Meidän uskovaisten tehtävä on rukoilla, että koko koneisto olisi johdatuksessa.


Ensinnäkin, presidentinvaalit 2012 ovat hyvin merkitykselliset.

Presidentti ei päätä yksin juuri mitään, se on totta, mutta harhaanjohtavaa on antaa kuva, että tehtävä olisi vain seremoniallinen. Samoin on harhaanjohtavaa väittää, että presindentinvaalit olisivat yksinomaa henkilövaalit.

Tänä vuonna ehdokkaissa on poikkeuksellisen paljon lujia tahtopoliitikkoja, kuten Lipponen, Soini, Niinistö ja Väyrynen, joiden päätäntävaltaa ei paljon valtaoikeuksien karsiminen hetkauta. Eivät he konkreettisesti päätä, mutta vaikuttavat suosionsa ja kokemuksensa turvin politiikan arvoihin ja suuntaan. Väyrynen kokemuksellaan ja Lipponen silkalla töykeydellään söisi halutessaan vaikka koko nykyisen hallituksen iltapalaksi. Niinistöllä erityisesti on perinteitä puoluejohdon varpaiden tallomisesta.

Valitsemalla tulevan presidentin, kansa joko siunaa tai torjuu hallituksen politiikan suunnan. Nykyinen suunta, sekä asumista (uusi kuntakartta), rahaa (valmistevero=tasavero) että valtaa (päätösvalta saksalle ja ranskalle, uusi kuntajako karsii lähidemokratiaa) keskittävä politiikka ei mielestäni saisi missään tapauksessa saada enää lisää tukea. Tukea tulee, mikäli presidentti on demari- tai kokoomustaustainen. Haluammeko siis jatkaa tuloerojen kasvattamista, ihmisten pakkaamista tehotuotantolaitoksiin ja itsenäisyytemme, jonka puolesta isoisämme tappelivat, luovuttamista EU:n byrokraateille, joita ei pieni Suomi kiinnosta kuin pankkien pelastajana?

Ehdokkaiden joukossa ei tällä kertaa ole yhtään meidän lailla uskovaa, joten omalla kohdallani ehdokasta punnitessa kristilliset arvot saavat ulkopoliittisia kysymyksiä hieman pienemmän painoarvon. Timo Soini puhuu usein kauniisti ihmisarvosta torjuen abortin, mutta vaikkapa alkoholiin hän suhtautuu hyvin lepsusti. Niinistön arvoista minulla ei ole muuta kuvaa kuin valheisiin puettu materialismi ja kokoomuspuolueen arvoliberalismi. Essayah on varmasti hyvä arvoiltaan, mutta kuten todettua, hän on vielä poliitikkona kovin nuori, eikä tunnettuutta ja sitä kautta kannatustakaan ole tarpeeksi. Itse valitsisin alkiolaista inhimillisyyspolitiikkaa, tasa-arvoa ja kansallista suvereniteettiä kannattavan Paavo Väyrysen.

Rukoillaan myös kansalle viisautta.
Jay
puuhakas
 
Viestit: 244
Liittynyt: 15 Heinä 2011, 01:25

Pieni ja mitätön Suomi taisteli....

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 03 Tammi 2012, 11:59

...sodassakin. Ja toisaalta, usko siirtää vuoriakin.

Jay, ihan oikeasti sinä taidat vedättää...ja sinun omalle huumorin kukkaselle makiat!

Ilo on lukea sinun hyvin argumentoituja kirjoituksiasi.

Nuori ja kokematon, vieläpä nainen...presidentiksi. Niin oli Daavidkin aikanaan nuori mutta urhea sankari Jumalan armosta. Ja pelkäsi Jumalaa.

Viisautta tarvitaan, sekä kansa että päättäjät!

Jt

BK
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

Re: Pieni ja mitätön Suomi taisteli....

ViestiKirjoittaja Jay » 03 Tammi 2012, 15:41

Brita Kajsa kirjoitti:...sodassakin. Ja toisaalta, usko siirtää vuoriakin.


Tämä taitaa olla argumentti Essayahin puolesta? Ok, mutta kyllähän sota on vähän isomman mittakaavan tapahtuma. Tottakai Essayahilla on mahdollisuus siinä missä muillakin, mutta kyllä se edellyttää suurten joukkojen mobilisointia hänen taakseen.. tai Luojan sallimaa pilkkuvirhettä ääntenlaskussa :wink: Jos Essayahin tilalla olisi elävästi uskossa oleva ehdokas, voisin lähteä mukaan vuorta siirtämään!

Brita Kajsa kirjoitti:Jay, ihan oikeasti sinä taidat vedättää...ja sinun omalle huumorin kukkaselle makiat!

Ilo on lukea sinun hyvin argumentoituja kirjoituksiasi.


Taidan vedättää? Tahtoisin kyllä jonkin osoituksen siitä.
Huumori on keino saada puisevaan aiheeseen makua. Toisinaan sillä tullaan suoristaneeksi mutkia, mutta kuinka tolkuttoman pitkä teksti edellisestänikin olisi tullut, jos en olisi ampunut suoraan maaliin vaan mennyt kulmiin leipomaan.

Kiitos jälkimmäisestä! 8-)

Brita Kajsa kirjoitti:Nuori ja kokematon, vieläpä nainen...presidentiksi. Niin oli Daavidkin aikanaan nuori mutta urhea sankari Jumalan armosta. Ja pelkäsi Jumalaa.


En halua väheksyä Essayahia, mutta mainitsemani seikat ovat realiteetteja. Ei Essayahia tarvitse verrata Daavidiin sen enempää, ellei hän sitten yksin kaada EU:ta :wink:
Jay
puuhakas
 
Viestit: 244
Liittynyt: 15 Heinä 2011, 01:25

En niin kenenkään puolesta...

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 03 Tammi 2012, 17:50

Kiitos Jay vastauksestasi.

Minulle on edelleen arvoitus ketä tulen äänestämään presidentin vaaleissa.

Minusta oikeasti ei ole yhtäkään minulle sopivaa....Essayah sopisi, kuten sopisi Väyryspaavo tai yhtälailla Niinistön Sauli.

Ainoa heistä kuitenkin on Essayah, joka ei ole ryvettynyt missään otsikoissa. Mutta näihin otsikoihin ei ole kylläkään luottamista, aina löytyy asioita jokaisesta, jotka myyvät. Sitähän ne iltapäivälehdet kirjoittavat mistä tulee fyffeä.

Iloa elämääsi ja pilkettä

BK
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

ViestiKirjoittaja Taavetti » 03 Tammi 2012, 18:24

Jay kirjoitti:En halua väheksyä Essayahia, mutta mainitsemani seikat ovat realiteetteja. Ei Essayahia tarvitse verrata Daavidiin sen enempää, ellei hän sitten yksin kaada EU:ta Wink


Moittimatta tai aliarvioimatta mitenkään tätä entistä kilpakävelijää, en voi jättää toteamatta, että vertaus Daavidiin ontuu melkoisesti. Daavid oli uskovaisen perheen uskovainen poika, sen sijaan aikamme Essaayah ei jaa samaa uskoa kanssamme, vaikka pyrkiikin olemaan jonkin kaltainen uskovainen. Uskoa on kuitenkin monenlaista, oikeaa ja väärää, enkä pidä Sarin uskoa sellaisena, että voisin sen oikeaksi todistaa.

Tosin ei meillä ole koskaan ollut uskovaisia ehdokkaita presidentin virkaan ja tuskin koskaan tuleekaan olemaan. Ei myöskään ole ainoaakaan virheetöntä ihmistä, mutta kyllä näistäkin ehdokkaista löytyy monia tärkeitä kriteereitä täyttäviä ehdokkaita. Joku täyttää paremmin, joku toinen vähemmän hyvin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Brita Kajsa » 03 Tammi 2012, 18:44

Hyvä Taavetti!

Uskovaista valtionpäämiestä kai saisi hakea hakemalla.

Siinähän se juttu onkin, moraaliarvot kuitenkin ovat kai melko tärkeitä. Siinä mielessä minä kunnioitan Sari Essayahia.

Totta, että Daavid, vaikka lankesikin, oli Jumalan mieleinen mies. Ja uskovainen. Siinäpä meillä rukouksen paikka, että päättäjämme saisivat löytää evankeliumin ja armon, ihan jokaikinen heistä.

Jotenkin naisena koen myötätuntoa ja myötäelämistä S.E:n kamppailussa, onhan hän nainen ja kovin nuori sekä haavoittuvan ja viattoman oloinen noiden pokerinaamojen joukossa. Voipi olla hänkin Jumalan mielen mukainen nainen, jotenkin se puhtaus paistaa hänestä. Jotain samankaltaista, mitä ajattelen Daavidin olleen.

Tämä on nyt tätä inhimillistä ja todella arjen asioiden pohtimista. Sen palstan allehan tämä kuuluu.

Rukoillaan viisautta kaikelle esivallalle ja siunataan.

BK
"And Jesus, moved with compassion, put out His hand and touched him, and said to him, "I am willing: be cleansed."

Mark 2:41(New King James Version)
Brita Kajsa
vakiintunut
 
Viestit: 116
Liittynyt: 10 Elo 2011, 16:35

Subjektiivista

ViestiKirjoittaja 5tgb6yhn » 04 Tammi 2012, 02:47

Niin,onko perinteet sitten tärkeämpiä kuin Jumalan sana kuitenkin?
Toisen ihmisen uskon arviointi ei kenties ole toisen tehtävä,eikä ainakaan sellaisilla kriteereillä kun että hän ei usko samanlailla kuin minä.
Raamattu tulis olla ylin auktoriteetti ja sana sanookin että "jokainen joka huutaa avuksi Herraa pelastuu" tai sydämen uskolla tullaan autuaaksi ja suun tunnustuksella pelastuu"
Joskus voipi olla että seurakunnassa kyllä tunnustetaan syntejä,mutta toisten syntejä eikä omia.Kerran jokainen joutuu yksin Jumalan eteen ja siellä ei auta mihin seurakuntaan kuulut ,vaan yksin ratkaisee se millainen suhde sinulla Jumalan Poikaan,sillä muuta tietä ei ole Isän luo.
5tgb6yhn
 

Seuraava

Paluu Arjen askareissa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa