PJN2 kirjoitti:Vaikka siis naispappeuden hyväksyminen on opillinen kysymys (harhaoppi), jää minulle epäselväksi onko se pelastusopillinen kysymys (kadottava harhaoppi). Ilmeisesti itse naispappina toimiminen ainakin edustaa kadottavaa harhaoppia.
Pekka Raittila on osoittanut luotettavasti, että naisia toimi jonkin verran saarnaajina 1860-luvulla, liikkeen lähtiessä toden teolla leviämään Laestadiuksen kuoltua. Hän pystyy identifioimaankin lukuisia naissaarnaajia. Naisten saarnaajina toimiminen oli järjestymättömän kansanliikkeen alkuvaiheen ilmiö:
Kun saarnaaminen kehittyi raamatunselityspuheeksi, jolla oli selvästi rajattu asema kokousten liturgiassa, he näyttävät jääneen kuulijoiden penkkeihin. 1870-luvun lähteet tietävät, että ratkaisu ei ollut periaatteellisesti ehdoton.
Viimeksi mainittu lausuma tarkoittaa sitä, että joidenkuiden naisten saarnatoiminta jatkui yhä (lestadiolaisessa perinteessä ja lestadiolaisuuden tutkimuksessa mainitaan useimmiten Magdaleena ja Maria Jokelan sekä Angelica Laestadiuksen nimet). Kiintoisaa on myös se, että liikkeeseen liittynyt melko omaperäinen ja paljon pahennusta äkkipikaisuudellaan herättänyt pappi Aatu Laitinen puolusti voimakkaasti naisten saarnaamisoikeutta. Kristilliseen Kuukauslehteen vuonna 1884 kirjoittamassaan artikkelissa Laitinen esittää, että Raamattu (so. Paavali) kielsi naisen saarnaamisoikeuden vain omaan aviomieheensä nähden.
Naisten saarnatoiminnassakin lienee ollut useimmiten kysymys spontaaneista puheenvuoroista postillan lukemisen jälkeen. Kirsti Suolinna ja Kaisa Sinikara kuvaavat alkuvaiheen naisten saarnatoimintaa uskottavasti: "Herätysinnossaan he kulkivat kokouksissa puhutellen läsnäolevia ja kysellen heidän uskontilaansa."
---
Naisen roolin muutos 1800-luvun lestadiolaisuudessa on osin analoginen kristillisen alkuseurakunnan kehitykselle. Jeesus on nähty jopa feminististen unelmien mieheksi. Naisten alistajana on pidetty lähinnä Paavalia, joka vaati naista vaikenemaan ja käyttämään huntua seurakunnan kokouksissa, olemaan miehelleen alamainen ja välttämään kaunistautumista.
Kun järjestynyt kirkko vähitellen söi tilaa verrattain spontaanilta uskonnon harjoitukselta, rakenteet alkoivat tulla näkyviksi ja hierarkisoitua. Rakenteiden ja käytäntöjen malleja haettiin aiemmin vastustetun valtakulttuurin piiristä, ja alkuseurakunta palasi moniin juutalaisen jumalanpalveluksen määräyksiin ja myöhemmin omaksui paljon latinalaisen kulttuurin aineksia.
Vastaavalla tavalla lestadiolaisuus alkoi organisoitua ylhäältä johdetuksi ja patriarkaalisesti jäsentyneeksi kirkoksi. Integriteetistään tunnetusti herkkänäkin liike on väistämättä joutunut omaksumaan itselleen alkuun vieraita suomalaisen valtakulttuurin ja evankelisluterilaisen kirkon ajatustapoja, arvoja ja käytäntöjä.
Ulpu kirjoitti:Ymmärrän että monelle on selviö että pappi ja seurakunnan johtaja on mies, mutta kun nainen on uskova onko hän todella syntinen sen vuoksi että saarnaa Jumalan sanaa.
Ulpu kirjoitti:En kannata naispappeutta, mutta kysyn kuinka vakava asia se on Jumalan edessä?
Onko ihan sellainen että pelastus menee sen vuoksi?
Ja onko mahdollista että se on jonkinlainen kulttuurisidonnainen asian jotenkin..en tiedä.
PJN2 kirjoitti:Kysymys tuli kai mieleeni ajatellessani Leppäsen pariskuntaa. Mari toimii naispappina ja on siksi joutunut Jumalan Valtakunnan ulkopuolella (kadottava harhaoppi). Risto ”vain” hyväksyy naispappeuden ja on edelleen ”sisällä” (ei-kadottava harhaoppi). Tästä päättelin, että ainakin Turun rauhanyhdistyksessä nähdään harhaopeilla olevan aste-eroja. Tämä on kieltämättä varsin hämärää ajattelua.
PJN2 kirjoitti:Juuri tämä on kiinnostavaa. Oliko ”naissaarnaajat” harhaoppi 1800-luvulla? Entä nykyisin? Onko oppi ehkä muuttunut? Vai onko kyseessä lainkaan opillinen asia?
PJN2 kirjoitti:Uskoakseni tämä vakiintuminen saattoi lopullisesti tapahtua vasta konventikkeliplakaatin kumoamisen jälkeen 1869.
PJN2 kirjoitti:Pääkirjoituksessaan Seppo Lohi käsittelee naispappeutta ja naissaarnaajia rinnan. Käsitteinä ne tietenkin ovat eri asioita. Voidaanko kuitenkin samoja raamatullisia perusteluja soveltaa kumpaankin tapaukseen? Seppo Lohi näyttäisi olevan tätä mieltä. Kuitenkaan hän ei selvästi sano, että ”naissaarnaajat” on harhaoppi.
O.M kirjoitti:Varmaan Lohen käsitys siitä, että Raattamaa tarkoittaa nimenomaan Hackzellia kirjeessään, perustuu johonkin muuhunkin faktaan.
Paluu Etsikkoaikamme aamunkoitosta
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa