Avioon ei uskossa olevan kanssa?

Nuorten juttuja

Avioon ei uskossa olevan kanssa?

ViestiKirjoittaja Angel » 09 Touko 2012, 17:09

Onko teidän mielestä väärin mennä avioon ei lestadiolaisen, ei uskovaisen, mutta kirkkoon kuuluvan ihmisen kanssa? Itsellä tämä ongelma edessä.. Mieheni ei ole uskovainen, mutta silti minulla on hyvä olla hänen kanssaan. Eikä hän myöskään käy kirkollisissa tapahtumissa. Olisi mukava saada mielipiteitä asiaan, vaikka lopullinen päätös on kuitenkin minulla ja kihlatullani..
Angel
perehtynyt
 
Viestit: 52
Liittynyt: 08 Tammi 2012, 19:18
Paikkakunta: Vantaa

Re: Avioon ei uskossa olevan kanssa?

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Touko 2012, 17:49

Angel kirjoitti:Onko teidän mielestä väärin mennä avioon ei lestadiolaisen, ei uskovaisen, mutta kirkkoon kuuluvan ihmisen kanssa? Itsellä tämä ongelma edessä.. Mieheni ei ole uskovainen, mutta silti minulla on hyvä olla hänen kanssaan. Eikä hän myöskään käy kirkollisissa tapahtumissa. Olisi mukava saada mielipiteitä asiaan, vaikka lopullinen päätös on kuitenkin minulla ja kihlatullani..

Uskon menettämiseen siinä itsensä altistaa, siksi ovat uskovaiset ennenkin varoittaneet avioliitoista uskovaisen ja epäuskoisen kanssa. Esimerkiksi vedenpaisumuksen eräänä syynä oli, kun Jumalan pojat (uskovaiset) ottivat avioksensa ihmisten tyttäriä. (epäuskoisia)

Voisin kirjoittaa useitakin varoittavia kertomuksia ja tapahtumia, tällä kerralla tyydyn liittämään vain linkin asiaa käsitteleviin vanhoihin kirjoituksiin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Vankka » 09 Touko 2012, 19:11

Tosi on että siinä oman uskonsa varmasti laittaa melko koetukselle.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli. Parhaassa tapauksessahan Miehesi tekee parannuksen ja saa uskon sydämeensä.
Vankka
tutustunut
 
Viestit: 18
Liittynyt: 09 Touko 2012, 15:46

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Touko 2012, 20:06

Vankka kirjoitti:Tosi on että siinä oman uskonsa varmasti laittaa melko koetukselle.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli. Parhaassa tapauksessahan Miehesi tekee parannuksen ja saa uskon sydämeensä.

Parempi olisi odottaa se parannus ensin ja vielä sen jälkeen, lähteekö seuraamaan meitä ja Herraa Jeesusta. Et kai, Vankka suosittele synnin tekemistä sillä verukkeella, että sen voi saada anteeksi ja että sillä voi olla hyväkin seuraus. Kymmeniä kertoja useammin synnin hedelmät ovat olleet tosi huonoja, hyviä vaikutuksia ei synnillä ole koskaan kuolemattomalle sielullemme, ja sieluamme meidän tulisi ohjata taivasta kohti.

Ennen sanottiin synnin suosimista ja suosittelemista lihan vapauden tai synnin vapauden vääräksi opiksi, ja tietoni mukaan ne nimet eivät ole muuksi muuttuneet.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Ulpu » 09 Touko 2012, 20:19

Taavetti kirjoitti:
Vankka kirjoitti:Tosi on että siinä oman uskonsa varmasti laittaa melko koetukselle.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli. Parhaassa tapauksessahan Miehesi tekee parannuksen ja saa uskon sydämeensä.


Parempi olisi odottaa se parannus ensin ja vielä sen jälkeen, lähteekö seuraamaan meitä ja Herraa Jeesusta. Et kai, Vankka suosittele synnin tekemistä sillä verukkeella, että sen voi saada anteeksi ja että sillä voi olla hyväkin seuraus. Kymmeniä kertoja useammin synnin hedelmät ovat olleet tosi huonoja, hyviä vaikutuksia ei synnillä ole koskaan kuolemattomalle sielullemme, ja sieluamme meidän tulisi ohjata taivasta kohti.

Ennen sanottiin synnin suosimista ja suosittelemista lihan vapauden tai synnin vapauden vääräksi opiksi, ja tietoni mukaan ne nimet eivät ole muuksi muuttuneet.



Eikö pidä ylikaiken seurata Jeesusta Kristusta?
-Vain sillä on merkitystä mitä Jumala minusta ajattelee.-
Ulpu
tosi pirteä
 
Viestit: 326
Liittynyt: 28 Joulu 2011, 00:50

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Touko 2012, 20:37

Ulpu kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Vankka kirjoitti:Tosi on että siinä oman uskonsa varmasti laittaa melko koetukselle.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli. Parhaassa tapauksessahan Miehesi tekee parannuksen ja saa uskon sydämeensä.


Parempi olisi odottaa se parannus ensin ja vielä sen jälkeen, lähteekö seuraamaan meitä ja Herraa Jeesusta. Et kai, Vankka suosittele synnin tekemistä sillä verukkeella, että sen voi saada anteeksi ja että sillä voi olla hyväkin seuraus. Kymmeniä kertoja useammin synnin hedelmät ovat olleet tosi huonoja, hyviä vaikutuksia ei synnillä ole koskaan kuolemattomalle sielullemme, ja sieluamme meidän tulisi ohjata taivasta kohti.

Ennen sanottiin synnin suosimista ja suosittelemista lihan vapauden tai synnin vapauden vääräksi opiksi, ja tietoni mukaan ne nimet eivät ole muuksi muuttuneet.



Eikö pidä ylikaiken seurata Jeesusta Kristusta?


1. Tessalonikalaiskirje 1
5 Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei ainoastansa puheessa, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä, ja vahvassa tiedossa; niinkuin te tiedätte, minkäkaltaiset me teidän tykönänne teidän tähtenne olimme.
6 Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,
7 Niin että te olette tulleet esikuvaksi kaikille uskovaisille Makedoniassa ja Akajassa.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja metsätähti » 09 Touko 2012, 20:46

Taavetti kirjoitti:
Ulpu kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Vankka kirjoitti:Tosi on että siinä oman uskonsa varmasti laittaa melko koetukselle.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli. Parhaassa tapauksessahan Miehesi tekee parannuksen ja saa uskon sydämeensä.


Parempi olisi odottaa se parannus ensin ja vielä sen jälkeen, lähteekö seuraamaan meitä ja Herraa Jeesusta. Et kai, Vankka suosittele synnin tekemistä sillä verukkeella, että sen voi saada anteeksi ja että sillä voi olla hyväkin seuraus. Kymmeniä kertoja useammin synnin hedelmät ovat olleet tosi huonoja, hyviä vaikutuksia ei synnillä ole koskaan kuolemattomalle sielullemme, ja sieluamme meidän tulisi ohjata taivasta kohti.

Ennen sanottiin synnin suosimista ja suosittelemista lihan vapauden tai synnin vapauden vääräksi opiksi, ja tietoni mukaan ne nimet eivät ole muuksi muuttuneet.



Eikö pidä ylikaiken seurata Jeesusta Kristusta?


1. Tessalonikalaiskirje 1
5 Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei ainoastansa puheessa, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä, ja vahvassa tiedossa; niinkuin te tiedätte, minkäkaltaiset me teidän tykönänne teidän tähtenne olimme.
6 Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,
7 Niin että te olette tulleet esikuvaksi kaikille uskovaisille Makedoniassa ja Akajassa.


Tuo taitaa olla sitä 1776 Biblian kieltä. :) Muistan ihmetelleeni sitä ite joskus seuroissa, aika usein kun puheeseen osuu tuo "lähteneet meitä ja Herraa seuraamaan". Nykyinen Kirkkoraamattu käyttää tuossa jakeessa (1. Tess. 1:6) vähän erilaista ilmaisua: "Te puolestanne seurasitte meidän esimerkkiämme, niin, itse Herran esimerkkiä, ja ankaran ahdingon keskellä otitte sanan vastaan täynnä riemua, jonka Pyhä Henki antoi." Kumpi sitten on selkeämpi ja osuvampi, siitä en tiiä mittään. Näin ulkopuolelta tulleena on aika paljon näitä kohtia, joita ei huomaa Bibliasta peräisin oleviksi, kun ne ovat niin vakiintunutta kieltä saarnoissa. Ja kun ite olen lukenut rippikoulussakin vain 1992-käännöstä, niin aina välillä sattuu näitä hämmentäviä kohtia. :cool:

Ja taas asiaan: Tuore usko voi kyllä olla sen verran arka ja hento, että hetken jos toisenkin miettisin, miten oman uskon vakiintuminen vaikuttaa toiseen. Jaksaako ei-uskova osapuoli kunnioittaa uskovan omantunnon ääntä? Jos olen oikein Raamattua ymmärtänyt, niin jossain päin kirjetekstejä Paavali (?) kyllä sanoo, että uskomaton puoliso on uskovan puolisonsa pyhittämä, mutten osaa kyllä tulkita sitä tällaiseen kohti. Muistelisin niin, että se tarkoittaa sitä, että jos aviossa olevassa parista toinen saa uskon lahjan, niin ei siinä eroa pidä ruveta tekemään, jos ei-uskova suostuu liitossa elämään. Mutta yleensä on kyllä opetettu, että jos ei vielä aviossa ole, niin siinä ei välttämättä pidä ryhtyä yhteiseen elämään. Sikäli Taavetin kärsivällisyyttä korostava viesti on kyllä painavaa asiaa.
Viimeksi muokannut metsätähti päivämäärä 09 Touko 2012, 20:56, muokattu yhteensä 1 kerran
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja Emka » 09 Touko 2012, 20:53

[quote="Ulpu"[/quote]


Eikö pidä ylikaiken seurata Jeesusta Kristusta?[/quote]

Sinulta unohtui taas seurakunta.
Kol. 1:18

Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen. [Ef. 1:22, Ef. 4:15, Ef. 5:23]


Jeesusta ei voi yksin seurata koska Jeesus on seurakunnan pää Siksi seurakunta kuuluu uskovaisen elämään.

Ilman seurakuntaa ei ihminen jaksa pysyä uskovaisena siksi kun haluaa seurata Jeesusta seuraa silloin myös meitä jotka olemme Kristuksen ruumiin jäseniä

1. Tess. 1:6 BIBLIA

Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Touko 2012, 21:04

metsätähti kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Ulpu kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Vankka kirjoitti:Tosi on että siinä oman uskonsa varmasti laittaa melko koetukselle.
Mutta onhan asialla toinenkin puoli. Parhaassa tapauksessahan Miehesi tekee parannuksen ja saa uskon sydämeensä.


Parempi olisi odottaa se parannus ensin ja vielä sen jälkeen, lähteekö seuraamaan meitä ja Herraa Jeesusta. Et kai, Vankka suosittele synnin tekemistä sillä verukkeella, että sen voi saada anteeksi ja että sillä voi olla hyväkin seuraus. Kymmeniä kertoja useammin synnin hedelmät ovat olleet tosi huonoja, hyviä vaikutuksia ei synnillä ole koskaan kuolemattomalle sielullemme, ja sieluamme meidän tulisi ohjata taivasta kohti.

Ennen sanottiin synnin suosimista ja suosittelemista lihan vapauden tai synnin vapauden vääräksi opiksi, ja tietoni mukaan ne nimet eivät ole muuksi muuttuneet.



Eikö pidä ylikaiken seurata Jeesusta Kristusta?


1. Tessalonikalaiskirje 1
5 Että meidän evankeliumi on teidän tykönänne ollut, ei ainoastansa puheessa, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä, ja vahvassa tiedossa; niinkuin te tiedätte, minkäkaltaiset me teidän tykönänne teidän tähtenne olimme.
6 Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan,
7 Niin että te olette tulleet esikuvaksi kaikille uskovaisille Makedoniassa ja Akajassa.


Tuo taitaa olla sitä 1776 Biblian kieltä. :) Muistan ihmetelleeni sitä ite joskus seuroissa, aika usein kun puheeseen osuu tuo "lähteneet meitä ja Herraa seuraamaan". Nykyinen Kirkkoraamattu käyttää tuossa jakeessa (1. Tess. 1:6) vähän erilaista ilmaisua: "Te puolestanne seurasitte meidän esimerkkiämme, niin, itse Herran esimerkkiä, ja ankaran ahdingon keskellä otitte sanan vastaan täynnä riemua, jonka Pyhä Henki antoi." Kumpi sitten on selkeämpi ja osuvampi, siitä en tiiä mittään. Näin ulkopuolelta tulleena on aika paljon näitä kohtia, joita ei huomaa Bibliasta peräisin oleviksi, kun ne ovat niin vakiintunutta kieltä saarnoissa. Ja kun ite olen lukenut rippikoulussakin vain 1992-käännöstä, niin aina välillä sattuu näitä hämmentäviä kohtia. :cool:


Aivan oikein, ja 1938 käännös on siinä välimaastossa:
5 sillä evankeliumi ei tullut teidän luoksenne vain sanoina vaan myös Pyhän Hengen voimana, kun me täynnä varmuutta sitä julistimme. Tiedättehän itsekin, miten me toimimme teidän luonanne, teidän parhaaksenne. [Room. 1:16+]
6 Te puolestanne seurasitte meidän esimerkkiämme, niin, itse Herran esimerkkiä, ja ankaran ahdingon keskellä otitte sanan vastaan täynnä riemua, jonka Pyhä Henki antoi. [1. Kor. 4:16+]
7 Näin teistä tuli esikuva kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville. [1. Tess. 4:10]


Joh. 14:17
Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. [Joh. 16:13+ | 1. Kor. 2:14]

Joh. 14:20
Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.

Joh. 15:4
Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.

Joh. 15:7
"Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. [Joh. 14:13,14+]
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja Vankka » 09 Touko 2012, 21:35

Parempi olisi odottaa se parannus ensin ja vielä sen jälkeen, lähteekö seuraamaan meitä ja Herraa Jeesusta. Et kai, Vankka suosittele synnin tekemistä sillä verukkeella, että sen voi saada anteeksi ja että sillä voi olla hyväkin seuraus. Kymmeniä kertoja useammin synnin hedelmät ovat olleet tosi huonoja, hyviä vaikutuksia ei synnillä ole koskaan kuolemattomalle sielullemme, ja sieluamme meidän tulisi ohjata taivasta kohti.

Ennen sanottiin synnin suosimista ja suosittelemista lihan vapauden tai synnin vapauden vääräksi opiksi, ja tietoni mukaan ne nimet eivät ole muuksi muuttuneet.


Enhän minä syntiä suosittele. Mutta entä jos onkin Jumalan tahto, että kysyjä avioituu miehensä kanssa.
Onko tämä tosiaan syntiä ? Jos on miksei kukaan teistä vastaa suoraan kysyjälle ja kerro hänelle, että se sitä olisi.
Tottakai olisi parempi jos mies olisi uskovainen ennen tätä. Ei riskiä olisi, mutta onhan meilläkin joka päivä riski menettää usko kun kuljemme epäuskoisten ihmisten keskellä. Emmehän mekään kuitenkaan vetäydy omiin oloihimme, ettemme vain menettäisi uskoamme. Vaan elämme epäuskoisten keskellä ja kuulutamme Jumalan sanaa heillekkin sillä riskillä, että joku meistä lähteekin heidän mukaansa.
Vankka
tutustunut
 
Viestit: 18
Liittynyt: 09 Touko 2012, 15:46

ViestiKirjoittaja metsätähti » 09 Touko 2012, 22:12

Vankka kirjoitti:Tottakai olisi parempi jos mies olisi uskovainen ennen tätä. Ei riskiä olisi, mutta onhan meilläkin joka päivä riski menettää usko kun kuljemme epäuskoisten ihmisten keskellä. Emmehän mekään kuitenkaan vetäydy omiin oloihimme, ettemme vain menettäisi uskoamme. Vaan elämme epäuskoisten keskellä ja kuulutamme Jumalan sanaa heillekkin sillä riskillä, että joku meistä lähteekin heidän mukaansa.


On kuiten eri asia elää epäuskoisen maailman keskellä kuin jakaa elämä sen kaikkein lähimmän kanssa. Sen verran helppoa on lähteä luistamaan - varsinkin tuoreesta uskosta, niin ajattelen. On niin paljon helpompi antaa myöten pienissä asioissa ja tavoissa. Ja jossain vaiheessa monta pientä myönnytystä tekee jo melkoisen pesäeron Jumalan valtakuntaan.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja Vankka » 09 Touko 2012, 22:48

On kuiten eri asia elää epäuskoisen maailman keskellä kuin jakaa elämä sen kaikkein lähimmän kanssa. Sen verran helppoa on lähteä luistamaan - varsinkin tuoreesta uskosta, niin ajattelen. On niin paljon helpompi antaa myöten pienissä asioissa ja tavoissa. Ja jossain vaiheessa monta pientä myönnytystä tekee jo melkoisen pesäeron Jumalan valtakuntaan.


Koetko siis tilanteen synniksi vai vain huonoksi asiaksi, jota olisi syytä välttää viimeiseen asti ?
Vankka
tutustunut
 
Viestit: 18
Liittynyt: 09 Touko 2012, 15:46

ViestiKirjoittaja Pitkätukka » 09 Touko 2012, 23:42

Kyllä.
Sekä että.
Kuva
Avatar
Pitkätukka
Ylläpitäjä
 
Viestit: 232
Liittynyt: 04 Loka 2005, 22:16
Paikkakunta: Vaasa

ViestiKirjoittaja Hannes69 » 09 Touko 2012, 23:45

Raamatun mukaan avioituminen epäuskoisen kanssa on syntiä ja mielestäni taavetti sen toi selvästi vaikkakin nätisti esille. Juuri sama esimerkki tuli itselleni mieleen ensimmäisenä. Yksi merkittävimpiä syitä vedenpaisumukselle oli avioliitot epäuskoisten kanssa. Ja kysely että entä jos se on jumalan tahto että menee naimisiin sen henkilön kanssa... Jumala ilmoittaa tahtonsa ensisijassa sanassaan ja siellä on tämän asian suhteen aika yksiselitteinen viesti. Kyseessä on varmasti ihmisen tahto, ei jumalan. Tuollaiset kysymykset tällaisiin asioihin esitetään yleensä siksi että halutaan saada perustelu jumalan sanan vastaiselle toiminnalle, jätetään vastuu omasta toiminnasta jumalalle, ei itselle. Ja samalla väärä teko jotenkin pyhitetään esittämällä sen olevan mahdollisesti jumalan tahto, jota vastaan me emme tietenkään taistele vaan hyväksymme sen. Nuo ovat vaarallisia kysymyksiä ja entistä vaarallisemmiksi ne osoittautuvat vankka sinun osaltasi kun olet niiden avulla johdattamassa toista harhaan tai et ainakaan ole opastamassa oikealle tielle. Olet sellaisessa tilanteessa vastuussa myös toisesta, et ainoastaan itsestäsi. Olen lukenut vasta muutaman viestisi ja ikävä kyllä jo näin aikaisin niistä alkaa näkymään jonkinlainen oma vapaus, joka ei ole jumalan mielen mukaista vapautta. Sinulle ei ole syntiä sellaiset asiat, jotka jumalan sanan mukaan ovat, esität kysymyksiä joiden pyrkimys on laajentaa näkemystä oikeasta ja väärästä hieman laajemmalle kuin mitä se oikeasti on. Pysähdy ja käänny takaisin ennen kuin olet liian kaukana.
Hannes69
Valvoja
 
Viestit: 819
Liittynyt: 24 Syys 2010, 01:00
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

ViestiKirjoittaja metsätähti » 09 Touko 2012, 23:59

Vankka kirjoitti:
On kuiten eri asia elää epäuskoisen maailman keskellä kuin jakaa elämä sen kaikkein lähimmän kanssa. Sen verran helppoa on lähteä luistamaan - varsinkin tuoreesta uskosta, niin ajattelen. On niin paljon helpompi antaa myöten pienissä asioissa ja tavoissa. Ja jossain vaiheessa monta pientä myönnytystä tekee jo melkoisen pesäeron Jumalan valtakuntaan.


Koetko siis tilanteen synniksi vai vain huonoksi asiaksi, jota olisi syytä välttää viimeiseen asti ?


Jos minulta kysyit, niin en totisesti tiiä. Vajaat on vielä opinnot. ;) Katekismus kertoo, että synti on sydämen eroa Jumalasta. Sitä mahtuu jokaisen päivään kummasti, mutta ei sitä vasiten pidä lisäämään lähteä.

Eli ottamatta kantaa syntiin taikka edes "viimeiseen asti" välttämiseen tuumin, että kärsivällisyys ja viisaampien kuunteleminen kannattanee.
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 :)
Avatar
metsätähti
ahertaja
 
Viestit: 571
Liittynyt: 02 Syys 2009, 17:00
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

ViestiKirjoittaja nuusku » 10 Touko 2012, 01:26

Aiheesta on keskusteltu täällä vuosien saatossa monissa ketjuissa aiemminkin. Poimin nopeasti viisi ketjua tähän, niitä on enemmänkin:

http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=1694
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=2317
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=2429
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=4168
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=3710

Yhdestä ym. linkistä poimin lainauksen:

Olet sinäkin, yksin elävä jumalanlapsi, varmaan saanut kuulla näitä huomautuksia: „Sinä se et vieläkään ole mennyt naimisiin! Et taida puolisoa löytääkään.” Tämän kiusauksen alla moni ajattelee: "Kun en kerran uskovaisista löydä puolisoa, lähden etsimään maailmasta." Mutta tämä ei ole oikea ratkaisu! Katsopa, ystäväni, mitä Saara teki tässä kohdin. Hän kääntyi rukouksessa Taivaan Isän puoleen. Hän pyysi, että Jumala ottaisi pois pilkan ja häpeän. Raamattu sanoo, että Jumala kuuli hänen rukouksensa, ja johdatti luokseen uskovaisen miehen, josta tuli hänen aviopuolisonsa. Nämä nuoret aloittivat liittonsa oikein! Raamattu kertoo siitä näin: "Ja ehtoollisen jälkeen veivät he nuoren Tobian neitseen tykö kammioon. Ja Tobias muisti enkelin sanat, ja otti kappaleen sydäntä ja maksaa, ja pani ne tulisille hiilille. Ja enkeli Raphael otti sen hengen vangiksi, ja sitoi hänen kauas Egyptin korpeen. Sitte neuvoi Tobia neitsyttä ja sanoi: "Saara, nouse, ja rukoilkaamme Jumalaa tänäpänä ja huomenna; sillä nämä kolme yötä me rukoilkaamme, ja sen jälkeen olkaamme yhdessä niin kuin avioväki. Sillä me olemme pyhäin lapset. Ei meidän sovi sitä säätyä niin alkaa kuin pakanat, jotka Jumalan katsovat ylön." (Airi Kuha, PMS 1964)
Kunnes täyttyy halu hartain, tänne jääpi turmelus. Aukee kirkas kotiranta, loppumaton lohdutus.
Avatar
nuusku
Ylläpitäjä
 
Viestit: 2102
Liittynyt: 08 Touko 2006, 17:33

ViestiKirjoittaja kesis » 10 Touko 2012, 10:14

minullakin on ystävä joka lähti epäuskosen miehen perään ja arvaattekin varmaan miten siinä kävi, hän ei oo enää uskomassa ollut siis moneen vuoteen.
Avatar
kesis
Valvoja
 
Viestit: 1071
Liittynyt: 28 Joulu 2005, 15:25
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Jay » 10 Touko 2012, 12:30

Edellisiin lisäisin vain henkilökohtaisen ajatukseni, jonka varmaan senkin moni jakaa, että olisipas se kummallinen tilanne ja ajatus, että raittiisti uskomassa oleva kristitty ei valitsisi eliniäkseen rinnalleen saattomiestä Jumalan valtakunnasta vaan tämän maailman asukkaan. Ihastuksen huumassa voi tuntua, ettei sen kumppanin kanssa mitään vastoinkäymisiä ikinä tule kun tässä nyt näin hyvin sovitaan toisillemme, mutta kun tulee, niin millä ne matkan vaivat ja pahat sanat hoitaa, kun ei evankeliumilla?
Jay
puuhakas
 
Viestit: 244
Liittynyt: 15 Heinä 2011, 01:25

ViestiKirjoittaja Vankka » 10 Touko 2012, 23:11

Hannes69 kirjoitti: vaarallisemmiksi ne osoittautuvat vankka sinun osaltasi kun olet niiden avulla johdattamassa toista harhaan tai et ainakaan ole opastamassa oikealle tielle. Olet sellaisessa tilanteessa vastuussa myös toisesta, et ainoastaan itsestäsi. Olen lukenut vasta muutaman viestisi ja ikävä kyllä jo näin aikaisin niistä alkaa näkymään jonkinlainen oma vapaus, joka ei ole jumalan mielen mukaista vapautta. Sinulle ei ole syntiä sellaiset asiat, jotka jumalan sanan mukaan ovat, esität kysymyksiä joiden pyrkimys on laajentaa näkemystä oikeasta ja väärästä hieman laajemmalle kuin mitä se oikeasti on. Pysähdy ja käänny takaisin ennen kuin olet liian kaukana.


Pahoittelen jos viestini tulkitaan niin, että haluaisin johdattaa ihmisiä syntiin. Tämä ei todella ole tarkoitukseni. Toisaalta kun aloittaja kysyy asiasta mielipiteitä, eikö jokaisella ole kuitenkin oikeus mielipiteensä tuoda esiin.
Olisihan varmasti hyvä asia jos hänen miehensä tulisi uskoon ja he pääsisivät avioliittoon.
Voin tietysti olla väärässä asiassa. Raamattua niin hyvin tuntematta en osaa sen kohtia tuoda esiin.
Itse en vain kokenut asian olevan suoraan syntiä. Toki koin sen vaaralliseksi ja varmasti vältettävän asian oloiseksi.
Mutta niinkuin täällä se nyt synninki todettiin osoittaa se, että minun täytyy selvästi tutkia myös omaa uskoani ja näkemystäni asiaan.
Ja kuten olet varmasti huomannut monet asiat niinkuin tämäkin herättää myös minussa kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.

Anteeksi vain jos kommenttini koetaan niin negatiivisesti. Tämähän oli vain minun näkemykseni asiaan, joka voi tosin muuttuakkin.
Vankka
tutustunut
 
Viestit: 18
Liittynyt: 09 Touko 2012, 15:46

ViestiKirjoittaja Taavetti » 11 Touko 2012, 07:47

Vankka kirjoitti:Anteeksi vain jos kommenttini koetaan niin negatiivisesti. Tämähän oli vain minun näkemykseni asiaan, joka voi tosin muuttuakkin.

En toki negatiivisiksi kokenut kommenttejasi, mutta korjaamisen arvoiseksi tietyiltä osilta, ja vain sitä olemme halunneet tässä tehdä. Toivottavasti et saanut kovin negatiivista kuvaa meistä ja päättävästi antamistamme totuudellisista neuvoista. Erityisen ilahduttavana koen lainaamani kappaleen viimeisen lauseen, että näkemyksesi voi muuttuakin. Toivottavasti ennen pitkää huomaat mitä korjattavaa siinä on ja saat korjata käsitystäsi armon ja anteeksi annon turvassa.

Me kaikki olemme erehtyviä, jopa apostoli Paavali totesi että me ymmärrämme puolittain ja profetoimme puolittain. Omalta osaltani voin kertoa, että monessa asiassa olen puuttuvainen, monia vääriksi osoittautuneita käsityksiäni olen saanut armon varassa korjata ja varmaan joudun vieläkin korjaamaan. Nöyrällä ja kysyvällä mielellä näitäkin kirjoitan, mutta onneksi armossa on varaa ja Jeesuksen veressä voimaa vieläkin.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä


Paluu Nuorten palsta



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa