Ajattelinpa nyt laittaa tähän nuo Aaro Vatasen kirjoittamat alkuperäiset sanat lapselleen kirjoittamaansa lauluun, kun ne tässä sattui sopivasti silmään:
Tahdon kertoa lapsille Siionin,
kuinka nähdä sain Taivahan enkelin.
Hänet lainaksi lahjoitti Taivaastaan
Isä Taivahan lapsille päälle maan.
Uuden päivän Hän koi
yhä vieläkin virtemme kiitosta soi.
Kesken kylmimmän talven Hän luoksemme saa,
kun on luonnossa lunta ja valkea maa.
Kesän lämpö on rinnassa vanhempien
sai sen aikaan tuo enkeli pienoinen.
Muista kylmyyttä ei
kaiken kylmyyden rinnasta lapsemme vei.
Epäuskossa kulkivat vanhempasi,
iloksemme kun saavuit sä Taivaastasi,
lähetettynä meitäkin johdattamaan,
tietä Taivahan kaltaista kulkemaan.
Isän rakkaus on,
lunastettuja kohtaan niin rajaton.
Meni vuosi ja toinenkin alkava on
Isän Taivaisen rakkaus sammumaton
meitä kohtaan ja kutsuen hellimmin
otti luoksensa pienoisen enkelin.
Sanansaattajanaan
oli pienoinen enkeli lapsille maan.
Sinisilmissään nähdä mä Taivahan sain,
vaikka viivyit sä luonamme hetkisen vain.
Meitä johtaen matkalle taivahan,
ettei vanhemmat joutuisi vaivahan.
Sydämestämme niin
kiitoslaulumme nouskohon korkeuksiin.
Sinä lapsemme pieni ja kultainen,
olet enkeli parvessa enkelten.
Sinut, lapsosen kantoivat helmassaan
pois Taivahan enkelit murheista maan.
Kultakruunuasi,
kenkään ryöstää ei voi enää kutreiltasi.
Lapsilaumassa vuorella Siionin,
tänäpäivänä nähdä voit enkelin.
Niinhän Raamattu meille sen kertoa voi:
Isä Taivahan enkelin vieraaksi toi.
Sisar, Veljeni niin
sinut verrattu täällä jo on enkeliin.
Sanat ovat puhuttelevat.