Kirjoittaja Taavetti » 17 Joulu 2012, 20:46
Joulu ajan merkkinä
KUN luemme Raamattua, usein huomaamme, että suurten tapahtumien edellä olevaa aikaa rinnastetaan Jeesuksen toisen tulemisen edellä olevaan aikaan. Viimeisen ajan merkkeihin sovelletaan aikaa ennen vedenpaisumusta, ''niin kuin Noan aikana." Samoin Sodoman ja Comoran hävityksen edellä olevaa aikaa ja Jerusalemin hävityksen edellä olevaa aikaa. Harvemmin kuitenkin Jeesuksen syntynaisen aikaa käytetään ajan merkkinä Jeesuksen toiselle tulemiselle. Kuitenkin yhtäläisyyttä löytyy. Vanhan liiton jouluevankeliumi, Jes. 9. luku, on yksi näistä: "Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valkeuden, ja jotka asuivat kuoleman varjon maassa, niiden ylitse se kirkkaasti paistaa. Sinä lisäät kansaa, ja lisäät hänelle iloa; sinun edessäsi iloitaan, niin kuin elonaikana iloitaan, niin kuin saaliin jaossa iloitaan. Sillä sinä olet heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja heidän vaatiansa sauvan särkenyt, niin kuin Midianin aikana. Sillä kaikki sota ja meteli, ja veriset vaatteet pitää poltettaman ja tulella kulutettaman. Sillä meille on lapsi syntynyt ja poika on meille annettu, jonka hartioilla herraus on, ja hänen nimensä kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Ijankaikkinen Isä, Rauhan päämies. Että hänen herrautensa pitää suureksi tuleman, ja ei rauhalla loppua, Davidin istuimelle, ja hänen valtakunnallensa, valmistamaan sitä ja vahvistamaan tuomiolla ja vanhurskaudella, hamasta nyt niin ijankaikkiseen on Herrran Jumalan Zebaotin kiivaus tämän tekevä.'' (Jes. 9: 1—6)
Tässä kulkee rinnakkain ensiksi juutalaisten tila Jeesuksen syntymisen aikoihin ja samalla pakanoiden etsikon ihanuus. Pimeydessä elävä kansa saa kokea joulun ihmeen parannuksen teon paikalla.
KUN ajattelemme sitä pimeyttä, joka on juutalaisten keskellä Jeesuksen syntymisen aikoihin, huomaamme, että ihmisten mielet olivat kaikessa muussa, mutta eivät Vapahtajan syntymisen toivossa. Poliittinen keskustelu oli kuumimmillaan. Olihan verolle laskemisen päivä, joka oli uusi päivän puheenaihe. Kedon paimenet olivat Betlehemin ainoat odottajat Josefin ja Marian lisäksi.
Onko niin, että politiikka on kuuma puheenaihe myös Jeesuksen toisen tulemisen päivänä. Harvat paimenet, pieni joukko maailman kansojen meressä, on valvovien Jumalan lasten joukko. Raamattu kuitenkin täyttyy. Idän taivas alkaa ruskottaa, aamu koittaa ja nousee täyteen kirkkauteensa Herramme saapuessa.
Profeetta Makakia, viimeinen profeetta ennen Johannes Kastajaa ja Jeesuksen syntymää, näkee asioita Pyhän Hengen kaukoputkella sangen merkillisellä tavalla. Kolmannen luvun alussa ennustaa Malakia Johannes Kastajasta ja Jeesuksen syntymisestä ja Jumalan temppelistä — valtakunnasta: ”Katso, minä lähetän minun enkelini, joka minun eteeni pitää tien valmistaman, ja kohta tulee temppeliinsä se Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te tahdotte, katso, hän tulee, sanoo Herra Zebaot Mutta kuka voi hänen tulemisensa päivää kärsiä ja kuka voi seisoa, kun hän ilmaantuu? Sillä: hän on niin kuin hopeasepän tuli ja niin kuin pesiän saippua." (Mal. 3: 1 – 2) Malakian neljäs luku sanoo näin: ”Sillä katso, se päivä tulee, joka on palava niin kuin pätsi, silloin pitää kaikki ylönkatsojat ja jumalattomat olkena oleman, ja se tuleva päivä pitää heidät sytyttämän, sanoo Herra Zebaot, ja ei pidä heille jättämän juurta eikä oksaa. Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on vanhurskauden aurinko koittava, ja autuus hänen siipeinsä alla, ja teidän pitää käymän ulos ja sisälle, lisääntymän niin kuin syöttiläät vasikat. Teidän pitää jumalattomat tallaaman. Sillä heidän pitää tuhkana teidän jalkainne alla oleman, sinä päivänä, jonka minä tehdä tahdon, sanoo Herra Zebaot. Muistakaa Mooseksen minun palvelijani lakia, jonka minä hänelle käskin Horebissa, kaikella Israelille säädyksi ja oikeudeksi. Katso, minä lähetän teille Elian, prophetan, ennen kuin se suuri ja hirmuinen Herran päivä tulee. Hän on kääntävä isäin sydämet lastensa tykö ja lasten sydämet isiänsä tykö, etten minä tulisi ja löisi maata kirouksella." (Mal. 4),
Näissä lainatuissa lauseissa kulkevat rinnakkain joulu ja tuomio. Tähän sopivat Jeesuksen sanat: ”Mutta tämä on tuomio, että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta, sillä heidän työnsä olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta, eikä tule valkeuteen, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman. Mutta joka totuuden tekee, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” (Joh. 3: 10 – 21). Jeesuksen ensimmäinen tuleminen maailmaan oli tuomio synnille, sitä se on myös silloin, kun Jeesus tulee toisen kerran.
Johannes Kastajan toiminta rinnastetaan Elia -profeetan toimintaan. Kun ajattelemme Jumalan Pyhän Hengen työtä tänä aikana, niin eikö tätäkin voi rinnastaa Elian ajaksi. Elia taisteli syntiä vastaan oikealle ja vasemmalle. Erikoisen näkyvä oli hänen työnsä vääräjumalisuutta vastaan. Johannes Kastaja seisoi samoilla linjoilla. Hän nuhteli synnistä kuningas Herodestakin, mutta aivan erikoisen saarnan hän piti väärille jumalisille: "Mutta kun hän monta Pharisealaista ja Saddukealaista näki tulevan kasteensa tykö, sanoi hän heille: te kyykäärmeitten sikiöt, kuka teitä neuvoi pakenemaan tulevaista vihaa? Tehkää siis parannuksen soveliaita hedelmiä. Ja älkää ajatelko itsellenne sanoa: Abraham on meidän isämme. Sillä minä sanon teille: Jumala voi näistä kivistä Abrahamille lapset herättää. Mutta jos myös on kirves pantu puiden juurelle: sen tähden jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja tuleen heitetään. Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan. Hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella. Jonka viskin on hänen kädessänsä ja hän perkaa riihensä ja korjaa nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella." (Matt. 3: 7 – 12).
NÄISSÄ askelissa kulkevat tämän päivän Jumalan lapset. Herran päivä on läsnä. Samalla tavalla kuin itämaan tietäjät näkivät merkin taivaan tähtenä, niin mekin saamme Jumalan sanan merkkien edessä katsella aamutähteä. Se on viesti meille Jumalan lupausten toteutumisesta. "Idän taivas ruskottaa." Ei yhtään merkkiä jää toteutumatta.
Rakkaat, joulu on ovella, ikuinen joulu, jota ei enää sumenna synnin turmelema arkivaate, "vaan ei ale se vielä ilmestynyt, miksi me tulemme, mutta me tiedämme, kun se ilmestyy, niin me hänen kaltaisiksensa tulemme, sillä me saamme hänen nähdä, niin kuin hän on.'' (1. Joh. 3: 2).
"Jospa sinä taivaat halkaisisit, ja astuisit alas, että vuoret vuotaisivat sinun edessäs niin kuin palava vesi kiehuu, pois väkevällä tulella! Että sinun nimesi tulisi tiettäväksi sinun vihollisillesi, ja että pakanat sinun edessäsi vapisisivat. Niiden ihmeitten tähden, jotka sinä teet, joita ei kenkään toivonut, koska sinä menit alas ja vuoret edessäsi sulaisivat. Ja ei maailman alusta kuultu, eikä korville tullut ole, eli yksikään silmä nähnyt ole, paitsi sinua Jumala, mikä niille tapahtuu, jotka sinua odottavat.” (Jes. 64: 1 – 4).
''Amen, tule, Herra Jeesus!”
Einari Lepistö
Päivämies 19.12.1973
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4