Majesteetti pasuunain soittajain johtajana.
Ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasuunaa, hankkiutuivat pasuunoilla soittamaan. Ilm.
8: 6.
»Mistä heillä on tähän voima» kysyivät hallitsijat, piispat, papit, pyövelit ja kaikki kansa, kun evankeliumin pasuunain soittajia rääkkäsivät ja tappoivat.» Se oli alttarin tulosta, joka suitsutettiin valtaistuimen edessä ja heitettiin maan päälle.» Korkea tehtävä: »Kaikki kansat minun opetuslapsikseni», oli annettu heille. Jerikon muurit eivät lankea, jos eivät uskovaiset pasuunoilla soittaisi. Gideon ei pienellä joukolla voittaisi, jos ei heillä olisi pasuunat oikeassa kädessä. Vapaavuosi ei alkaisi Israelissa, jos ei sen kaupungin muurilta pasuunain ääni kajahtaisi.
»Me saarnaamme ristiinnaulitun Kristuksen juutalaisille pahennukseksi ja pakanoille hulluudeksi, mutta kutsutuille Jumalan voimaksi ja Jumalan viisaudeksi » (1. Kor. 1: 23, 24.). Mutta ensimmäisellä pasuunan soiton aikakaudella tekopyhyyden oppi juutalaisuudesta suurimman turmion toi kristityille. Se elämän sammutti, että kolmasosa jäi mustaksi poltetun metsän näköiseksi. »Kaikki viheriäinen ruoho paloi», ettei ole toivoakaan hedelmästä siellä, missä väärä oppi on maan polttanut.» »Lain puolesta kiivailijat» tunkivat kristillisyyteen, niinkuin heinäsirkkaparvi.
Toisella pasuunain soittamisen aikakaudella heitetään kansojen mereen suuri vuori, joka tulisoihduin tavoin tuhosi kolmannen osan elävistä sieluista ja Jumalan seurakunnista. Sille vuorelle kiivenneet eivät Jumalan sanaa kunnioittaneet, vaan omaa hengellistä humuansa kerskasivat ylitse raamatun. Vaan mikään juhlahumukaan, jos ei pyhä sana ole sielun ruokana, riitä iäisen elämän matkamiesten kuolemattoman hengen matkaevääksi. He tarvitsevat hengellisestä kalliosta vettä matkalla ja leipää, joka tuli alas taivaasta.
Johannekselle näytettiin kolmatta pasuunain soittamisen aikakautta, jolloin tähti lankesi taivaasta. Se suuri tähti oli palava niinkuin tulisoihtu. Taivaasta päin se kutsuttiin koiruohoksi, joka ihmisjären ja filosofian keitoksella kolmannen osan kansoista muutti koiruohoksi. Sellaisia vahinkoja seuraa, kun joku kristillisyydessä koroitetaan kirkkoisäksi eli päämieheksi, niinkuin Luther sovittaa tämän kolmannen pasuunan ajan suuren langenneen tähden, kirkkoisä Origenekseen.
Evankeliumin pasuunain soittajat kulkevat Majesteetin johtamana voittokulkuaan ja sanassa ja opissa tekevät Herran työtä vastaan sanojia tottelematta neljännelläkin pasuunain soittamisen aikakaudella. Silloinkin kolmasosa eksytettiin Jumalan sanan ja armopäivän valkeudesta. Silloinkin kolmasosa tähdistäkin, jotka olivat tuikkineet valoansa yön pimeyden keskellä, lankesi ja kääntyi pettäjän tielle. Sellainen on lohikäärmeen kavaluusja voima langettaa jalojakin Jumalan sanan palvelijoita. Se on raskas murhe ollut uskollisille palvelijoille.
Ahtaita aikoja on viidennen pasuunain soittajain aikakaudella samoiltu. Syvyyden kaivon savuun oli ihmiskurjat pyörtyneet, että heidät eksytettiin erakoiksi ja luostareihin. Taivaasta langenneet tähdet, niinkuin suuri vääräopettaja Arius, ovat kauheat syvyyden enkelit ja Jumalan seurakunnan hävittäjät. Niiden katkeruus on sanoin kuvaamaton niitä kohtaan, joilla on elävän Jumalan sinetti otsassa. Sitä näytetään skorpionin pistämisen vaivan esikuvalla. Mutta se vaiva ei ulotu niihin, jotka uskon pitävät. »Jos he jotakin myrkkyä juovat, ei se heitä vahingoita.» Johannekselle näytettiin syvyyden kaivosta lähteneitten metsäsirkkalaumoja, joitten kuninkaana on syvyyden enkeli. Niitten vaivaaminen on niin kauhea. että siitä sanotaan: »Niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa. eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, vaan kuolema pakenee heitä.› Vaan pasuunain soittajia velvoittaa Herran Kristuksen rakkaus ja käsky: »tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni», seisomaan työsarallaan uskollisina. He puhaltavat pasuuniin rohkeasti: »me voitamme, meidän Kuninkaamme on kuoleman ja helvetin voittanut.»
Kuudennen pasuunain soittamisen aikakausi oli vielä kauheampi. Silloin Muhametin valloitusoppi päästi Eufrat virran molemmin puolin asuvat kansat liikkeelle valloitusretkelle. »Ja ratsasmiesten sotajoukon luku on kaksisataa miljoonaa. Ja kolmasosa ihmisistä tapettiin tulella, savuna ja tulikivellä.» Ja jälelle jääneet ihmiset eivät tehneet parannusta» Oi, kova rinta. jota ei rangaistuksen vitsa eikä Isän rakkaus voi sulattaa. »He eivät tehneet parannusta eivätkä luopuneet kauheista töistänsä», sanotaan heistä toisenkin kerran.
Johannekselle ilmoitettiin taivaasta lähetetyn todistajan kautta valallisesti, että seitsemännellä pasuunain soiton ajalla loppuu armonaika. Silloin täytetään, mitä Jumala on ilmoittanut palvelijoilleen profeetoille. Jumala vie kansansa voittoon oman nimensä ja sanansa totuuden ja kunniansa tähden. Turhaan raukeavat vastustajain neuvot, joilla he asettuvat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan. Kuta enemmän totuutta vastaan noustaan, sen voimallisemmaksi se tulee. Sillä Jumala on totuuden todistajain puolella.
Sillä ajalla on lohikäärme, peto ja vääräprofeetta yksissä neuvoin evankeliumia vastaan, vaikka maailman valtakunnat suojelevat veristä vainoa vastaan pasuunain soittajia. Aina uudestaan on uudistunut maailmassa ilo siitä, että Herran voideltu on saatu hautaan kallion ja keisarin sinettien taakse. Mutta sitä suurempi pääsiäisilo on syttynyt Hänen piiskuiselle laumallensa Kuninkaan kunniallisesta voitosta. Ja niinkuin silloin pääsiäisaamuna haudalta tultua kääntyi vartiain tie pappien luo, niin kääntyi samassa kaupungissa vaimojen tie opetuslasten luo. Toisia ylösnouseminen peljästytti, toisia vastaan oli Jeesus tullut rauhan tervehdyksin.
Pasuunain soittajain ääni kuuluu vielä tänä päivänä.
Kirjasta "Heikki Jussila, Iankaikkinen Evankeliumi, s.276-279", 1974