nuusku kirjoitti:Laitoin sen kuvan Perhojoesta foorumin oletuskuvaksi. Siellähän oli vuoden 2005 Suviseurat. Onko myöhemminkin ollut, joen partaalla ei kai kuitenkaan. Ne olivat minun ensimmäiset suviseurani.
Olin saanut parannuksen armon noin kaksi viikkoa ennen suviseuroja. Tarkalleen sanottuna keskiviikkoiltana kello seitsemän jälkeen. Perhon suviseurojen 2005 aikaan minulla ei ollut autoa. Lähdin yöjunalla Kokkolaan suviseuroja edeltävänä keskiviikkona. Juna lähti Tampereelta keskiyön maissa ja oli Kokkolassa hyvin varhain aamulla, joskus neljän-viiden maissa. Se oli lämmin kesä, päivät olivat kuumia, mutta en ymmärtänyt miten kylmiä yöt ovat, varsinkin pelloilla ja alavilla mailla.
Kokkolasta lähtisi linja-autokuljetus Perhoon suviseura-alueelle aamulla noin seitsemän-kahdeksan aikaan, mutta minä tärisin vilusta neljältä yöllä siellä Kokkolassa. Aloittelevana kävijänä en ollut varannut mukaan villapaitaa tai mitään vuorellista vaatetusta. Ensimmäinen lämmitetty tila, joka aukeni paikkakunnalla, oli bensa-asema, muistaakseni Shell. Siellä sain lämmiteltyä ja join kahvia. Sitten alkoi jo lähestyä aamun ensimmäisen Perhon vuoron aika.
Päivät olivat Perhossa helteisiä, mutta yöt kylmiä, ja retkeilyvarusteissikaan en ollut varautunut lähelle nollaa astetta laskeviin hallaöihin. Telttani pystytin täsmälleen siihen kohtaan, josta tuo valokuva on otettu. Kuten kuvasta näkee, silloin oli joen partaalla vielä tilaa muillekin teltoille. Olin liikkeellä hyvissä ajoin.
Päivien kuluessa yöt alkoivat tuntua myös lämpimämmiltä. Kävelin ympäri suviseurakaupungin katuja, ja mieleeni tuli Raamatun kohta (joka >>sattumalta>> oli vähän aiemmin ollut jossain nettiseuroissa puheen aiheena) . Kohta oli tämä, Sakarjan kirjasta:
4 Näin sanoo Herra Zebaot: vielä nyt pitää Jerusalemin kaduilla asuman vanhat miehet ja vaimot, jotka sauvan päälle nojaavat vanhuutensa tähden.
5 Ja kaupungin kadut pitää oleman täynnä pieniä poikia ja piikaisia, jotka sen kaduilla leikitsevät.Siellä minä sain kävellä, keskellä Jumalan juhlakaupunkia, havaitsin, että kaikki merkit olivat yhtäpitäviä Ilmestyskirjassa kuvatun kaupungin kanssa. Kadutkin olivat kultaa siellä.
Taisi jo seurojen alkuvaiheessa maanviljelijä Lauri Taskinen (?) saarnata 99+1 lampaan vertauksesta. Hän itki saarnatessaan kohdasta, jossa paimen otti eksyneen lampaan olallensa, iloiten. Minä itkin silloin myös.
Kävelin illemmalla omaa telttaani päin. Kaiuttimista alkoi kuulua "Nyt vapaa olen synnin, kuolon alta." Se oli minulle uusi laulu, enhän ollut ehtinyt sitä aiemmin kuunnella. Oli ollut pitkä päivä, saatoin jo kävellä omaa telttaani kohti, nukkumaan valmistautuakseni.
Seuraavan vuoden 2006 suviseuroihin otin sitten mukaan lämpimämmän makuupussin ja paremman makuualustan. Omistin ne jo ennestään, mutta nyt tiesin niitä tarvittavan jo kesällä.