iks kirjoitti:Tervehdys,
Kirjoitan ensi kertaa tälle foorumille. Ehtisikö joku teistä kertoa millaisia voimasanoja lestadiolaisen on soveliasta käyttää, jos vaikka tulee yllättävä harmillinen käänne (iskee jalan terävään kulmaan tms.) Perinteiset ns. voimakkaat kirosanat eivät tietenkään tule kyseeseen. Mutta olisiko jotain lievempiä ilmaisuja jotka eivät loukkaisi lestadiolaista sisällöllään? Mitkä ovat teidän suosikkejanne, jos ja kun voimasanojen käytölle tulee (valitettavasti) ajoittain tarvetta?
Täällä ei ole tarkoitus opettaa mitään voimasanoja, jokainen keksiköön niitä itse. Jumalan vastustajan avuksi pyytäminen on syntiä, josta Pyhä Henki neuvoo parannuksen askelille. Muuten tavallinen suuttuminenkin on syntiä, jos se uhkaa uskoa, sitä uhkaa torjutaan niin, että pyydetään evankeliumilla se kuolettaa eli painaa "vanhaa aatamia" alas.
Vaikka emme halua opettaa voimasanoja, voi olla paikallaan niistä vähän keskustella. Siksi kerron jotakin omista kokemuksistani. Jos lyön varpaani kynnykseen, useimmin äsähdän"äsh!" tai muuten ärähdän. Hiukan pahemman kivun yllättäessä voivottelen: "oi oi, voivvoi, aiai, ääh" tai muuta sellaista.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4