VL-FOORUMI

Keskustelupalsta vanhoillislestadiolaisille ja uskostamme kiinnostuneille. Ylläpitäjinä vanhoillislestadiolaisia yksityishenkilöitä.
Tänään on 18 Tammi 2019, 08:18

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 12 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 03 Heinä 2018, 14:18 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 03 Heinä 2018, 13:55
Viestit: 6
Olen yläasteikäinen poika, joka on ollut jo monta vuotta koukussa itsetyydytyksen syntiin ja lankean siihen melkeinpä päivittäin.

Välillä on ollut pitkiä taukoja jos on ollut esim. Suviseurat jolloin ei ole (onneksi) ollut aikaa sille että olisi voinut langeta. Välillä saan voimia ja lohdutusta esim. seurapuheesta tai virrestä, mutta lankean kohta uudestaan saman kaavan mukaan: Saatan yrittää kamppailla vastaan, mutta lankean lopulta. Minulle ei monesti tule kovin suurta tunnontuskaa teosta, mutta rukoilen aina Taivaan isältä voimia ongelmaani. Seuraavana päivänä saatan langeta taas samalla tavalla.

Minua on alkanut jo mietityttää, että onko minulle enää taivaassa tilaa, ottaen huomioon sen kuinka pitkään ja tiheästi olen tämän synnin kourissa ollut ja kuinka omantunnontuskat jokaisen lankeamisen jälkeen ovat alkaneet tulla yhä vähäisemmiksi. Evankeliumin saarnaaminenkaan ei tunnu enää miltään, tuntuu kuin uskoni ja synnintuntoni olisi jäänyt näkymättömäksi.

Uskon kuitenkin yhä ja aion jatkossakin uskoa Isään, Poikaan ja Pyhään henkeen, mutta en tiedä onko se tarpeeksi ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteeni.

Mikäli teitä muita uskovaisia tällä palstalla vielä liikkuu aktiivisesti, niin pyydän, auttakaa ja tukekaa minua tässä asiassa. Haluaisin uskoni muuttuvan taas elävämmäksi ja että synnintunto ja taistelutahto palaisivat.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 05 Heinä 2018, 20:43 
Poissa
Aurinkotuuli
Avatar

Liittynyt: 10 Loka 2007, 01:13
Viestit: 1078
70 * 7.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 05 Heinä 2018, 22:59 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 16 Helmi 2018, 14:05
Viestit: 5
Hei taistelija. Ole vapaalla mielellä ja usko tälläkin hetkellä kaikki synnit ja kiusakset ja ongelmastasi johtuneet epäilyksetkin anteeksi vapahtajame Jeesuksen nimessä ja sovinto veressä! Taivaassa on meille kaikille tilaa, jotka haluamme uskoa. Elämämme on joskus taistelua erilaisten houkutusten kanssa ja tuo sinun ongelmasi on yksi sellainen. Jollakin muulla se voi olla vaikkapa alkoholin käyttö. Saat olla siis vapaalla mielellä. Et ole tavallista suurempi syntinen vaan uskovainen nuori, jolla on nuoruuden ja aikuisuuteen kasvamiseen liittyviä kiusauksia ja joita meillä aikuisillakin on. Saamme joka päivä kuitenkin uskoa kaiken anteeksi. Voisit vaikkapa keskustella asiasta jonkun luotettavan aikuisen kanssa kuten esimerkiksi isän tai isoveljen kanssa. Et ole yksin ja sinua muistetaan ja tuetaan omissa kiusauksissasi. Me teemme yhdessä täällä matkaa kohti taivasta.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 31 Joulu 2018, 18:37 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 03 Heinä 2018, 13:55
Viestit: 6
Myöhäiset kiitokset lohduttavasta vastauksesta "teologitollo."

Jospa vain osaisinkin selittää tarpeeksi tarkasti tämän koukutuksen ja houkutuksen joka on saattanut minut siveettömyyksiin kerta toisensa jälkeen. Minusta tuntuu että tuntoni on kohta niin paatunut ettei tiedä mihin sitä joutuu, kun lähes päivittäin lankean.

Toki saan seuroissa puheen päätteeksi uskoa aina synnit anteeksi ja kotonakin lähes päivittäin kaikki synnit anteeksi. Se vain jostain syystä ei tunnu juuri miltään enää. Minä tiedän saavani synnit anteeksi ja siitä tulee pieni helpotus ja tiedän että nyt sen lankeemuksen voi unohtaa, mutta se tuntuu niin pieneltä asialta.

Rippi olisi tosi helpottava ja hyvä asia, mutta en pysty siihen, en voi kuvitella esimerkiksi äidin tai isän kasvoja kun kerron kaiken. Vaikka ne unohdetaankin ripin jälkeen, se vain hävettäisi liikaa. Voinhan rukoilla Taivaan isältä luotettavaa rippi-isää tai äitiä, mutta rukoileminenkin tuntuu nykyään niin tyhjältä.

En haluaisi enkä voisi ikinä kieltää uskoani, mutta tuntuu niinkuin teoillani olisin sen jo tehnyt.

Kiitos että saan purkaa tälle hiljaiselle palstalle tuntemisiani näin uudenvuoden alla, toivottavasti tulisi vastauksiakin pian.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 01 Tammi 2019, 18:27 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 04 Loka 2005, 22:16
Viestit: 218
Paikkakunta: Vaasa
taistelija kirjoitti:
Rippi olisi tosi helpottava ja hyvä asia, mutta en pysty siihen, en voi kuvitella esimerkiksi äidin tai isän kasvoja kun kerron kaiken. Vaikka ne unohdetaankin ripin jälkeen, se vain hävettäisi liikaa. Voinhan rukoilla Taivaan isältä luotettavaa rippi-isää tai äitiä, mutta rukoileminenkin tuntuu nykyään niin tyhjältä.

Ompa tuttuja ajatuksia... Ihan samaa saarnaa se sielunvihollinen on itsellekin saarnannut.
Vaan on se suuri asia että saa kertoa mieltä painavat asiat luotettavalle saattomiehelle! Kokemuksesta voin sanoa että kyllä silloin vierähtää suuri kivi sydämeltä pois.
Taivaan Isällä on varaa antaa sinullekin oma saattomies ja voimia puhua matkaa hidastavat kuormat tunnolta.
Rukouksin muistaen Pitkätukka

_________________
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 02 Tammi 2019, 20:56 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 03 Heinä 2018, 13:55
Viestit: 6
Pitkätukka kirjoitti:
taistelija kirjoitti:
Rippi olisi tosi helpottava ja hyvä asia, mutta en pysty siihen, en voi kuvitella esimerkiksi äidin tai isän kasvoja kun kerron kaiken. Vaikka ne unohdetaankin ripin jälkeen, se vain hävettäisi liikaa. Voinhan rukoilla Taivaan isältä luotettavaa rippi-isää tai äitiä, mutta rukoileminenkin tuntuu nykyään niin tyhjältä.

Ompa tuttuja ajatuksia... Ihan samaa saarnaa se sielunvihollinen on itsellekin saarnannut.
Vaan on se suuri asia että saa kertoa mieltä painavat asiat luotettavalle saattomiehelle! Kokemuksesta voin sanoa että kyllä silloin vierähtää suuri kivi sydämeltä pois.
Taivaan Isällä on varaa antaa sinullekin oma saattomies ja voimia puhua matkaa hidastavat kuormat tunnolta.
Rukouksin muistaen Pitkätukka

Tämä on toivottavaa. Kunpa minullekin siunaantuisi sellainen luotettava läheinen.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 03 Tammi 2019, 09:29 
Poissa
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Viestit: 6936
Paikkakunta: Suomenselkä
taistelija kirjoitti:
Tämä on toivottavaa. Kunpa minullekin siunaantuisi sellainen luotettava läheinen.

Kyllä sinulle sellainen siunantuu, tekisi mieli rohkaista, että löytyy yllättävän läheltä. Toki voi löytyä kauempaakin, vain Jumalan tiedossa se on tällähetkellä.
Oletkohan lukenut Mikko Kinnusen kirjaa, "Käännös oikeaan päin" Jos saat jostakin käsiisi, kannattaa lukea-

_________________
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 03 Tammi 2019, 13:29 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 03 Heinä 2018, 13:55
Viestit: 6
Taavetti kirjoitti:
taistelija kirjoitti:
Tämä on toivottavaa. Kunpa minullekin siunaantuisi sellainen luotettava läheinen.

Kyllä sinulle sellainen siunantuu, tekisi mieli rohkaista, että löytyy yllättävän läheltä. Toki voi löytyä kauempaakin, vain Jumalan tiedossa se on tällähetkellä.
Oletkohan lukenut Mikko Kinnusen kirjaa, "Käännös oikeaan päin" Jos saat jostakin käsiisi, kannattaa lukea-

Hmm, kirjan nimi kuulostaa tutulta ja jos en aivan väärässä ole niin muistelen nähneeni sen jopa kotona kirjakaapissa. Pitää katsoa, kiitos tuesta.

Muokkaus: Sieltähän se löytyi. Pitää lueskella.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 03 Tammi 2019, 15:02 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 03 Heinä 2018, 13:55
Viestit: 6
Niinhän tuo teologitollo kirjoitti, että taivaassa on meille kaikille tilaa jotka haluamme uskoa. Rippikoulussa taas kerrottiin, että sinapinsiemenenkin verran uskoa riittää taivaaseen.

Välillä tuntuu, että ei ole kumpaakaan, ei edes sinapinsiemenen vertaa uskoa saatikka sitten halua kilvoitella. Siitä sitten tulee ajatus, että näenkö minä tällä tavalla enää taivasta. Mutta lopulta Raamatussa sanotaan, "ettei yksikään joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän", jos oikein muistan.

Näitä ajatuksia ja pohdiskeluja riittää...


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 08 Tammi 2019, 12:32 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 16 Helmi 2018, 14:05
Viestit: 5
Juuri niin siellä sanotaan. Nämä pienoisevankeliumin sanat kuiluvat meille kaikille uskovaisille. Mutta myös ennen tuota kohtaa tulevat sanat ovat lohdulliset. "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa:" kyllä se usko tuntuu minustakin välillä niin vähäiseltä ja heikolta ja tulee jopa ajatus että näkeeköhän Jumala edes minun hätääni ja auttaakohan hän tällaista huonoa ihmistä. Jumala kuitenkin näkee meidän kaikkien hädän ja kuulee jopa meidän huokauksemme huutona korvissaan. Uskominen on yksinkertaista mutta silti toisinaan koettelemuksissa niin vaikeaa. Sinä taistelija selviät kyllä ja me kohtaamme kaikki kerran taivaan kodissa. Itse kävin pahimmat kamppailuni kilpaurheilun kanssa ja välillä mietin sitä että miksi uskon koska se estää kaikki haaveeni maajoukkueesta ja ammattilaisuudesta. Mutta nyt kun katson taaksepäin sitä voin nähdä sen, että huono olisi se valinta ollut ja olen iki kiitollinen palaamisen armosta. Sinä taistelija olet uskovainen ja sinulla on maailman paras osa, vaikka nyt tuntuu huonolta. Saat silti uskoa aivam vapaalla mielellä. Yhdyn myös edellisiin viesteihin, jossa kehotetaan keskustelemaan vaikka isän kanssa
Itsekin keskustelin niim urheilusta kuin muistakin tuntoani painaneista asioista ja isä ymmärsi ka kertoi otse kamppailleensa myös samojen kiusausten kanssa ja antoi kaikki anteeksi. Ole siis taistelija vieläkin vapaalla mielellä uskomassa meidän muiden uskovaisten nuorten ja vanhempenkin kanssa.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 08 Tammi 2019, 19:28 
Poissa
kiinnostunut

Liittynyt: 03 Heinä 2018, 13:55
Viestit: 6
teologitollo kirjoitti:
Juuri niin siellä sanotaan. Nämä pienoisevankeliumin sanat kuiluvat meille kaikille uskovaisille. Mutta myös ennen tuota kohtaa tulevat sanat ovat lohdulliset. "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa:" kyllä se usko tuntuu minustakin välillä niin vähäiseltä ja heikolta ja tulee jopa ajatus että näkeeköhän Jumala edes minun hätääni ja auttaakohan hän tällaista huonoa ihmistä. Jumala kuitenkin näkee meidän kaikkien hädän ja kuulee jopa meidän huokauksemme huutona korvissaan. Uskominen on yksinkertaista mutta silti toisinaan koettelemuksissa niin vaikeaa. Sinä taistelija selviät kyllä ja me kohtaamme kaikki kerran taivaan kodissa. Itse kävin pahimmat kamppailuni kilpaurheilun kanssa ja välillä mietin sitä että miksi uskon koska se estää kaikki haaveeni maajoukkueesta ja ammattilaisuudesta. Mutta nyt kun katson taaksepäin sitä voin nähdä sen, että huono olisi se valinta ollut ja olen iki kiitollinen palaamisen armosta. Sinä taistelija olet uskovainen ja sinulla on maailman paras osa, vaikka nyt tuntuu huonolta. Saat silti uskoa aivam vapaalla mielellä. Yhdyn myös edellisiin viesteihin, jossa kehotetaan keskustelemaan vaikka isän kanssa
Itsekin keskustelin niim urheilusta kuin muistakin tuntoani painaneista asioista ja isä ymmärsi ka kertoi otse kamppailleensa myös samojen kiusausten kanssa ja antoi kaikki anteeksi. Ole siis taistelija vieläkin vapaalla mielellä uskomassa meidän muiden uskovaisten nuorten ja vanhempenkin kanssa.

Tämä oli tosi hyvin kirjoitettu viesti. En oikein löydä sanoja, mutta tuo rohkaisi minua. Se on aina todella liikuttava ja kirkas hetki, kun toinen uskovainen puhuu rohkaisevasti, vaikkei niitä hetkiä montaa olekaan näin 15-vuotiaana.

Niinä hetkinä kun on ollut rankkaa vaikka lankeamisen jälkeen ja tajunnut, että en minä pääse tästä vain eroon ja seuroihin on tie käynyt, niin puhe on tuntunut osuvan kohdalle. Nekin auttavat aina eteenpäin.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Synnin kierteessä
ViestiLähetetty: 10 Tammi 2019, 19:18 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00
Viestit: 3558
Tosiasia lienee, että fysiologisista syistä teini-ikäisen pojan lienee erittäin vaikeaa, ehkä lähes mahdotontakin täysin välttää itsetyydytystä. Jumalan armo kuitenkin riittää Kristuksen tähden myös ko. asian kohdalla.

Room. 7:
"23 Mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa minun vangiksi synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen: kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista?
25 Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

_________________
"Mua, Jeesus, auta valvomaan
ja tätä aina muistamaan:
on lyhyt ihmiselämä
ja iäisyys on edessä.
Jo askel riittää siirtämään
tulevaan, toiseen elämään."

Virsi 538:4.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 12 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia