Jumalan valtakunnan tarvitsemisesta

Elävä usko vanhoillislestadiolaisesta näkökulmasta.


ViestiKirjoittaja Taavetti » 28 Loka 2007, 21:43

VAhvistan veljen sanoja ja olen aivan samassa uskon ymmärryksessä. Asian ei pitäisi näiden sanojen jälkeen olla kellekään epäselvää eikä edes hämärää. Kuitenkin aavistelen, että joillekin saattaa aihe sen opetus tuntua oudolta vieläkin. Yritän siis vielä hiukan avata meille suomalaisille tutuilla kuvilla.

Jeesus puhui viinipuusta ja sen oksista. Meillä Suomessa ei ole viinipuita, mutta muita puita on, sekä metsän puita, että kasvitarhan hedelmäpuita ja marjapensaita. Metsän miehenä olen nähnyt lukemattomat kerrat, miten esimerkiksi talven lumikasa on painollaan katkaissut pudottanut joskus vahvankin oksan maahan. Katkenneena ja pudonneena se oksa ei kovin kauan viheriöi, vaan muutaman helteisen päivän kuluttua esimerkiksi männyn neulaset ruskettuvat, kohta erilaiset toukat valtaavat katkenneen oksan kuoren, neulaset irtoavat ja oksa kuivuu. Ei siinä kuivuneessa oksassa ole enää elämää, mutta niissä monissa hennommissa ja heikoimmissa oksissa, jotka ovat taipuneet painon alla ja joista lumikuorma on pudonnut pois, viheriöivät edelleen. Irronneen oksan kohdalle puuhun jää haava, joka ajan kuluessa täyttyy pihkalla ja vähitellen siihen kasvaa kyljestymä ja uusi kuori. Puu siis jatkaa elämäänsä, vaikka yksi tai useampi sen oksista olisi pudonnut ja kuollut. Oksa siis tarvitsee puuta ja runkoa, mutta puu ei tarvitse välttämättä yhtä erillistä oksaansa, vaikka sairastaakin sen irrottua ja pudottua.

Samalla tavalla Jumalan valtakunnassa surraan ja itketään jokaisen pois lähteneen lapsen lähtöä, Valtakunta pysyy kuitenkin voimissaan, se jatkaa edelleen armon ja anteeksi antamuksen valtakuntana.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 29 Loka 2007, 10:39

Taavetti kirjoitti:Oksa siis tarvitsee puuta ja runkoa, mutta puu ei tarvitse välttämättä yhtä erillistä oksaansa, vaikka sairastaakin sen irrottua ja pudottua.


Tuo on kaunis vertauskuva. Vaikka Jumalan valtakunta pysyy yksittäisistä luopuneista huolimatta, toki Jumalan valtakunnassa koetaan surua jokaisen luopuneen kohdalla. Iloitaan sydämestä, jos yks saa kunniaa, ja kärsitään kaikkien kanssa, jos yksi sairastaa.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja Nepheg » 08 Joulu 2007, 13:02

Tuosta omiin voimiin seurakunnan ulkopuolella olevista Raattamaa saarnasi mielestäni selkeästi.

Mutta ne uskontunnustajat, jotka erkaantuvat Kristuksen laumasta sentähden, että Kristuksen ies ja hallituksen muoto on heille sopimaton ne sanovat luopuvansa pois ihmisistä ja uskaltavat sanaan.
Mutta minä sanon, jos sinä oikein ymmärrät Jumalan sanan, niin sana sitoo sinun seurakuntaan; eikä ole puhdasta Jumalan sanaa ulkona seurakuntaa, vaan semmoista moskaa kuin perkele selittää, että tulee luvalliseksi hypätä kirkon päältä alas.
Voi niitä eriseuran rakentajia, jotka monta pienimmistä pahentavat. Saarnattakoon heille myllynkivestä.


Elävää uskoa ei synny seurakunnan ulkopuolella vaikka kuinka hartaasti lukee raamattua. Oikein alkanut uskokin näivettyy omiksi korvasyyhyiksi.
Raattamaa korosti Jumalan valtakunnan armahtavaa olemusta, mutta synti on aina uskovien puolesta sanottu synniksi.
Avatar
Nepheg
Aurinkopilvi
 
Viestit: 999
Liittynyt: 29 Elo 2005, 19:02
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Emka » 08 Joulu 2007, 14:26

Ilm. 2:7

Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, annan minä elämän puusta syödä, joka keskellä Jumalan paradisia on.

Ilm. 2:11

Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo: Joka voittaa, ei se toiselta kuolemalta vahingoiteta.

Ilm. 2:17

Jolla korva on, se kuulkaan, mitä Henki seurakunnille sanoo: sen, joka voittaa, annan minä syödä siitä salatusta mannasta, ja tahdon hänelle hyvän todistuksen antaa, ja sillä todistuksella uuden kirjoitetun nimen, jota ei yksikään tiedä, vaan se, joka sen saa.

Hepr. 10:25

Ei antain ylön yhteistä seurakuntaa, niinkuin muutamain tapa on, vaan neuvokaat teitänne keskenänne, ja sitä enemmin kuin te näette sen päivän lähestyvän.


Nykyisin kuulee puhuttavan ettei seurakunnan neuvoille tarvitse olla kuuliainen.

Raamattu todistaa vallan toisin.

Usein myös koroitetaan omaa omaatuntoa ja ,että se neuvoo uskovaista miten tulee vaeltaa. Mutta jos se omatunto ei ole sidottu Jumalan sanaan, Raamatun opetuksiin,niin se johtaa silloin vääriin valintoihin

Uskomme että Pyhä Henki opettaa seurakunnassa, aivan kuten alkuseurakunnan aikaan

Seuroissa Jumala avaa Sanaansa Pyhän Hengen kautta.

Matt. 18:17

Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
Ilm. 1:20

Se salaisuus niistä seitsemästä tähdestä, jotka sinä minun oikiassa kädessäni nähnyt olet, ja seitsemän kultaista kynttiläjalkaa. Ne seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit: ja ne seitsemän kynttiläjalkaa, jotka sinä nähnyt olet, ovat seitsemän seurakuntaa.

Paljon näkee kirjoituksia missä näkyy pilkallisuus seurakunnan neuvoille, ne nähdään syntilistoina ja ihmisten tekeminä.

Luther puhuu seurakunnan tärkeydestä;" Jos joku haluaa löytää Kristuksen, hänen täytyy ensin löytää seurakunta. Kuinka saatamme tietää missä Kristus ja Hänen uskonsa ovat,jos emme tiedä missä Hänen uskovaisensa ovat? Ja se joka haluaa tietää jotain Kristuksesta ei saa uskoa itseään eikä rakentaa omalla järjellään siltaa Taivaaseen, vaan hänen on MENTÄVÄ SEURAKUNTAAN SITÄ ETSIMÄÄN JA KYSELEMÄÄN Nyt seurakunta ei ole puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä.
Heihin tulee pitäytyä ja katsottava miten he uskovat, elävät ja opettavat.
Heillä on varmasti Kristus keskuudessaan!

1. Tim. 3:15

Mutta jos minä viivyn, ettäs tietäisit kuinka sinun pitää Jumalan huoneessa vaeltaman, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden patsas ja perustus.
Avatar
Emka
Aurinkotuuli
 
Viestit: 1464
Liittynyt: 25 Tammi 2005, 22:05
Paikkakunta: Pirkanmaalla pieni pitäjä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 12 Joulu 2007, 01:42

Ei ole tässäkään nostettu seurakuntaa ohi tai yli Kristuksen, vaan on haluttu Johannes kastajan tavoin osoittaa Kristuksen osoitetta, paikkaa, jossa Kristus meidänkin aikanamme asuu, toimii ja vaikuttaa. Itse Jeesus osoitti opetuslapsiaan ja lupasi: Minä ahdon teissä asua ja teissä vaikuttaa. Toisessa kohdassa Hän lupasi opetuslapsiin viitaten: Minä olen teidän kanssanne joka päivä, (kaikki päivät) maailman loppuun asti.

Kolmas kohta tulee mieleeni Jeesuksen sanomana: Joka teitä kuulee, se Minua (Jeesusta ) kuulee ja joka Minua (Jeesusta ) kuulee, hän kuulee sitä joka Minut (Jeesuksen) lähetti. Niin tärkeänä ja arvokkaana Jeesus itse piti opetuslapsiaan eli seurakuntaa, huolimatta siitä, että se koostui ja koostuu erehtyvistä ihmisistä. Kuitenkaan Pyhä Henki, jonka Jeesus antoi ja vuodatti seurakuntaansa, ei erehdy, vaan se on ja vaikuttaa Totuuden henkenä, joka johdattaa kaikkeen totuuteen.

J
ohannes 16
11 Mutta tuomion tähden, että tämän maailman päämies on tuomittu.
12 Minulla on vielä paljo sanomista, mutta ette voi nyt kantaa.
13 Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa.
14 Hän on minua kunnioittava; sillä hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille.
15 Kaikki, mitä Isällä on, ne ovat minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille.
Niin kuin Paimen laumassaan/ Jeesus kulkee omissaan.
Sanallaan hän opettaa/ kunnes aukee taivaan maa
SL 300: 4
Avatar
Taavetti
Aurinkotuuli
 
Viestit: 6969
Liittynyt: 09 Huhti 2005, 18:49
Paikkakunta: Suomenselkä

ViestiKirjoittaja O.M » 12 Joulu 2007, 10:13

Lyhyesti: Jolla ei ole seurakuntaa äitinä maan päällä, ei ole Jumalaa isänä taivaassa. On ihmisiä, jotka sanovat luopuvansa seurakunnasta ja uskaltavansa Kristukseen, mutta sen he tekevät vain, koska Kristuksen ies ja hallituksen muoto ovat heille sopimattomia. Mutta jos sinä oikein ymmärrät Jumalan sanan, niin sana sitoo sinut seurakuntaan.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00

ViestiKirjoittaja O.M » 13 Helmi 2008, 16:04

"se Jerusalem, joka ylhäältä on alas laskettu ja on kaikkien meidän äitimme."


Hyvä huomio.

Gal. 4:26 "Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme."

Ilm. 3:12 "Joka voittaa, hänen minä teen patsaaksi minun Jumalani templissä, ja ei hänen pidä silleen sieltä lähtemän ulos, ja tahdon kirjoittaa hänen päällensä minun Jumalani nimen ja minun kaupunkini, uuden Jerusalemin nimen, joka taivaasta minun Jumalaltani tuli alas, ja minun uuden nimeni."

Ilm. 21:
"2 Ja minä Johannes näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, astuvan alas taivaasta, Jumalalta valmistetun, niinkuin morsiamen kaunistetun hänen miehellensä.
3 Ja kuulin suuren äänen taivaasta sanovan: katso Jumalan maja ihmisten seassa, ja hän on asuva heidän kanssansa, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja itse Jumala on oleva heidän kanssansa ja heidän Jumalansa."


Sanontaa "jolla ei ole seurakuntaa äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumalaa isänä taivaassa" ei löydy sellaisenaan Raamatusta, vaan se on erään kirkkoisän lausunto. Se on kuitenkin raamatunmukainen.
O.M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3622
Liittynyt: 24 Heinä 2006, 09:00


Paluu Uskonvanhurskaus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron